Kuntatekniikan lautakunta, kokous 31.8.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 23 Ristinummentien liikennemerkit; valitus tiejaoston päätöksestä

KIRDno-2017-183

Valmistelija

  • Elina Kasteenpohja, elina.kasteenpohja@kirkkonummi.fi

Perustelut

Ristinummen yksityistiehoitokunta on 2.3.2017 pidetyssä kokouksessa päättänyt hakea kunnalta luvan Ristinummentielle asetettaville pysyville liikennemerkeille. Tiejaosto on kokouksessaan 11.5.2017 § 15 päättänyt antaa luvan merkille 363/364 Nopeusrajoitusalue/Nopeusrajoitusalue päättyy 30 km/h ja 651 Umpitie.

Tiejaosto ei myöntänyt lupaa merkeille 121 Kapeneva tie, 141 Epätasainen tie ja 344 Ajoneuvon suurin sallittu massa 30 t lisäkilvellä ”Huoltoajo sallittu”.

Tiekunta on 15.5.2017 jättänyt oikaisuvaatimuksen koskien päätöstä evätä lupa merkeiltä 121 ja 344.

344 Ajoneuvon suurin sallittu massa

Tiekunta on perusteluinaan esittänyt seuraavat seikat:

  1. Ristinummentie on rakennettu metsätielle ja se ei kestä kovaa kuormitusta. Lisäksi tien alla kulkee keskijänniterunkokaapelia n. 1 km matkalla. Carunan lausunnon mukaan suojaamattomat kaapelit eivät kestä painavia rekkoja varsinkaan, jos liikennemäärät ovat suuria. Normaali huoltoajo tonteille ei ole aiheuttanut ongelmia.
  2. West-Expressin lupahakemuksen, joka tiekunnan mukaan toisi rekkaliikennettä Ristinummentielle.
  3. Heillä on kokemusta lyhytaikaisesta raskaan liikenteen ajoista, kuten puunkuljetuksesta, joka on aiheuttanut lisäkustannuksia tien kunnossapitoon.

Tiejaoston vastine oikaisuvaatimuksessa esitettyihin perusteluihin ja vaatimukseen saada lupa:

1. Carunalta 8.5.2017 saadun täydentävän tiedon mukaan Ristinummentiellä kaapelit on sijoitettu asentamishetken mukaisia määräyksiä noudattaen ja siten ne eivät sijaitse tien alituksia lukuunottamatta ajoradan alla vaan tien pientareissa. Sähköyhtiön edun mukaista on asettaa kaapelit sellaiseen paikkaan tiealueella, että niiden vaurioitumisriski on mahdollisimman vähäinen. Jos kaapeli vaurioituu tietä käyttäessä, se on ensisijaisesti kaapelin omistajan ongelma.

Valituksen mukaan tiekunta ja Caruna ovat samaa mieltä tien kunnosta ja sen kestävyydestä. Carunan lausunto koski kuitenkin vain johtoja, eikä siinä otettu kantaa tien kuntoon tai kestävyyteen yleensä. Caruna on sähköverkkoyhtiö eikä sillä ole kompetenssia vastata tien kantavuuteen liittyviin kysymyksiin.

Tiejaosto katsoi, että siten pelkästään Carunan kaapeleiden perusteella ei siis voida päätellä tien kantavuutta, varsinkin ajoradan kohdalla. Tiejaosto päätti, ettei ole perusteltua asettaa pysyvää painorajoitusmerkkiä ja kehotti tiekuntaa täydentämään hakemustaan hankkimalla asiantuntevampaa tietoa tien kantavuudesta esim. tilaamalla pudotuspainomittauksen.

Kaikissa aikaisemmissa painorajoituksia koskevissa kunnanhallituksen, viranhaltijan, lautakunnan tai jaoston päätöksissä on edellytetty, että hakemukselle on asianmukaiset perusteet ja siltojen osalta on toimitettu siltasuunnitelmat.

2. Kiinteistön omistajalla on lähtökohtaisesti oikeus käyttää kiinteistöään haluamallaan tavalla. Mikäli se tarkoittaa lisärasitetta tienpidolle, se otetaan huomioon yksityistielain (Laki yksityisistä teistä 358/1962) 23 §:n mukaisessa tieyksiköinnissä.

Kunta ei ole myöntänyt aikaisemminkaan lupaa liikenteenohjausmerkeille sellaisissa tapauksissa, jossa painorajoitusmerkin asettaminen mm. loukkaa tieosakkaiden yhdenvertaisuutta tai vaikeuttaa osakaan tien käyttöä.  Painorajoituskylttejä on viranhaltijoiden päätöksellä vaadittu myös poistettavaksi silloin, kun niiden on todettu loukkaavan osakkaiden yhdenvertaisuutta.

3. Tiekunnan tulee huolehtia siitä, että tiekunnan tie täyttää yksityistielain 7.4 §:n mukaiset edellytykset. Tie on pidettävä sellaisessa kunnossa kuin sen tarkoitus ja siitä tuleva hyöty edellyttävät ottamalla kuitenkin huomioon, ettei kunnossapidosta aiheudu tieosakkaalle kohtuuttomia kustannuksia. Mikäli tie ei siis nykyiselläänkään kestä raskaita kuljetuksia, tiekunnan tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin tien parantamiseksi.

4. Yksityistielain 31. §:n mukaan tien rikkoja on velvollinen korvaamaan tien kuntoon panemisesta aiheutuvat lisäkustannukset.

121 Kapeneva tie

Tiekunnan mukaan on erittäin tärkeää saada merkki varoittamaan autoilijoita kapenevasta tiestä. Tien alkupäässä n. 200 metrin matkalla onnistuu raskaan ajaoneuvon ja henkilöauton kohtaaminen. Tämän jälkeen noin kilometrin matkalla raskas ajoneuvo ja henkilöauto eivät mahdu vierekkäin.

Tien virallinen leveys on 4 metriä ja ajan kuluessa tien alkupää on levinnyt ja loppupää kaventunut kasvillisuuden ym. takia.

Tiejaoston vastine oikaisuvaatimuksessa esitettyihin perusteluihin ja vaatimukseen saada lupa:

Liikenneministeriön päätöksen 203/1982 14. §:n sekä Tiehallinnon julkaisun ”Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä” mukaan merkkiä käytetään, jos ajoradan tai pientareen kapenemisesta joko molemmilta tai toiselta reunalta on vaaraa liikenteelle. Merkkiä käytetään yleensä, jos ajokelpoinen ajorata kapenee enemmän kuin 1,0 metriä lyhyellä matkalla (noin 20 metriä). Ristinummentien ajorata ei kapene niin merkittävästi tien loppua kohden, jotta olisi tarpeen asettaa em. liikennemerkki.

Valituksessa mainitaan, että tien loppupää on kaventunut mm. kasvillisuuden takia. Tiekunta on siten laiminlyönyt yksityistielain säännökset tienpidosta; yksityistielain 7.4 §:n mukaan tie on pidettävä sellaisessa kunnossa kuin sen tarkoitus ja siitä tuleva hyöty edellyttävät. Tienpitäjän eli tiekunnan velvollisuuksiin kuuluu yksityistielain 17. §:n mukaan huolehtia puiden, pensaiden ja muiden tienpitoa haittaavien luonnonesteiden poistamisesta tiealueelta.

Ristinummen yksityistielle (000-2007-K19836) ei ole kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) tietojen mukaan vahvistettu virallista leveyttä. Tällä hetkellä tiellä mahtuu henkilöauto ja raskas ajoneuvo tarvittaessa ohittamaan. Mikäli jonkun osakkaan johdosta tien käyttö muuttuu, tiekunnan tulee tarvittaessa hakea maanmittauslaitokselta yksityistietoimitusta. Yksityistietoimituksessa on mahdollista määrittää tien leveys, leventää tieoikeusaluetta tai mahdollisesti perustaa kohtaamispaikkoja. Tietoimituksesta aiheutuva kustannus jaetaan, kuten muutkin kustannukset, yksityistielain 23.1-2 §:n mukaisesti.

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Anna-Kaisa Kauppinen, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

Kuntatekniikan lautakunta päättää, että tiejaoston kokouspäätöstä 11.5.2017 § 15 ei muuteta.

 

Käsittely

Jäsen Pekka Jäppinen ehdotti, että päätetään päätösehdotuksen mukaisesti.
Jäsen Sanni Jäppinen ehdotti, että kapenevan tien merkki laitettava. Puheenjohtaja Kati Kettunen kannatti tätä.  
Puheenjohtaja Kati Kettunen ehdotti, että on saatava merkki, joka varoittaa ajoneuvon suurimmasta sallitusta massasta 30 t, lisäksi oltava nopeusrajoitus.

Päätös

Kuntatekniikan lautakunta päätti keskustelun jälkeen yksimielisesti puoltaa ja hyväsyä yksityistielle liikennemerkin 121: kapeneva tie -liikennemerkkiä. Muilta osin lautakunta päätti, että tiejaoston kokouspäätöstä 11.5.2017 § 15 ei muuteta.

Liikennemerkki tulee sijoittaa siten, että sen näkyvyys on hyvä, mutta se ei muodosta näkemäestettä. Tiekunnan tulee käyttää tieliikenneasetuksen (5.3.1982/182) mukaista liikennemerkkiä. Uuden liikennemerkin asentamisessa tulee noudattaa Tiehallinnon julkaisun "Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä" mukaista sijoittamisohjetta (2B-6). Samaan pylvääseen tai telineeseen saa kiinnittää yleensä enintään kaksi liikennemerkkiä varustettuna tarvittavilla lisäkilvillä. (LmP 7. §). Tiekunta asettaa merkin omalla kustannuksellaan (Yksityistielaki 5.1. §, Tieliikennelaki 51.1 §).

Tiedoksi

Ritinummentien tiekunta

Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus

 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

 

Valitusviranomainen

Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

 

Kunnallisvalituksen perusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

 

- -päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

- -päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

- -päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

 

Valituskirjelmän sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

 

–          päätös, johon haetaan muutosta

–          miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

–          perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

 

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

 

Helsingin hallinto-oikeus

Tuomioistuimet-talo

Radanrakentajantie 5

00520 HELSINKI

 

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069

Telekopio: 029 56 42000

Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

 

Virastoaika: 8.00 - 16.15

 

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

 

Valituksen käsittelyn maksullisuus

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

 

Vahingonkorvausasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

 

Työsopimusasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.

 

 

 

 

 

Käsitellyt asiat