Kuntakehitysjaosto, kokous 7.5.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 21 Kirkkonummen kunnan lausunto Uusimaa-kaavan 2050 ehdotuksesta (kh)

KIRDno-2018-408

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Kirkkonummen kunnan lausunto Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta (kh)

Uudenmaan liitto varaa Kirkkonummen kunnalle mahdollisuuden antaa lausuntonsa Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta. Lausuntoaika on 27.2. - 13.4.2018.

 

Taustaa

Uudenmaan maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan 2050 laadinnan käynnistämisestä keväällä 2016. Uusimaa-kaavaa 2050 koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmisteltiin alkuvuonna 2017, jolloin kaava myös tuli vireille.

Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan maakunnan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi siten, että kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista kolmesta vaihekaavasta. Tätä kaikkiaan neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava 2050. Kaava on tarkoitus laatia uuden valtuustokauden loppuun mennessä siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä vuonna 2019.

Uudellamaalla on voimassa tällä hetkellä useita maakuntakaavoja, joista Kirkkonummen maankäytön kannalta merkittävimmät ovat vuonna 2006 vahvistettu Uudenmaan kokonaismaakuntakaava sekä sitä täydentävä ja vuonna 2014 vahvistettu Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava sekä vuonna 2017 lainvoimaiseksi tullut 4. vaihemaakuntakaava. Uusimaa-kaavan 2050 on tarkoitus korvata ja kumota kaikki aiemmat maakuntakaavat.

Vuonna 2016 tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jonka perusteella maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan kaavan hyväksymispäätöksen tekee maakuntavaltuusto. Kyseinen muutos on nopeuttanut maakuntakaavan kaavoitusprosessia.   

Uusimaa-kaavaa 2050 valmistellaan kiinteässä vuorovaikutuksessa myös parhaillaan meneillään olevan Helsingin seutua koskevan MAL 2019 –suunnitelman laatimisen kanssa.

 

Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteet

Uudenmaan liiton strategian mukaisesti nyt meneillään olevalla kaavakierroksella pyritään entistä strategisempaan maakuntakaavaan. Maakuntakaavan halutaan vastaavan eri tavoin erilaisten alueiden omiin tarpeisiin. Kaavan tavoitteena on siksi olla samanaikaisesti erittäin strateginen ja yleispiirteinen ja kuitenkin ottaa huomioon seudulliset erityispiirteet.

Uusimaa-kaavan 2050 laadintaa ohjaavat päätavoitteet ovat:

  • ”Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino”
  • ”Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö”
  • ”Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen” sekä
  • ”Kestävä kilpailukyky”.

 

Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet

Uudenmaan maakuntahallitus hyväksyi kaavaa koskevat suunnitteluperiaatteet vuonna 2017. Ne on jaettu seitsemän eri otsikon alle:

  1. Kasvu kestäville vyöhykkeille
  2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto
  3. Liikutaan kestävästi
  4. Hyvin saavutettava Uusimaa
  5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot
  6. Vetovoimainen ympäristö
  7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia

 

Uudenmaan rakennekaavan keskeinen sisältö

Uudenmaan rakennekaava muodostuu rakennekaavamaisesta kaavakartasta ja siihen liittyvistä suunnittelumääräyksistä. Koko kaavan aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä on yhteensä 17 kappaletta. Rakennekaava laaditaan oikeusvaikutteisena.

Rakennekaavassa on osoitettu vyöhykemerkintöjä sekä yksittäisiä merkintöjä. Vyöhykemerkinnät koostuvat kestävän kasvun vyöhykkeistä, joita ovat pääkaupunkiseudun ydinalue, ydinalueeseen tukeutuva kasvuvyöhyke ja keskukset. Kirkkonummelle on osoitettu ydinalueeseen tukeutuvaa kasvuvyöhykettä kunnan itäosaan rantaradan ja Länsiväylän vyöhykkeelle kuntakeskukseen saakka. Lisäksi Kirkkonummea koskevia rakennekaavan merkintöjä ovat olemassa oleva joukkoliikennekäytävä (Turunväylän ja Länsiväylän vyöhykkeet), logistiikan kehityskäytävä (Turunväylän vyöhyke) sekä Helsingin seudun viherkehä. Merialue on osoitettu rannikko- ja saaristovyöhykkeeksi ja em. merkintöjen ulkopuolelle jäävä maa-alue merkinnällä muu maankäyttö.

 

Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan valmistelu ja erityiskysymykset

Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan. Varsinaiset seutujen vaihemaakuntakaavat laaditaan vuoden 2018 aikana, joten valmisteluaineistossa ei esitetä niistä kaavakarttoja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan erityiskysymyksiä ovat kuitenkin seuraavat:

  • Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL 2019 –suunnitelman yhteensovittaminen
  • Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elinkeinotoiminnan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen
  • Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muille kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden
  • Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Samalla edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vähäpäästöisyyttä
  • Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja liikenneyhteyksien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen
  • Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ottaminen
  • Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vahvuudet huomioiden
  • Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan virkistys- ja matkailukysyntään

 

Uusimaa-kaavaan 2050 liittyvät selvitykset ja tausta-aineisto

Uusimaa-kaavan 2050 valmistelun tueksi on laadittu lukuisia selvityksiä vuosina 2015-2018, ja joista osa on vielä valmistelussa.  Aineisto löytyy Uudenmaan liiton sivuilta osoitteesta:                                                       

https://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/valmistelussa_uusimaa-kaava_2050/selvitykset

 

Kuntakehitysjaosto käsitteli Kirkkonummen kunnan lausuntoa Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta kokouksessaan 13.3.2018 § ja päätti seuraavaa:

Lisäyksiä kolmeen kohtaan:

Kohtaan Kasvu kestäville käytäville: Kirkkonummen kunnalla on nykyistä paljon tehokkaamman maakäytön kehittämisen potentiaalia nykyisten ja suunniteltujen julkisen liikenteen yhteyksiin tukeutuvilla alueilla. Kirkkonummen kunta tunnistaa liikenteen ja maankäytön kehittämisen vuorovaikutuksen joukkoliikenteen ratkaisuissa. Jotta nykyistä julkista liikennettä voidaan tukea ja kehittää, kestävän kasvun vyöhykettä tulee laajentaa rantaradan suunnassa kuntakeskuksesta länteen Kirkkonummen kunnan maankäytön kehityskuvan mukaisesti. Seutujen vaihekaavassa tulee alueelle osoittaa myös julkiseen liikenteeseen tukeutuvia uusia avauksia.

Lisäys kohtaan strategisuuden taso, ensimmäisen kappaleen jälkeen: Jotta kaavoitusjärjestelmässä maakuntakaavalle osoitettu ohjausvaikutus toteutuisi, on seutujen vaihekaavoissa tunnistettava ne seudulliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset tarpeet, jotka edellyttävät yksityiskohtaisempaa merkitsemistä. Maakuntakaavan valmistelun tueksi laaditut perusteelliset ja ajantasaiset selvitykset eri aihealueista antavat tähän hyvät valmiudet. Seutujen vaihemaakuntakaavojen valmistelutyössä tulee harkittavaksi myös se, miten kaavaratkaisussa voidaan ottaa huomioon Uudenmaan eri alueiden kaavoituksellisesti toisistaan eroavat lähtökohdat.

Lisäys kohtaan Vetovoimainen ympäristö: Uusimaa kaava 2050 suunnitteluperiaatekorteissa on tunnistettu luonnon monimuotoisuus vetovoimatekijänä ja kaavaratkaisun muodostamisen lähtökohtana. Väestöltään voimakkaasti kasvavalla Uudellamaalla seudullisten virkistys- ja luontoympäristöjen osoittaminen maakuntakaavatasolla on tärkeää. Kirkkonummen kunta on tunnistanut kuntastrategiassaan luontoarvot osaksi kunnan elinvoimaisuutta. Kaavan jatkovalmistelua varten Kirkkonummen kunta viittaa viheryhteyksien osalta kunnanhallituksen antamaan lausuntoon 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta, jossa seudullisia viheryhteystarpeille ehdotetaan tarkempaa määrittelyä. Kaavavalmistelun tausta-aineistot antavat ajantasaisen tiedon maakunnallisten yhteyksien huomioon ottamisessa seutujen vaihekaavoissa

Lisäys kohtaan Rakennekaava: Kantvik ja Veikkola tulee nähdä tulevaisuudessa selkeämmin osana ydinalueeseen tukeutuvaa kasvuvyöhykettä, kuin mitä nyt kaavakartassa on esitetty.

Liite:

- Ehdotus Kirkkonummen kunnan lausunnoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta

Asiakirjat:

- Uusimaa-kaava 2050: suunnitteluperiaatteet

- Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: Uudenmaan rakennekaavan luonnos - kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset

- Uusimaa-kaava 2050: Valmisteluaineiston selostus

 

Ehdotus

Esittelijä

Anna-Kaisa Kauppinen, kuntatekniikan toimialajohtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

Kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se antaa liitteen mukaisen Kirkkonummen kunnan lausunnon Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta täydennettynä kuntakehitysjaoston päättämillä lisäyksillä.

 

Käsittely
Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen ja yhdyskuntatekniikan johtaja Anna-Kaisa Kauppinen esittelivät lausunnon lautakunnalle.

Keskustelun aikana jäsen Matti Kaurila ehdotti seuraavia muutoksia lausuntoon:
- Uudenmaan rakennekaavaluonnokseen tulee lisää Kantviikin kansainvälisen sataman merkintä.
- Valmisteluaineiston selostus sivu 67. Kirkkonummi puoltaa, että luovutaan kaupan kolmijaosta ja tilalle tulleessa keskustahakuisessa kaupassa ei ole keskustoissa koko rajoituksia samoin tulisi olla ilman kokorajoituksia myös tilaa vaativalla kaupalla keskustojen ulkopuolella.
- Kunnan lausuntoon rakennekappaleeseen lisätään yhdeksi Kirkkonummen saavutettavuuden kannalta tärkeäksi toimenpiteeksi myös Lohjan/Veikkolan suunnan bussiliikenteen sujuvuuden parantaminen ennen ESA-radan toteuttamista (sivu 102). sivu 107.
- Kunnan lausunto kohtaan Vetovoimainen ympäristö Onko ympäristöhäiriömerkinnät Pohjois-Kirkkonummella menneet väärään paikkaan? Tulisiko merkintöjen olla Espoon Kulmakorvessa?
Nämä hyväksyttiin yksimielisesti.

Jäsen Matti Kaurila ehdotti lisäksi seuraavaa:
Uudenmaan rakennekaavaluonnokseen rannikko- ja saaristovyöhykemerkintään tulee muuttaa siten. että vyöhykkeelle on edistettävä yksityiskohtaisessa suunnittelussa myös ympärivuotista asutusta vapaa-ajan asumisen lisäksi. Jäsen Carl-Johan Kajanti, jäsen Pekka Rehn ja puheenjohtaja Kati Kettunen kannattiva tätä.

Puheenjohtaja ilmoitti, että koska oli annettu pohjaehdotuksesta poikkeava ehdotus, jota on kannatettu, tulee asiasta äänestää. Hän ehdotti äänestysjärjestykseksi seuraavaa, mikä hyväksyttiin: ne jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Kaurilan muutosehdotusta, äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin 5 EI ääntä (Matti Kaurila, Kati Kettunen, Carl-Johan Kajanti, Bodil Lindholm, Pekka Rehn) ja 4 JAA ääntä (Viveca Lahti, Miisa Jeremejew, Sanni Jäppinen, Pekka Jäppinen). Äänestystulokseen viitaten puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen voittaneen.

Jäsen Viveca Lahti ehdotti seuraavaa muutosta: lisätään rantaradan merkintä rakennekaavan Uudenmaan rajan yli. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Puheenjohtaja Kati Kettunen ehdotti seuraavaa lisäystä:
Kappaleeseen vetovoimainen ympäristö: Kylien elävänä pitäminen ja haja-asutusalueen hallittu kehittäminen. Tämä hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätös

Kuntatekniikan lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että se antaa liitteen mukaisen Kirkkonummen kunnan lausunnon Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta täydennettynä kuntakehitysjaoston päättämillä lisäyksillä ja alla luetelluilla kuntatekniikan lautakunnan päättämillä muutoksilla.

- Uudenmaan rakennekaavaluonnokseen tulee lisää Kantviikin kansainvälisen sataman merkintä.
- Valmisteluaineiston selostus sivu 67. Kirkkonummi puoltaa, että luovutaan kaupan kolmijaosta ja tilalle tulleessa keskustahakuisessa kaupassa ei ole keskustoissa koko rajoituksia samoin tulisi olla ilman kokorajoituksia myös tilaa vaativalla kaupalla keskustojen ulkopuolella.
- Kunnan lausuntoon rakennekappaleeseen lisätään yhdeksi Kirkkonummen saavutettavuuden kannalta tärkeäksi toimenpiteeksi myös Lohjan/Veikkolan suunnan bussiliikenteen sujuvuuden parantaminen ennen ESA-radan toteuttamista (sivu 102). sivu 107.
- Kunnan lausunto kohtaan Vetovoimainen ympäristö Onko ympäristöhäiriömerkinnät Pohjois-Kirkkonummella menneet väärään paikkaan? Tulisiko merkintöjen olla Espoon Kulmakorvessa?
- Uudenmaan rakennekaavaluonnokseen rannikko- ja saaristovyöhykemerkintään tulee muuttaa siten, että vyöhykkeelle on edistettävä yksityiskohtaisessa suunnittelussa myös ympärivuotista asutusta vapaa-ajan asumisen lisäksi.
- Lisätään rantaradan merkintä rakennekaavan Uudenmaan rajan yli.
- Kappaleeseen vetovoimainen ympäristö lisätään: Kylien elävänä pitäminen ja haja-asutusalueen hallittu kehittäminen.

Valmistelija

Risto Nikunlaakso, risto.nikunlaakso@kirkkonummi.fi

Perustelut

Uudenmaan liitto on julkaissut Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineiston, ja pyytää siitä palautetta viranomaisilta ja osallisilta 27.2.–13.4.2018. Uusimaa-kaavassa hahmotellaan maakunnan kehityksen suuria linjoja pitkälle tulevaisuuteen. Kaavan kokonaisuus kattaa koko Uudenmaan alueen ja kokoaa yhteen maankäytön keskeiset teemat. Tärkeimpänä tavoitteena on ohjata kasvua kestävästi, sillä Uusimaa kasvaa vauhdilla myös tulevaisuudessa.

 

Maakuntakaavan kokonaisuus tehdään ensi kertaa kaksiportaisena: Uusimaa-kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihemaakuntakaavoista, jotka laaditaan Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Uudenmaan liitto aloitti kaavan laadinnan vuonna 2016, ja sen on määrä valmistua vuonna 2020.

 

Kaavan valmisteluaineisto koostuu ensinnäkin koko Uudenmaan kattavasta rakennekaavaluonnoksesta, joka pitää sisällään yleispiirteisen kartan sekä karttaa selittävät merkinnät ja määräykset. Tämä kokonaisuus on oikeusvaikutteinen. Toiseksi valmisteluaineisto sisältää selostuksen, jossa perustellaan muun muassa rakennekaavan ratkaisuja. Selostuksessa esitellään myös suunnitteluperiaatekortit, jotka kuvaavat kaavaratkaisun lähtökohtia ja ohjaavat rakennekaavan ja seutujen kaavojen ratkaisuja. Varsinaiset seutujen kaavat laaditaan vuoden 2018 aikana, joten valmisteluaineistossa ei esitetä niistä kaavakarttoja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa. Kaavan valmistelun pohjaksi tehtyihin taustaselvityksiin voi perehtyä osoitteessa https://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/valmistelussa_uusimaa-kaava_2050/selvitykset.

 

Uudenmaan liitto on antanut palautteen antajille seuraavat ohjeet, jotta palaute kohdistuu valmistelun kannalta keskeisiin kysymyksiin. Palautetta voi kuitenkin antaa mistä vain kaavan valmisteluun liittyvästä asiasta.

 

1. Kaavojen sisältö ja suhde toisiinsa

  • Miltä rakennekaavan luonnoksen alustava kaavaratkaisu vaikuttaa?
  • Miltä suunnitteluperiaatekorteissa esitetty seutujen kaavojen alustava sisältö vaikuttaa?
  • Onko suunnitteluperiaatekorteissa esitetty tehtävänjako rakennekaavan ja seutujen kaavojen välillä muun muassa sisällön ja yleispiirteisyyden suhteen sopiva?

 

2. Maakuntakaavan tarkkuustason suhde muuhun suunnitteluun

  • Onko suunnitteluperiaatekorteissa esitetty listaus maakuntakaavassa käsiteltäviksi asioiksi oikeansuuntainen?
  • Mitä asioita tulisi maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi jättää kuntakaavoituksessa ratkaistaviksi?
  • Mitä sellaisia informatiivisia merkintöjä, jotka ratkaistaan muualla esimerkiksi erilaisissa viranomaispäätöksissä, tulisi esittää maakuntakaavassa?

 

3. Näkökulmat ja tausta-aineistot

  • Onko kunkin teeman suunnitteluperiaatekortissa otettu huomioon kaikki oleelliset näkökulmat ja tausta-aineistot?

 

Uusimaa-kaavan 2050 rakennekaavan luonnos sekä valmisteluaineiston selostus ovat esityslistan oheismateriaalina. Esittelijän tekemä kuntakehitysjaoston lausuntoehdotus on esityslistan liitteenä.

Ehdotus

Esittelijä

Risto Nikunlaakso, risto.nikunlaakso@kirkkonummi.fi

Kuntakehitysjaosto päättää esittää kuntatekniikan lautakunnalle ja edelleen kunnanhallitukselle liitteenä olevan lausuntoehdotuksen huomioitavaksi, kun Kirkkonummen kunnan lausuntoa Uusimaa-kaava 2050:een valmistellaan.

Käsittely

Puheenjohtaja esitti seuraavan muutosehdotuksen, jota kannattivat Bodil Lindholm ja Markus Myllyniemi.

Lisäyksiä kolmeen kohtaan:

Kohtaan Kasvu kestäville käytäville: Kirkkonummen kunnalla on nykyistä paljon tehokkaamman maakäytön kehittämisen potentiaalia nykyisten ja suunniteltujen julkisen liikenteen yhteyksiin tukeutuvilla alueilla. Kirkkonummen kunta tunnistaa liikenteen ja maankäytön kehittämisen vuorovaikutuksen joukkoliikenteen ratkaisuissa. Jotta nykyistä julkista liikennettä voidaan tukea ja kehittää, kestävän kasvun vyöhykettä tulee laajentaa rantaradan suunnassa kuntakeskuksesta länteen Kirkkonummen kunnan maankäytön kehityskuvan mukaisesti. Seutujen vaihekaavassa tulee alueelle osoittaa myös julkiseen liikenteeseen tukeutuvia uusia avauksia.

Lisäys kohtaan strategisuuden taso, ensimmäisen kappaleen jälkeen: Jotta kaavoitusjärjestelmässä maakuntakaavalle osoitettu ohjausvaikutus toteutuisi, on seutujen vaihekaavoissa tunnistettava ne seudulliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset tarpeet, jotka edellyttävät yksityiskohtaisempaa merkitsemistä. Maakuntakaavan valmistelun tueksi laaditut perusteelliset ja ajantasaiset selvitykset eri aihealueista antavat tähän hyvät valmiudet. Seutujen vaihemaakuntakaavojen valmistelutyössä tulee harkittavaksi myös se, miten kaavaratkaisussa voidaan ottaa huomioon Uudenmaan eri alueiden kaavoituksellisesti toisistaan eroavat lähtökohdat.

Lisäys kohtaan Vetovoimainen ympäristö: Uusimaa kaava 2050 suunnitteluperiaatekorteissa on tunnistettu luonnon monimuotoisuus vetovoimatekijänä ja kaavaratkaisun muodostamisen lähtökohtana. Väestöltään voimakkaasti kasvavalla Uudellamaalla seudullisten virkistys- ja luontoympäristöjen osoittaminen maakuntakaavatasolla on tärkeää. Kirkkonummen kunta on tunnistanut kuntastrategiassaan luontoarvot osaksi kunnan elinvoimaisuutta. Kaavan jatkovalmistelua varten Kirkkonummen kunta viittaa viheryhteyksien osalta kunnanhallituksen antamaan lausuntoon 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta, jossa seudullisia viheryhteystarpeille ehdotetaan tarkempaa määrittelyä. Kaavavalmistelun tausta-aineistot antavat ajantasaisen tiedon maakunnallisten yhteyksien huomioon ottamisessa seutujen vaihekaavoissa

Markus Myllyniemi teki seuraavan muutosehdotuksen, jota kannattivat Miika Engström ja Bodil Lindholm.

Lisäys kohtaan Rakennekaava: Kantvik ja Veikkola tulee nähdä tulevaisuudessa selkeämmin osana ydinalueeseen tukeutuvaa kasvuvyöhykettä, kuin mitä nyt kaavakartassa on esitetty.

Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko kannatetut muutos- ja lisäysehdotukset hyväksyä yksimielisesti.

Kuntakehitysjaosto päätti hyväksyä ehdotukset yksimielisesti.

Päätös

Kuntakehitysjaosto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan ja Markus Myllyniemen tekemät muutosehdotukset:

  • Kohtaan Kasvu kestäville käytäville: Kirkkonummen kunnalla on nykyistä paljon tehokkaamman maakäytön kehittämisen potentiaalia nykyisten ja suunniteltujen julkisen liikenteen yhteyksiin tukeutuvilla alueilla. Kirkkonummen kunta tunnistaa liikenteen ja maankäytön kehittämisen vuorovaikutuksen joukkoliikenteen ratkaisuissa. Jotta nykyistä julkista liikennettä voidaan tukea ja kehittää, kestävän kasvun vyöhykettä tulee laajentaa rantaradan suunnassa kuntakeskuksesta länteen Kirkkonummen kunnan maankäytön kehityskuvan mukaisesti. Seutujen vaihekaavassa tulee alueelle osoittaa myös julkiseen liikenteeseen tukeutuvia uusia avauksia.
  • Lisäys kohtaan strategisuuden taso, ensimmäisen kappaleen jälkeen: Jotta kaavoitusjärjestelmässä maakuntakaavalle osoitettu ohjausvaikutus toteutuisi, on seutujen vaihekaavoissa tunnistettava ne seudulliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset tarpeet, jotka edellyttävät yksityiskohtaisempaa merkitsemistä. Maakuntakaavan valmistelun tueksi laaditut perusteelliset ja ajantasaiset selvitykset eri aihealueista antavat tähän hyvät valmiudet. Seutujen vaihemaakuntakaavojen valmistelutyössä tulee harkittavaksi myös se, miten kaavaratkaisussa voidaan ottaa huomioon Uudenmaan eri alueiden kaavoituksellisesti toisistaan eroavat lähtökohdat.
  • Lisäys kohtaan Vetovoimainen ympäristö: Uusimaa kaava 2050 suunnitteluperiaatekorteissa on tunnistettu luonnon monimuotoisuus vetovoimatekijänä ja kaavaratkaisun muodostamisen lähtökohtana. Väestöltään voimakkaasti kasvavalla Uudellamaalla seudullisten virkistys- ja luontoympäristöjen osoittaminen maakuntakaavatasolla on tärkeää. Kirkkonummen kunta on tunnistanut kuntastrategiassaan luontoarvot osaksi kunnan elinvoimaisuutta. Kaavan jatkovalmistelua varten Kirkkonummen kunta viittaa viheryhteyksien osalta kunnanhallituksen antamaan lausuntoon 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta, jossa seudullisia viheryhteystarpeille ehdotetaan tarkempaa määrittelyä. Kaavavalmistelun tausta-aineistot antavat ajantasaisen tiedon maakunnallisten yhteyksien huomioon ottamisessa seutujen vaihekaavoissa
  • Lisäys kohtaan Rakennekaava: Kantvik ja Veikkola tulee nähdä tulevaisuudessa selkeämmin osana ydinalueeseen tukeutuvaa kasvuvyöhykettä, kuin mitä nyt kaavakartassa on esitetty.

sekä muilta osin liitteenä olevan lausuntoehdotuksen esitettäväksi kuntatekniikan lautakunnalle ja edelleen kunnanhallitukselle, kun Kirkkonummen kunnan lausuntoa Uusimaa-kaava 2050:een valmistellaan.

Tämän pykälän osalta pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa.

 

Seppo Mäkinen poistui tämän pykälän jälkeen.

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Oheismateriaalit:
Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet
Rakennekaava -kartta sekä merkinnät ja määräykset
Valmisteluaineiston selostus - Uusimaa-kaava 2050

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättä antaa liitteen mukaisen Kirkonummen kunnan lausunnon Uusimaan-kaavan 2050 valmisteluaineistosta.

 

Kunnanhallitus 26.3.2018 käsittely: 

Hans Hedberg ehdotti, että asia jätetään pöydälle, ja että pöydällepanon aikana tarkennetaan lausuntoa rakennekaavan osalta siten, että Kivenlahden ja Saunalahden jatkumo Espoonlahden länsipuolelle on otettava huomion. Alueen hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle palvelevat myös Espoonlahden länsipuolta. Sivulle 5 tarkennetaan, että kylien tiivistäminen varmistaa joukkoliikenteen toimivuutta. Timo Haapaniemi kannatti ehdotusta. Sitä ei hyväksytty yksimielisesti, joten asiasta oli äänestettävä. Puheenjohtaja totesi äänestysjärjestyksen seuraavasti: jatkokäsittely on JAA ja Hedbergin pöydällepanoehdotus on EI. Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 9-4. Äänestystulos on pöytäkirjan liitteenä. 

Pirkko Lehtinen ehdotti, että lausunto viedään kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Ulf Kjerin ja Ari Harinen kannattivat ehdotusta. Sitä ei hyväksytty yksimielisesti, joten asiasta oli äänestettävä. Puheenjohtaja totesi äänestysjärjestyksen seuraavasti: pohjaehdotus on JAA ja Lehtisen muutosehdotus on EI. Pohjaehdotus hyväksyttiin äänin 10-3. Äänestystulos on pöytäkirjan liitteenä.

Hans Hedberg ehdotti, että lausuntoon lisätään seuraava tarkennus rakennekaavan osalta: Kivenlahden ja Saunalahden jatkumo Espoonlahden länsipuolelle on otettava huomion. Alueen hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle palvelevat myös Espoonlahden länsipuolta. Sivulle 5 tarkennetaan, että kylien tiivistäminen varmistaa joukkoliikenteen toimivuutta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Päätös

Ehdotuksen mukaisesti siten, että lausuntoon lisätään tarkennus rakennekaavan osalta seuraavasti: Kivenlahden ja Saunalahden jatkumo Espoonlahden länsipuolelle on otettava huomion. Alueen hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle palvelevat myös Espoonlahden länsipuolta. Sivulle 5 tarkennetaan, että kylien tiivistäminen varmistaa joukkoliikenteen toimivuutta.

Äänestystulokset

  • Jaa 9 kpl 69%

    Hanna Haikonen, Saara Huhmarniemi, Anna Aintila, Antti Salonen, Katarina Helander, Ulf Kjerin, Pekka Sinisalo, Reetta Hyvärinen, Antti Kilappa

  • Ei 4 kpl 31%

    Hans Hedberg, Pirkko Lehtinen, Ari Harinen, Timo Haapaniemi

  • Jaa 10 kpl 77%

    Saara Huhmarniemi, Hans Hedberg, Anna Aintila, Timo Haapaniemi, Pekka Sinisalo, Hanna Haikonen, Katarina Helander, Reetta Hyvärinen, Antti Salonen, Antti Kilappa

  • Ei 3 kpl 23%

    Pirkko Lehtinen, Ari Harinen, Ulf Kjerin

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Kirkkonummen kunnan lausunto Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta (kh)

Uudenmaan liitto varaa Kirkkonummen kunnalle mahdollisuuden antaa lausuntonsa Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta. Lausuntoaika on 8.10. - 30.11.2018.

 

Taustaa

Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineisto oli lausunnoilla 27.2.-13.4.2018. Tällöin pyydettiin kannanottoja erityisesti valmistelussa olleen rakennekaavan kaavaratkaisusta, seutujen vaihekaavoja ohjaavista suunnitteluperiaatekorteista, maakuntakaavan tarkkuustasosta ja kaavan tausta-aineistoista.

Uudenmaan liitolle annetuissa lausunnoissa nousivat eniten esiin liikkumiseen ja logistiikkaan liittyvät aiheet, kuten rakennekaavan joukkoliikennekäytävät ja logistiikan kehityskäytävät samoin kuin kestävän kasvun vyöhykkeet, keskukset ja kaupan ratkaisut. Lisäksi kaavan ohjausvaikutuksesta ja tulkinnasta annettiin palautetta.

Tämän jälkeen on valmistelussa päätetty muuttaa rakennekaava oikeusvaikutuksettomaksi rakennesuunnitelmaksi, johon ei sisälly määräyksiä, ja laadittu luonnos Uusimaa-kaavaksi 2050. Nyt lausunnolla oleva luonnos kattaa koko Uudenmaan maakunnan alueen, mutta jatkossa on tarkoitus valmistella seutukohtaiset vaihemaakuntakaavat. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan.

 

Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksen keskeinen sisältö

Rakennesuunnitelma:

Rakennesuunnitelmaa on tarkistettu monin tavoin aikaisemmasta rakennekaavaluonnoksesta. Kaavan oikeusvaikutukseen liittyvän muutoksen lisäksi merkittävin sisällöllinen muutos on joukkoliikenteen ja maankäytön kehityskäytävien merkintätavan tarkennukset ja kehityskäytävähankkeiden priorisointi kolmeen luokkaan (1. -3. vaiheen hankkeet). Lisäksi muitakin merkintöjä on tarkennettu, kuten ydinalueen ja kehysalueen merkinnöille annetut uudet selitykset.

Yleistä kaavaluonnoksesta:

Koko suunnittelualuetta, eli Uudenmaan maakuntaa koskevat yleiset suunnittelumääräykset ovat aikaisempia vaihemaakuntakaavoja kattavampia. Näissä näkyy selvästi jo aikaisemmin valmisteluaineiston kohdalla esiinnoussut tavoite lisätä maakuntakaavan strategisuutta ja yleispiirteisyyttä. Ajatuksena on, että kaavamääräyksiä tulee tulkita päällekkäin, eli esimerkiksi aluevarausmerkintöjen ja kohdemerkintöjen sijoittuessa päällekkäin, kohdemerkintää koskee myös aluevarausmerkinnän suunnittelumääräykset.

Merkittävimmistä yksittäisiin kaavamerkintöihin liittyvistä muutoksista kohdistuu taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen merkintään ja sen ohjausvaikutukseen. Taajamatoimintojen alueet osoitetaan nyt voimassaolevien maakuntakaavojen aluevarausmerkinnästä poiketen kehittämisperiaatemerkintänä, vaikka graafinen esittämistapa kaavakartalla pysyy samanlaisena kuin aikaisemmissakin maakuntakaavoissa. Lähtökohtana on nyt lisäksi, että taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke osoitetaan aikaisempaa selkeämmin keskusten ympärille ja sidotaan tiiviimmin myös kyseisiin keskustatoimintojen kaavamääräyksiin.  

Varsinaiset keskustatoimintojen alueet on luokiteltu kolmeen luokkaan niiden merkittävyyden mukaan, eikä niiden osalta esitetä mm. vähittäiskaupan toimintojen mitoitusta koskevia ylärajoja. Sen sijaan omalla merkinnällään osoitettavan palvelukeskittymän kohdemerkinnän kohdalla, merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajaksi sekä keskustahakuisessa että paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa, on määritelty 6000 k-m2, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta.

Kaavaluonnoksessa osoitetaan uusia liikenteen yhteystarpeita sekä kaavan tavoitevuoden jälkeen toteutettavia liikenneyhteyksiä. Päärataan ja Helsinki-Turun väliseen ratayhteyteen kohdistuvien toimenpiteiden priorisointi esitetään rakennesuunnitelmassa. Raideliikenteen osalta päärataan kohdistuvat toimenpiteet sijoittuvat hankkeiden priorisoinneissa ensimmäiseksi ja mm. uuden Helsingistä Turkuun suuntautuvan radan toteuttaminen toiseksi. Helsingistä itään suuntautuva ns. itärata osoitetaan puolestaan pitkän aikavälin varauksena, kun taas Helsingin ja Turun välisen ratayhteyden linjaus on osoitettu jo aikaisemmissa maakuntakaavoissa.

Viheryhteystarve -merkinnän esittämistapaa ja yhteystarpeiden sijaintia on tarkennettu laajasti mm. uusiin selvityksiin perustuen.

Kaavamerkintöjen yleispiirteistämisen johdosta on tehty mm. seuraavia muutoksia voimassa oleviin maakuntakaavoihin nähden:

  • satamat osoitetaan aluevarauksina tai kohdemerkintöinä niiden maakunnallisen merkittävyyden mukaan.
  • kyliä ei enää osoiteta omalla merkinnällään.
  • yli 50 hehtaarin kokoiset virkistysalueet esitetään kartalla aluevarauksina ja sitä pienemmät (5-50 ha) kohdemerkintöinä.
  • eritasoliittymiä ei osoiteta erikseen kartalla, mutta valtakunnallisesti merkittävän kaksiajorataisen tien määräyksessä todetaan, että liittymät tielle on toteutettava eritasoliittyminä.

Lisäksi Tallinna-tunnelin molemmat linjausvaihtoehdot on esitetty kaavaluonnoksessa.

 

Kaavaratkaisun yksityiskohtia Kirkkonummen osalta:

Kirkkonummen kuntakeskus esitetään osoitettavaksi keskuksena, Masalan ja Veikkolan taajamat pieninä keskuksina ja Kantvik palvelukeskittymänä. Kuntakeskusta, Masalaa ja Veikkolaa koskevat samat suunnittelumääräykset niiden erilaisesta luokittelusta huolimatta. Niissä painottuu alueiden kehittäminen tiiviinä ja toiminnallisesti monipuolisina palveluiden, työpaikkojen ja asumisen keskittyminä siten, että niissä otetaan huomioon sekä asumisen että elinkeinoelämän tarpeet ja että ne muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Kantvikin osalta palvelukeskittymän kaavamääräyksissä painotetaan taas alueen kehittämistä lähipalveluiden, työpaikkojen ja asumisen keskittymänä.

Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke esitetään osoitettavaksi Kirkkonummen kohdalla oleellisesti suppeammaksi, kuin voimassa olevissa maakuntakaavoissa osoitettu taajamatoimintojen aluemerkintä. Kaavaluonnoksessa se kattaa vain kuntakeskuksen ja Masalan keskustojen ympäristön ja niiden väliin jäävän ns. keskisen taajamavyöhykkeen.

Kantvikin satama osoitetaan satama -kohdemerkinnällä.

Viheryhteystarve -merkinnän esittämistapaa ja yhteystarpeiden sijaintia on tarkennettu Kirkkonummen osalta usessa kohdassa. Yhteystarpeen määrittelyssä on kiinnitetty huomiota mm. Helsingin seudun viherkehän turvaamiseen.
 

Liite:
- Ehdotus Kirkkonummen kunnan lausunnoksi Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta

Asiakirjat:
- Uusimaa-kaava 2050: luonnos (kaavakartta)
- Uusimaa-kaava 2050: luonnos (kaavakartta, ote Kirkkonummi)
- Uusimaa-kaava 2050: luonnos, merkinnät ja määräykset
- Uusimaa-kaava 2050: luonnos, selostus

Ehdotus

Esittelijä

Anna-Kaisa Kauppinen, kuntatekniikan toimialajohtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

Kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se antaa liitteen mukaisen Kirkkonummen kunnan lausunnon Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta.

Käsittely:

Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen esitteli kunnan lausuntoa lautakunnalle.

Esittelijä teki kokousasian käsittelyn alussa  seuraavan lisäyksen päätösehdotukseen:
Kuntatekiikan lautakunta tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

Keskustelun aikana esitettiin Kirkkonummen kunnan lausuntoon seuraavat muutosehdotukset:

Jäsen Carl-Johan Kajanti, 2 ehdotusta:

1.
lisäys s.2 yleiset suunnittelumääräykset uusi kappale kahden nykyisen väliin:
Suuri informaation määrä heikentää myös tavallisten kuntalaisten mahdollisuutta tutustua materiaaliin ja ymmärtää sen tulevia mahdollisia vaikutuksia.

2.
lisäys s. 3 kolmanneksi viimeisen kappaleen loppuun tai uutena kappaleena:
Helsingin seudun viherkehä, viheryhteystarpeet ja virkistyskäytön kohdealueet on ilmaistu epätarkasti sijainnin ja epämääräisesti laajuuden ja tulevan sitovuustason ja muiden mahdollisten seuraamusten osalta, varsinkin maanomistajien näkökulmasta.  Tämä tulee huomioida suunnittelun myöhemmässä vaiheessa, jotta maanomistajat voivat jatkossakin jatkaa nykyisissä ja uusissa elinkeinoissa rajoittamatta kohtuuttomasti heidän mahdollisuuksiaan maankäyttöön, ja ottaen huomioon, että heidän vaikutusmahdollisuutensa tässä vaiheessa ovat olleet vähäiset.

Puheenjohtaja totesi, että molempia ehdotuksia kannatettiin yksimielisesti.

Jäsen Matti Kaurila, 3 ehdotusta:

1.
Elinkeinot ja kauppa

Kuntatekniikan lautakunta päättää lisätä kohdan Elinkeino ja kauppa kohdan kappaleen loppuun;

Kunta edellyttää, että Veikkolan keskustatoimintojen alueen koillispuolelle Veikkolan liittymän viereen sekä tunnin radan alustavassa yleissuunnitelman mukaisen aseman kohdalle lisätään taajamatoiminnan kehittämisvyöhyke sekä kaupan alue merkintä, joka mahdollistaa mm. Veikkolan liittymän kohdalle TIVA-kaupan alueen.

Puheenjohtaja totesi, että ehdotusta kannatettiin yksimielisesti.

2.
Kauhalassa voimassa olevassa maakuntakaavassa oleva virkistysalue tulee säilyttää virkistysalueena.
Kim Männikkö, Carl-Johan Kajanti ja Santtu Vainionpää kannattivat em. ehdotusta

Puheenjohtaja totesi, että ehdotusta ei kannatettu yksimielisesti ja asiasta tulee äänestää.

Äänestys:

Puheenjohtaja aloitti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Matti Kaurilan muutosehdotusta, äänestävät EI.

Puheenjohtaja päätti äänestyksen ja totesi, että äänet jakautuivat seuraavasti:
JAA-ääniä yhteensä 4 kpl (Jeremejew, S.Jäppinen, Lahti ja P.Jäppinen) ja EI-ääniä yhteensä 7 kpl (Kettunen, Kaurila, Männikkö, Kajanti, Rehn, Vainionpää ja Lindholm).
Puheenjohtaja totesi, että Matti Kaurilan muutosehdotus voitti.

3.
Merkintä perustuu valtioneuvoston asetukseen sekä Sotilasräjähdemääräykseen. Kantvikin alueelle on kunta suunnitellut rantarakentamista ja kunta edellyttää, että ko. rajaus tarkistetaan yksityiskohtaisemmaksi ja tarkemmaksi.

Puheenjohtaja totesi, että ehdotusta kannatettiin yksimielisesti.

Jäsen Sanni Jäppinen:

Lisäys s.5 toinen kappale loppu: "Viheryhteydet ja viheralueet tasaavat ja hillitsevät ilmastonmuutoksen ilmiöitä."
Kirkkkonummi painottaa kasvua rantaradan varteen ja liikenteen solmukohtiin. Kirkkonummi tunnistaa rantaradan kehittämisen mahdollisuudet kuntakeskuksesta länteen, Kantvikin palvelukeskukseen ja painottaa rakentamista näille molemmille alueille".

Puheenjohtaja totesi, että ehdotusta kannatettiin yksimielisesti.

Päätös

Kuntatekniikan lautakunta päätti keskustelun jälkeen:

1.
tehdä Kirkkonummen kunnan lausuntoon Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta seuraavat muutokset:

 1.1
lisätä s.2 yleiset suunnittelumääräykset uusi kappale kahden nykyisen väliin:
Suuri informaation määrä heikentää myös tavallisten kuntalaisten mahdollisuutta tutustua materiaaliin ja ymmärtää sen tulevia mahdollisia vaikutuksia.

 1.2
lisätä s. 3 kolmanneksi viimeisen kappaleen loppuun tai uutena kappaleena:
Helsingin seudun viherkehä, viheryhteystarpeet ja virkistyskäytön kohdealueet on ilmaistu epätarkasti sijainnin ja epämääräisesti laajuuden ja tulevan sitovuustason ja muiden mahdollisten seuraamusten osalta, varsinkin maanomistajien näkökulmasta.  Tämä tulee huomioida suunnittelun myöhemmässä vaiheessa, jotta maanomistajat voivat jatkossakin jatkaa nykyisissä ja uusissa elinkeinoissa rajoittamatta kohtuuttomasti heidän mahdollisuuksiaan maankäyttöön, ja ottaen huomioon, että heidän vaikutusmahdollisuutensa tässä vaiheessa ovat olleet vähäiset.

 1.3
lisätä kohdan Elinkeino ja kauppa kohdan kappaleen loppuun:
Kunta edellyttää, että Veikkolan keskustatoimintojen alueen koillispuolelle Veikkolan liittymän viereen sekä tunnin radan alustavassa yleissuunnitelman mukaisen aseman kohdalle lisätään taajamatoiminnan kehittämisvyöhyke sekä kaupan alue merkintä, joka mahdollistaa mm. Veikkolan liittymän kohdalle TIVA-kaupan alueen.

 1.4
Kauhalassa voimassa olevassa maakuntakaavassa oleva virkistysalue tulee säilyttää virkistysalueena.

 1.5
Merkintä perustuu valtioneuvoston asetukseen sekä Sotilasräjähdemääräykseen. Kantvikin alueelle on kunta suunnitellut rantarakentamista ja kunta edellyttää, että ko. rajaus tarkistetaan yksityiskohtaisemmaksi ja tarkemmaksi.

 1.6
lisäys s.5 toinen kappale loppu: "Viheryhteydet ja viheralueet tasaavat ja hillitsevät ilmastonmuutoksen ilmiöitä."
Kirkkkonummi painottaa kasvua rantaradan varteen ja liikenteen solmukohtiin. Kirkkonummi tunnistaa rantaradan kehittämisen mahdollisuudet kuntakeskuksesta länteen, Kantvikin palvelukeskukseen ja painottaa rakentamista näille molemmille alueille".

2.
esittää kunnanhallitukselle, että se antaa em. korjauksin tehdyn liitteen mukaisen Kirkkonummen kunnan lausunnon Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta.

3.
tarkastaa pöytäkirjan tämän kokousasian osalta kokouksessa

______

Merkittiin tiedoksi, että kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi ja kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen poistuivat tämän kokousasian käsittelyn jälkeen klo 20.15.

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Lausuntoon on tehty kuntakehitysjaoston 6.11.2018 päättämät lisäykset.

Lisäksi lausunnosta on poistettu kuntatekniikan lautakunnan käsittelyn jälkeen siihen jäänyt teksti, jonka mukaan Kirkkonummen kunnalla ei olisi todettavaa Upinniemen varuskunta-alueen pohjoisosaa koskevasta suojavyöhykemerkinnästä. Kuntatekniikan lautakunnan päättämässä lisäyksessä kuitenkin edellytetään rajauksen tarkistamista.

 

Liite:
- Ehdotus Kirkkonummen kunnan lausunnoksi Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta (hyväksytty kuntakehitysjaoston kokouksessa 6.11.2018 § 87)

Asiakirjat:
- Uusimaa-kaava 2050: luonnos (kaavakartta)
- Uusimaa-kaava 2050: luonnos (kaavakartta, ote Kirkkonummi)
- Uusimaa-kaava 2050: luonnos, merkinnät ja määräykset
- Uusimaa-kaava 2050: luonnos, selostus

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää

1

antaa liitteen mukaisen Kirkkonummen kunnan lausunnon Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta

2

tarkastaa pöytäkirjan tämän kokousasian osalta kokouksessa

 

Kunnanhallitus 19.11.2018 käsittely: 

Ulf Kjerin teki seuraavan muutosehdotuksen: lausunnon kolmannelle sivulle lisätään lause " rantarata on tärkeä Kirkkonummelle. Sitä tulee kehittää, koska radanvarsi on asutuksen ja kunnan kehittämisen osalta painopistealue. Kaupunkirataa tulee jatkaa Kirkkonummelle asti kolmeraiteisena ja siitä eteenpäin kaksiraiteisena”. Timo Haapaniemi, Pekka M. Sinisalo ja Hans Hedberg kannattivat ehdotusta, ja se hyväksyttiin yksimielisesti. 

Ari Harinen teki seuraavan muutosehdotuksen: lausunnon kolmannelle sivulle lisätään sana "itään", jolloin muutettava lause kirjoitetaan muotoon "Kirkkonummi tunnistaa kehittämisen mahdollisuudet rantaradan alueella kuntakeskuksesta itään ja länteen, sekä...". Katarina Helander, Hans Hedberg ja Antti Kilappa kannattivat ehdotusta, ja se hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 

Päätös

Ehdotuksen mukaisesti seuraavilla muutoksilla: lausuntoon lisätään kolmannelle sivulle lause " rantarata on tärkeä Kirkkonummelle. Sitä tulee kehittää, koska radanvarsi on asutuksen ja kunnan kehittämisen osalta painopistealue. Kaupunkirataa tulee jatkaa Kirkkonummelle asti kolmeraiteisena ja siitä eteenpäin kaksiraiteisena” ja sana "itään", jolloin muutettava lause kirjoitetaan muotoon ""Kirkkonummi tunnistaa kehittämisen mahdollisuudet rantaradan alueella kuntakeskuksesta itään ja länteen, sekä...".

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Liite:
- Ehdotus Kirkkonummen kunnan lausunnoksi Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta (hyväksytty kuntatekniikan lautakunnan kokouksessa 18.10.2018 § 139)

Asiakirjat:
- Uusimaa-kaava 2050: luonnos (kaavakartta)
- Uusimaa-kaava 2050: luonnos (kaavakartta, ote Kirkkonummi)
- Uusimaa-kaava 2050: luonnos, merkinnät ja määräykset
- Uusimaa-kaava 2050: luonnos, selostus

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kuntakehitysjaosto päättää

1.
esittää kunnanhallitukselle, että se antaa liitteen mukaisen Kirkkonummen kunnan lausunnon Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta.

2.
tarkastaa pöytäkirjan tämän kokousasian osalta kokouksessa

Käsittely

Kati Kettunen esitti seuraavan lisäys- ja muutosehdotuksen kohtaan "Kasvun kestävä ohjaaminen", 4. kappale: Kirkkonummi painottaa kasvua ja kunnan monipuolista kehittämistä rantaradan varteen ja liikenteen solmukohtiin sekä olemassa olevien ja tulevien joukkoliikenneyhteyksien alueille. Kirkkonummi tunnistaa kehittämisen mahdollisuudet rantaradan alueella kuntakeskuksesta länteen, sekä Kantvikin palvelukeskuksen osalta ja siitä edelleen etelään Kantvikin osayleiskaavan alueella. Kunta kehittää ja painottaa tulevaisuudessa asumista ja virkistyskäytön mahdollistamista myös näille alueille ja esittää taajamatoimintojen kehittämisvyöhykemerkinnän laajentamista näiltä osin länteen.

Markus Myllyniemi ja Bodil Lindholm kannattivat ehdotusta. Puheenjohtaja kysyi, voidaanko ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Kuntakehitysjaosto hyväksyi yksimielisesti lisäys- ja muutosehdotuksen.

Päätös

Kuntakehitysjaosto päätti esittää kunnanhallitukselle, että se antaa liitteen mukaisen Kirkkonummen kunnan lausunnon Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta seuraavalla muutoksella kohtaan "Kasvun kestävä ohjaaminen", 4. kappale: Kirkkonummi painottaa kasvua ja kunnan monipuolista kehittämistä rantaradan varteen ja liikenteen solmukohtiin sekä olemassa olevien ja tulevien joukkoliikenneyhteyksien alueille. Kirkkonummi tunnistaa kehittämisen mahdollisuudet rantaradan alueella kuntakeskuksesta länteen, sekä Kantvikin palvelukeskuksen osalta ja siitä edelleen etelään Kantvikin osayleiskaavan alueella. Kunta kehittää ja painottaa tulevaisuudessa asumista ja virkistyskäytön mahdollistamista myös näille alueille ja esittää taajamatoimintojen kehittämisvyöhykemerkinnän laajentamista näiltä osin länteen.

 

Valmistelija

  • Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Uudenmaan liitto varaa Kirkkonummen kunnalle mahdollisuuden antaa lausuntonsa Uusimaa-kaava 2050:n ehdotuksesta. Lausuntoaika on 21.3. - 24.5.2019.

Taustaa

Uusimaa-kaava 2050:n valmisteluaineisto oli lausunnoilla 27.2.-13.4.2018 ja kaavaluonnos 8.10.- 30.11.2018.

Uusimaa-kaava 2050:n valmisteluaineistossa oli mukana seudullisia maakuntakaavoja ohjaava ja taustoittava rakennekaava sekä seutujen vaihekaavoja ohjaavat suunnitteluperiaatekortit. Kaavaluonnosvaiheessa päätettiin muuttaa rakennekaava oikeusvaikutuksettomaksi rakennesuunnitelmaksi, johon ei sisälly määräyksiä, ja esitettiin luonnos Uusimaa-kaavaksi 2050. Luonnos kattoi koko Uudenmaan maakunnan alueen, mutta nyt kaavaehdotusvaiheessa on valmisteltu seutukohtaiset vaihemaakuntakaavat. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan.

 

Uusimaa-kaavan 2050 ehdotuksen keskeinen sisältö

Rakennesuunnitelma:

Rakennesuunnitelma on esitystavaltaan pelkistetty ja visiomainen eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. Siihen ei sisälly myöskään määräyksiä, mutta sen sisältö on kuvattu viiden kokonaisuuden kautta, jotka ovat

  • kasvu kestäville vyöhykkeille
  • kansainväliset ja valtakunnalliset yhteydet
  • kestävä päivittäinen liikkuminen
  • vetovoimainen ympäristö
  • erikoistuvat seudut ja elinkeinot

Rakennesuunnitelmassa myös Uudenmaan joukkoliikenteen ja maankäytön kehityskäytävien toteutusjärjestykset kolmeen luokkaan vaiheistettuna (1. -3. vaiheen hankkeet).

Yleistä kaavaehdotuksesta:

Koko suunnittelualuetta, eli Uudenmaan maakuntaa koskevia yleisiä suunnittelumääräyksiä on aikaisempia maakuntakaavoja runsaammin ja ne ovat myös kattavampia. Niissä näkyy selvästi aina valmisteluaineistosta lähtien esiinnoussut tavoite lisätä maakuntakaavan strategisuutta ja yleispiirteisyyttä. Ajatuksena on, että kaavamääräyksiä tulee tulkita päällekkäin, eli esimerkiksi aluevarausmerkintöjen ja kohdemerkintöjen sijoittuessa päällekkäin, kohdemerkintää koskee myös aluevarausmerkinnän suunnittelumääräykset.

Merkittävin yksittäisiin kaavamerkintöihin liittyvä muutos kohdistuu taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen merkintään ja sen ohjausvaikutukseen. Taajamatoimintojen alueet osoitettiin jo kaavaluonnoksessa voimassaolevien maakuntakaavojen aluevarausmerkinnästä poiketen kehittämisperiaatemerkintänä, vaikka graafinen esittämistapa kaavakartalla olikin samanlainen kuin aikaisemmissakin maakuntakaavoissa. Kaavaehdotuksessa on nyt merkinnän kuvaustapaa muutettu poikkeamaan aikaisempien maakuntakaavojen merkinnästä ja laajennettu hieman niiden rajauksia, kuten esimerkiksi itäisellä Kirkkonummella. Lähtökohtana on lisäksi edelleen, että taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke osoitetaan aikaisempia maakuntakaavoja selkeämmin keskusten ympärille ja sidotaan tiiviimmin myös kyseisiin keskustatoimintojen kaavamääräyksiin.

Varsinaiset keskustatoimintojen alueet on luokiteltu kolmeen luokkaan niiden merkittävyyden mukaan, eikä niiden osalta esitetä mm. vähittäiskaupan toimintojen mitoitusta koskevia ylärajoja. Kaavaluonnoksessa oli Kantvikiin osoitettu palvelukeskittymän kohdemerkintä. Sen osalta oli merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajaksi sekä keskustahakuisessa että paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa määritelty 6000 k-m2, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Kaavaehdotuksessa ei kuitenkaan kyseisiä palvelukeskittymän merkintöjä enää osoiteta Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa, eikä siten myöskään Kantvikin kohdalla. Sen sijaan kaavaluonnoksessa pienenä keskuksena osoitettu Masala osoitetaan nyt keskuksena.

Kaavaehdotuksessa osoitetaan uusia liikenteen yhteystarpeita sekä kaavan tavoitevuoden jälkeen toteutettavia liikenneyhteyksiä. Päärataan ja Helsinki-Turun väliseen ratayhteyteen kohdistuvien toimenpiteiden priorisointi esitetään rakennesuunnitelmassa. Raideliikenteen osalta päärataan kohdistuvat toimenpiteet sijoittuvat hankkeiden priorisoinneissa ensimmäiseksi ja mm. uuden Helsingistä Turkuun suuntautuvan radan toteuttaminen toiseksi. Helsingistä itään suuntautuva ns. itärata osoitetaan puolestaan pitkän aikavälin varauksena, kun taas Helsingin ja Turun välisen ratayhteyden linjaus on osoitettu jo aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Näiden merkintöjen osalta ei ole tapahtunut muutoksia kaavaluonnoksen jälkeen, mutta sen sijaan joukkoliikenteen vaihtopaikkojen ja liityntäpysäköintipaikkojen merkinnät osoitetaan nyt maakuntakaavan pääkartalla. Liityntäpysäköintialueiden merkintä koskee Kirkkonummen kuntakeskusta ja Veikkolaa.

Viheryhteystarve -merkinnän esittämistapaa ja yhteystarpeiden sijaintia on tarkennettu laajasti mm. uusiin selvityksiin perustuen aikaisempiin maakuntakaavoihin nähden.

Kaavamerkintöjen yleispiirteistämisen johdosta on tehty edellä kuvattujen muutosten lisäksi mm. seuraavia muutoksia voimassa oleviin maakuntakaavoihin nähden:

  • satamat osoitetaan aluevarauksina tai kohdemerkintöinä niiden maakunnallisen merkittävyyden mukaan.
  • kyliä ei enää osoiteta omalla merkinnällään.
  • yli 50 hehtaarin kokoiset virkistysalueet esitetään kartalla aluevarauksina ja sitä pienemmät (5-50 ha) kohdemerkintöinä.
  • eritasoliittymiä ei osoiteta erikseen kartalla, mutta valtakunnallisesti merkittävän kaksiajorataisen tien määräyksessä todetaan, että liittymät tielle on toteutettava eritasoliittyminä.

Tallinna-tunnelin molemmat linjausvaihtoehdot esitettiin kaavaluonnoksessa, mutta kaavaehdotuksessa vain EU-rahoitteisen FinEst Link- hankkeen mukainen Pasilan ja Helsingin keskustan kautta menevä linjaus.

Kaavaratkaisun yksityiskohtia Kirkkonummen osalta:

Kirkkonummen kuntakeskus ja nyt myös Masala esitetään osoitettavaksi keskuksena ja Veikkolan taajama pienenä keskuksena. Kantvik jäisi kokonaan ilman merkintää, kun aiemmin osoitettuja palvelukeskittymiä ei enää osoitettaisi Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa. 

Uusimaa-kaavan 2050 ja MAL 2019 -suunnitelman yhteensopivuutta on korostettu molempien hankkeiden valmistelussa ja maakuntakaavan kaavaratkaisussa onkin osoitettu seudulliset ja joukkoliikenteen runkolinjoihin tukeutuvat taajamat Kirkkonummen Kantvikia lukuunottamatta. Sitä ei ole osoitettu taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeenä tai keskuksena, vaikka se on osoitettu MAL 2019 -suunnitelmakartalla ja kunnalla on kunnianhimoiset tavoitteet alueen asukasmäärän ja sen edellyttämien palvelujen järjestämiseen taajamassa. 

Kuntakeskusta, Masalaa ja Veikkolaa koskevat samat suunnittelumääräykset niiden erilaisesta luokittelusta huolimatta. Määräyksissä painottuu alueiden kehittäminen tiiviinä ja toiminnallisesti monipuolisina palveluiden, työpaikkojen ja asumisen keskittyminä siten, että niissä otetaan huomioon sekä asumisen että elinkeinoelämän tarpeet ja että ne muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden.

Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke esitetään osoitettavaksi Kirkkonummen kohdalla oleellisesti suppeammaksi, kuin voimassa olevissa maakuntakaavoissa osoitettu taajamatoimintojen aluemerkintä, vaikka sitä onkin jonkin verran laajennettu itäisellä Kirkkonummella kaavaluonnokseen nähden. Kaavaehdotuksessa kyseinen merkintä kattaa vain kuntakeskuksen ja Masalan keskustojen ympäristön ja niiden väliin jäävän ns. keskisen taajamavyöhykkeen. 

Kantvikin satama osoitetaan satama -kohdemerkinnällä.

Viheryhteystarve -merkinnän esittämistapaa ja yhteystarpeiden sijaintia on tarkennettu Kirkkonummenkin osalta useassa kohdassa aikaisempiin maakuntakaavoihin nähden. Yhteystarpeen määrittelyssä on kiinnitetty huomiota mm. Helsingin seudun viherkehän turvaamiseen. Kuntarajan yli ja sen suuntaisesti osoittavia viheryhteystarvemerkintöjä on lisätty Luoman ja Mankin kohdalle kaavaluonnoksen jälkeen.

Virkistysalueiden esittämistapaa on myös tarkennettu mm. Meikon, Dåvidsin ja Luoman alueella. Kauhalan alueelle osoitetun suojelualuemerkinnän rajausta on tarkennettu ja laajennettu.

Upinniemessä sijaitsevan puolustusvoimien ampumaradan merkintä on lisätty kaavakarttaan ja Upinniemeä ympäröivää puolustusvoimain melualueen ulottuvuutta on supistettu melutasojen ohjearvoista annetun asetuksen perusteella ja muutettu myös sitä koskevaa kaavamääräystä aikaisempaa informatiivisluonteisemmaksi. Upinniemen räjähdevaraston suojavyöhykkeen ulottuvuutta on vähäisessä määrin supistettu.  
 
Kaava-aineisto

Koko Helsingin seudun vaihemaakuntakaava-aineisto löytyy Uudenmaan liiton sivuilta.

Linkki aineistoon suomeksi:
https://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/valmistelussa_uusimaa-kaava_2050/kaavan_eteneminen/kaavaehdotus
 
Linkki aineistoon ruotsiksi:
https://www.uudenmaanliitto.fi/sv/regionplanering/bereds_som_bast_nylandsplanen_2050/planens_olika_faser/planforslag
 
Liite:
- Ehdotus Kirkkonummen kunnan lausunnoksi Uusimaa-kaavan 2050 ehdotuksesta
 
Asiakirjat:
- Uusimaa-kaava 2050: Helsingin Seudun vaihemaakuntakaava, kaavaehdotus, kevät 2019, kaavakartta
- Uusimaa-kaava 2050: Helsingin Seudun vaihemaakuntakaava, kaavaehdotus, kevät 2019, kaavakartta (ote Kirkkonummi)
- Uusimaa-kaava 2050: Helsingin Seudun vaihemaakuntakaava, kaavaehdotus, kevät 2019, merkinnät ja määräykset
- Uusimaa-kaava 2050: Helsingin Seudun vaihemaakuntakaava, kaavaehdotus, kevät 2019, selostus
 

Ehdotus

Esittelijä

  • Jarkko Autero, Kuntakehityspäällikkö, jarkko.autero@kirkkonummi.fi

Kuntakehitysjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että se antaa liitteen mukaisen Kirkkonummen kunnan lausunnon Uusimaa-kaavan 2050 ehdotuksesta.

Päätös

Kuntakehitysjaosto oikeuttaa viranhaltijat tekemään lausuntoon muutoksia käydyn keskustelun pohjalta.

Tiedoksi

Jatkokäsittelyyn: kunnanhallitus

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto

Päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 136 §:n mukaan hakea muutosta.