Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaosto, kokous 3.4.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 15 Ensimmäisen pitkän kielen varhentaminen Kirkkonummella

KIRDno-2019-358

Valmistelija

  • Leila Kurki, opetustoimen johtaja, leila.kurki@kirkkonummi.fi

Perustelut

Valtioneuvosto antoi 20.9.2018 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n muuttamisesta sekä asetuksen perusopetusasetuksen 3 §:n muuttamisesta. Päätöksen myötä kaikki syksyllä 2019 perusopetuksensa aloittavat 1. vuosiluokan oppilaat aloittavat A1-kielen opiskelun viimeistään kevätlukukaudella 2020. Tämä tarkoittaa, että jatkossa perusopetuksen oppilaat aloittavat ensimmäisen vieraan kielen opiskelun heti 1. luokalta lähtien ja tätä kieltä opiskellaan perusopetuksen, eli 9. luokan, loppuun saakka.

Ensi syksynä aloittavat ekaluokkalaiset ovat ensimmäinen ikäluokka, joka pääsee kokonaisuudessaan varhaisen kielenopetuksen piiriin riippumatta siitä, missä päin Suomea lapsi asuu. Monipuolinen kielitaito on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista kansainvälistyvässä maailmassa. Lapsilla on luonnollinen kyky oppia uutta. Tehdyn päätöksen myötä kielten oppimisen herkkyyskausi voidaan hyödyntää entistä paremmin.

Tehdyllä päätöksellä A1-kielen opetusta lisätään yhteensä 2 vuosiviikkotunnilla vuosiluokilla 1–2. Näin ollen perusopetuksessa annettava oppimäärä kasvaa nykyisin säädetystä, eikä lisäys vähennä muuta opetusta.

 A1-kielen opetus alkaa 1. vuosiluokalla 0,5 vuosiviikkotunnin lisäämisellä kevätlukukautena 2020, ja jatkuu 2. vuosiluokalla 1,5 vuosiviikkotunnilla lukuvuonna 2020–2021. Siirtymäkauden päätyttyä opetuksen järjestäjällä jää esitetyn 6 §:n puitteissa harkintavalta päättää vuosiviikkotuntien kohdentamisesta vuosiluokille 1–2 kuitenkin siten, että A1-kielen opetus alkaa aina viimeistään 1. vuosiluokan kevätlukukaudella vähintään 0.5 vuosiviikkotunnilla.

Hallitus on varannut muutokseen tarvittavat määrärahat julkisen talouden suunnitelmaan niin, että muutoksen kustannukset korvataan kunnille valtionosuuksien kautta. Valtionosuus lisätään kunnan saamaan yleiseen valtionosuuteen, eikä siis näy nk. korvamerkittynä kieltenopetukseen erikseen osoitettuna valtion määrärahana. Tämän vuoksi suomenkielisten opetuspalveluiden käyttömäärärahaa tulee korottaa vuosittain vieraiden kielten opetuksen varhentamisen vaatiman käyttömäärärhan verran vuoden 2020 alusta alkaen.

Kirkkonummella on tämän hetken koulutulokasmäärän mukaisesti 21 laskennallista opetusryhmää, joten oppitunnit lisääntyvät lukuvuonna 2019–2020 vähintään 21 x 0,5 h eli 10,5 h. Seuraavana lukuvuonna ensimmäiset ja toiset vuosiluokat huomioiden opetustuntimäärän kasvu on vähintään 21 x 2 h eli yhteensä 42 tuntia. Näin tapahtuu, jos kunnassa toteutetaan vain yksi vieraan kielen valinta. Jos toteutuvia vieraita kieliä on useita, nostaa se kustannuksia vastaavasti. Yhden vieraan kielen toteutuminen tarkoittaa luokan tai aineenopettajan opetusvelvollisuus huomioiden keskimäärin kahden viran palkat. Aineenopettajan opetusvelvollisuus on 20 h/vk ja luokanopettajan 24 h/vk. Kustannus minimissään olisi jatkossa siis vuositasolla keskimäärin n. 90 000 €. Tämä laskelma pätee, jos kutakin opetusryhmää kohden toteutuu vain yksi kielivalintaryhmä. Summa luonnollisesti kasvaa sen mukaisesti, jos toteutuvia kieliä on useampia, ja riippuen siitä, toteutuuko useampi kielivalinta kullakin koululla, vai vain joillakin. Lisäksi rahaa on varattava uusiin toiminnallisiin oppimateriaaleihin, uudenlaisiin opettajanoppaisiin sekä digitaalisiin materiaaleihin, sillä varhaisopetusikäistenlasten kielten opetus ei ole oppikirjapohjaista tai lukemisen osaamiseen perustuvaa, vaan pääsääntöisesti kokonaan toiminnallista. Lisäksi kielten opetus lisää oppilaiden ohjaus- ja tukitoimien tarvetta. Näin ollen vuosittainen rahan tarve on vähintään n. 120 000 €.

Muutoksen toimeenpanemiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaa myös lisärahoitusta opettajien täydennyskoulutukseen vuosina 2018–2020. Kirkkonummella on suunniteltu, että varhennettua ensimmäistä vierasta kieltä kussakin koulussa opettaa joko luokanopettaja tai aineenopettaja opettajan koulun opettajaresurssista ja opettajan omasta kielitaidosta riippuen. Sekä luokan- että aineenopettajat ovat kelpoisia opettamaan vierasta kieltä perusopetuksen alaluokilla. Käytännön suunnittelusta tältä osin vastaavat rehtorit.

Opetushallitus valmistelee vuosien 2018–2019 aikana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin kuvaukset A1-kielen oppiaineen tehtävästä, tavoitteista ja tavoitteisiin liittyvistä keskeisistä sisältöalueista vuosiluokille 1 ja 2. Opetussuunnitelman perusteiden muutokset valmiit 1.5.2019. Paikallinen opetussuunnitelmatyö tulee olla valmis vuoden 2019 loppuun mennessä. Uudet opetuksen järjestäjien opetussuunnitelmat otetaan käyttöön A1-kielen opetuksen osalta 1.1.2020 lukien.

Varhennettu A1-kielen opetus on tarkoitettu kaikille. Oppilaita ei vapauteta A1-kielen opetuksesta, vaan opetusta tulee pyrkiä järjestämään oppilaiden lähtökohdat huomioon ottaen. Opetussuunnitelman perustetyössä on huomioitava, että tavoitteiden ja pedagogisten ratkaisujen käytön tulee olla varhaisopetukseen soveltuvia ja oppilaille tarvittaessa tulee järjestää ohjaus-ja tukitoimia.

Kirkkonummella haluttiin kuulla huoltajien näkemyksiä tulevasta pitkän vieraan kielen valinnasta koulutulokkaille. Huoltajien sähköpostiosoitteet kerättiin päivähoidon hallintajärjestelmästä (Päikky). Kaikki vastaukset on käsitelty anonyymisti eikä yksittäisiä vastauksia pystytä tunnistamaan jälkikäteen. Vastaajiksi valittiin Kirkkonummen viskari- ja eskari-ikäisten huoltajat. Questback-kysely oli auki ajalla 1.–15.2.2019.

Linkki lähetettiin sähköpostilla 1225 huoltajalle, vastauksia saatiin vastausaikana 399. Vastausprosentti 32,6 % kaikista lähetetyistä. On huomioitava, että kysely lähetettiin lapsen molemmille huoltajalle. 18.2.2019 tilaston mukaan suomenkielisessä esiopetuksessa on 447 lasta, viskareita on 380 = 827 lasta. Jos vastausprosentti lasketaan lapsimäärän mukaisesti, vastausprosentti suomenkielisessä esiopetuksessa oli 48,2 %.

Kyselyn tulokset ovat jaoston jäsenille oheismateriaalina. Tuloksista selviää, että luetelluista 7 kielistä huoltajista 88,7 % valitsisi englannin lapselleen ensimmäiseksi pitkäksi vieraaksi kieleksi, ja 5 % valitsisi ruotsin. Saksan valitsisi 3 % ja muut valinnat jäivät 0–2 %. 

Huoltajilta kysyttiin myös, että jos ensimmäiseltä luokalta kaikille järjestetään A1-kielenä englantia, minkä kielen he todennäköisimmin valitsisivat valinnaiseksi A2-kieleksi, jonka opiskelu alkaa 4. luokalla. Todennäköisimmät toisen pitkän vieraan kielen valinnat olisivat kyselyn mukaan ruotsi (53,6 %) ja saksa (17 %). 

Kyselyn perusteella ainoaksi todennäköisimmin toteutuvaksi kielivalinnaksi osoittautuu englanti, mutta kaksikielisenä kuntana esitetään Kirkkonummen kieliohjelmaan ensimmäiseltä luokalta aloitettavaksi valintavaihtoehdoksi myös toiseksi yleisintä kieltä, toista kotimaista kieltä, ruotsia.

Lisätietoa aiheesta esim. https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvosto-paatti-peruskoulun-tuntimaaran-kasvattamisesta-kieltenopetus-alkaa-jatkossa-jo-ensimmaiselta-luokalta

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja / Bildningsdirektör, hannele.kujala@kirkkonummi.fi

Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaosto päättää, että

  1. huoltajille tehtyyn kyselyyn perustuen Kirkkonummen suomenkielisessä perusopetuksessa ensimmäisenä pitkänä vieraan kielen opiskelun vaihtoehtoina tarjotaan ensimmäiseltä luokalta alkaen englantia ja ruotsia
  2. englannin kielen opetusryhmä perustetaan vuosittain jokaisessa suomenkielisessä perusopetuksen koulussa, ja ruotsin kielivalinta toteutuu, jos kieltä koulussa valitsee vähintään 12 oppilasta
  3. varhaisopetuksen vuosiluokilla 1. ja 2. pitkää vierasta kieltä voivat opettaa sekä luokan- että aineenopettajat
  4. Kirkkonummella ensimmäisen pitkän vieraan kielen opiskelu alkaa siirtymävaiheessa 1. vuosiluokan kevätlukukaudella 0,5 vuosiviikkotunnilla (eli 1 viikkotunti kevätlukukaudella) ja toisella vuosiluokalla kieltä opiskellaan 1,5 vuosiviikkotuntia lukuvuoden aikana. ja jatkossa koulut voivat kohdentaa A1-kielen 2 vuosiviikkotuntia vuosiluokille 1-2 siten, että tuntijaon mukainen kokonaistuntimäärä toteutuu
  5. koulujen rehtorit vastaavat kunkin koulun opetusjärjestelyistä vieraan kielen opiskelun osalta
  6. se edellyttää suomenkielisten opetuspalveluiden käyttömäärärahan korottamista vuosittain vieraiden kielten opetuksen varhentamisen vaatiman käyttömäärärhan, vähintään 120 000€, verran vuoden 2020 alusta alkaen.
  7. Kirkkonummen kieliohjelmaan lisätään englannin kieli opiskeltavana toisena pitkänä vieraana kielenä, eli A2-kielenä; muutoin toisen pitkän vieraan kielen  opiskelu pidetään toistaiseksi nykyisellään opetussuunnitelman kieliohjelman mukaisena
  8. kielivalinta ei vaikuta oppilaaksioton periaatteisiin, vaan toissijaista oppilaspaikkaa on haettava yleisten suomenkielisen opetuksen päätettyjen oppilaaksiottoperiaatteiden mukaisesti kielenopetukseen liittyen huoltajan niin halutessa
  9. se hyväksyy suomenkielisen perusopetuksen tuntijaon täydentämisen pitkän vieraan kielen varhentamisen osalta.
  10.  

Päätös

Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaosto päätti ehdotuksen mukaisesti.

 

Tiedoksi

Peruskoulut

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje sivistys- ja vapaa-aikalautakunnalle

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus tehdään sivistys- ja vapaa-aikalautakunnalle.

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa.


Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava sivistys- ja vapaa-aikalautakunnalle, on ilmoitettava:

       - päätös, johon haetaan muutosta
       - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
       - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
       - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta
       - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa.

Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.

Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille sivistyspalvelukeskuksen kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla.

Yhteystiedot:

Kirkkonummen kunta, sivistys- ja vapaa-aikalautakunta
Käyntiosoite: Ervastintie 2, 02400 Kirkkonummi
Postiosoite: PL 20, 02401 Kirkkonummi
puh.vaihde 09 29671
s-posti: kirjaamo@kirkkonummi.fi
virka-aika: ma klo 8.30 - 17.00, ti-pe klo 8.30 - 16.00