Kunnanvaltuusto, kokous 9.10.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 43 Masalan urheilupuiston asemakaavan hyväksyminen piir.nro 3309 mukaisesti

KIRDno-2017-128

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Kaavan vireilletulo ja aikataulu

Masalan urheilupuiston asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston vuosille 2014-2018 hyväksymään kaavoitusohjelmaan ja se on pantu vireille 11.1.2013. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 12.12.2012 (§ 93).

Asemakaavaehdotus oli ensimmäisen kerran käsittelyssä yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 20.5.2015 (§ 37), jossa päätettiin siihen tehtävistä tarkistuksista. Kaavaehdotusta ei kuitenkaan viety kunnanhallituksen käsittelyyn sen nähtävillepanoa varten, vaan päätettyjä tarkistuksia käsiteltiin uudestaan yhdyskuntatekniikan lautakunnan kokouksessa 19.11.2015 (§ 76). Asemakaavaehdotukseen tehtävien teknisten tarkistusten määrän ja laadun, sekä myös suunnittelutilanteen kehittymisen vuoksi, kaavaehdotus tuotiin kuitenkin kokonaisuudessaan uudestaan yhdyskuntatekniikan lautakunnan käsiteltäväksi loppuvuodesta 2016.

Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 13.3. - 12.4.2017. Siitä saatiin 25 lausuntoa ja 3 muistutusta. Kaava laadittiin kunnan omana työnä.

 

Suunnittelualueen sijainti ja suunnittelun taustaa

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Masalan taajaman eteläosassa, lyhimmillään noin 500 metrin etäisyydellä Masalan keskustasta ja lähiliikenteen rautatieasemasta. Sen pinta-ala on lähes 50 ha.

Suunnittelualueella varaudutaan erityisesti Masalantien liikennejärjestelyjen parantamiseen ja yleisenä tienä olevan Masalantien osoittamiseen katualueeksi myös kaavaan sisältyvän tien osuudelta. Urheilupuiston alueen kehittämiseen tulee myös varautua ja lisäksi kortteliin 2009 kohdistuu muutostarvetta rakennusoikeuden kasvattamisen muodossa.

Suurin osa suunnittelualueesta on Kirkkonummen kunnan omistuksessa, mutta siihen sisältyy myös yksityisessä omistuksessa olevia kiinteistöjä kaava-alueen eteläosassa. Kyseisille kortteleille ajo tapahtuu Masalantien kautta, joten ne on sisällytetty sen perusteella asemakaavaan. Alueet ovat jo rakennettuja eikä niiden maankäyttöä tai rakennusoikeutta olla korttelia 2009 lukuun ottamatta muuttamassa, mutta niiden osalta on tarpeen ajantasaistaa kaavamerkintöjä ja -määräyksiä.

 

Voimassa olevat asemakaavat sekä yleiskaava 2020

Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Nissnikun asemakaavan muutos (kaava nro 2428) on vahvistettu nyt muutettavalta osaltaan 9.3.1998. Masalan keskustan asemakaavan muutos (kaava nro 2607) on hyväksytty niin ikään muutettavalta osaltaan 30.8.2001.

Suunnittelualueelle on osoitettu Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 (19.5.1999) keskustatoimintojen alue (C), pientalovaltainen alue (AP), lähivirkistysalue (VL), seudullinen pääväylä sekä kevyenliikenteen reitti. Lisäksi aluetta sivuaa rautatie idässä ja sähkövoimalinja (Z) etelässä.

 

Asemakaavan keskeinen sisältö

Asemakaavalla mahdollistetaan Masalantielle ja Sundsbergintielle suunniteltujen liikennejärjestelyjen ja parantamistoimenpiteiden toteuttaminen erillisten suunnitelmien mukaisesti, joihin sisältyy mm. kiertoliittymän rakentaminen Masalantien ja Sundsbergintien risteykseen. Asemakaavamuutoksen myötä Masalantie ja Sundsbergintie voidaan muuttaa kaavan alueella yleisen tien alueesta katualueeksi.

Asemakaavalla turvataan myös urheilupuiston alueen kehittäminen lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Lyhyen aikavälin hankkeena on lähiliikuntapaikan (Frami) tuntumaan sijoittuvan huoltorakennuksen rakentaminen, pitkän aikavälin hankkeena urheiluhallin toteuttaminen alueelle ja urheilupuiston muun toiminnan kehittäminen vuonna 2011 laaditun yleissuunnitelman suuntaviivojen mukaisesti. Urheiluhallille osoitetaan rakennusoikeutta 3200 k-m2.

Asemakaavalla mahdollistetaan myös korttelin 2009 uudistaminen osoittamalla sille lisää rakennusoikeutta reilu 5000 k-m2 voimassa olevaan kaavaan nähden. Kortteli osoitetaan kaavassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja osaan korttelia mahdollistetaan kaavassa myös nelikerroksisten asuinrakennusten rakentaminen, kuitenkin siten että korttelin länsipuolen rakennusalat osoitetaan olemassa oleville ja suunnitelluille uusille rivitaloille, joiden kerrosmäärä (kaksi) noudattaa nykyistä tilannetta länsipuolisissa asuinkortteleissa.

Koulukorttelin 2016 (Nissnikun koulu) rakennusoikeutta lisätään siten, että sille osoitetaan 11 000 kerrosneliömetriä. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeutta on 7730 k-m2. Oppilaaksiottoalueella tarvitaan tulevaisuudessa lisää yläkoulutiloja, joista osa on mahdollista sijoittaa kortteliin täydennysrakentamisen myötä.

Asemakaava mahdollistaa korttelin 2031 pohjoisosan toimintojen kehittämisen. Alue sijaitsee kasvavan ja kehittyvän Masalan kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti tärkeällä paikalla ja eri kehittämismahdollisuuksiin varaudutaan kasvattamalla sille osoitettua rakennusoikeutta noin kaksinkertaiseksi nykyään voimassa olevaan kaavaan verrattuna, eli 16 500 kerrosneliömetriin. Alueen käyttötarkoitusmerkintä osoitetaan jatkossa palvelurakennusten korttelialueeksi (P), jolla turvataan alueen joustavampi käyttö tulevaisuudessa mahdollistamalla sille tarvittaessa myös yksityistä palvelurakentamista kunnan toimintojen lisäksi.

Kulkuyhteys Sundsbergintieltä monitoimitalolle joudutaan katkaisemaan muuttuvien liikennejärjestelyjen vuoksi (joita ovat ennen kaikkea kiertoliittymän toteuttamiseen liittyvät tekijät). Yhteys terveysasemalle sekä erityisryhmien liikennöinti toimii jatkossakin Puolukkamäki-kadun kautta. Korttelinosan tarvitsemaa asiakaspysäköintiä osoitetaan urheilupuiston alueelle, risteysalueen ja suojatien tuntumaan sijoittuvalle pysäköintialueelle. Urheilupuiston alueen käyttö tulee lisääntymään sen toimintojen kehittämisen myötä, joten myös alueen pysäköintiin tulee varautua nykyistä paremmin. Asemakaavassa osoitetaan aluetta palvelevia autopaikkoja urheilupuiston sekä Nissnikun koulun alueelle (LPA-alueet). Autopaikat palvelevat siis myös Masalantien itäpuolisen korttelin 2031 pohjoisimman tontin (Masalan monitoimitalo) käyttöä.

Urheilupuiston alueelle osoitetaan pysäköintipaikkoja lisäksi urheiluhallivarauksen viereen sisemmälle puistoon.

Asemakaavassa muodostuu uutta asuinrakennusoikeutta noin 8200 k-m2.

 

Asemakaavaehdotuksesta saatu palaute ja asemakaavaan tehdyt keskeiset muutokset

Asemakaavaehdotuksesta saadussa palautteessa nousi esiin mm.  kaavamääräyksiin liittyviä yksittäisiä tarkistustoiveita ja -esityksiä sekä esitys liito-oravaselvityksen teettämisestä Hulluksenmetsässä. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin otettiin kantaa sekä yleisellä tasolla että tiettyjen yksityiskohtien osalta, joita olivat erityisesti ajoyhteydet urheilupuiston alueella sekä puolukkamäki-kadulla.

Asemakaavaan on tehty palautteessa esitettyjä tarkistuksia ja lisätty esimerkiksi liito-oravan esiintymisen ydinalue siihen liittyvine ruokailualueineen Hulluksenmetsän alueelle. Lisäksi asemakaavassa osoitettavaa Masalantien katualueen rajausta on tarkistettu edelleen tarkentuneiden suunnitelmien perusteella.

 

Kaavaa varten tehdyt selvitykset

Alueelta on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2012 (Kirkkonummi, Vitträsk, kaava-alueen arkeologinen inventointi), joka kattoi kaikkiaan 2700 hehtaarin suuruisen alueen. Vuoden 2015 alussa valmistui Masalan ja Luoman alueen luontoselvitys, jonka maastotyöt oli tehty kesän 2014 aikana. Selvitys kattoi kaikkiaan noin 1400 hehtaarin suuruisen alueen. Masalan alueelta on laadittu vuoden 2014 aikana myös rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Siinä kartoitettiin kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennuskanta ja alueet, sekä analysoitiin niiden ominaispiirteitä ja kulttuurihistoriallista arvoa. Vuoden 2017 keväällä laadittiin Hulluksen metsäaluetta koskeva liito-oravaselvitys.

 

Muuta

Korttelin 2009 kiinteistöjä koskeva maankäyttösopimus on hyväksytty kunnanvaltuustossa 29.5.2017 (§ 50) ja sopimus on allekirjoitettu 14.8.2017.

 

Asiakirjat:

- kaavoittajan vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

- Masalan urheilupuiston asemakaava, piirustus 3309

- Masalan urheilupuiston asemakaava, kaavaselostus liitteineen

 

Ehdotus

Esittelijä

Anna-Kaisa Kauppinen, kuntatekniikan johtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

Kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että

 

1.

se hyväksyy kaavoittajan laatimat vastineet Masalan urheilupuiston asemakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin.

 

2.

se hyväksyy Masalan urheilupuiston asemakaavan, piir. nro 3309 ja lähettää sen edelleen kunnanvaltuustolle hyväksymistä varten.

 

Käsittely

Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen esitteli Masalan urheilupuiston asemakaavan lautakunnalle.

Päätös

Kuntatekniikan lautakunta päätti keskustelun jälkeen päätösehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää

1  hyväksyä kaavoittajan laatimat vastineet Masalan urheilupuiston asemakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin.

2  ehdottaa kunnanvaltuustolle että valtuusto päättää hyväksyä Masalan urheilupuiston asemakaavan piirustuksen 3309 mukaisesti

 

Kunnanhallitus 25.9.2017 käsittely: 

Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen oli kokouksessa läsnä asian käsittelyn ajan.

Päätös

Ehdotuksen mukaisesti.

Perustelut

Kunnanvaltuusto 9.10.2017

Ehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle että valtuusto päättää hyväksyä Masalan urheilupuiston asemakaavan piirustuksen 3309 mukaisesti

 

 

Käsittely

Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen oli valtuuston kokouksessa esittelemässä kaavaehdotusta ja vastaamassa valtuuston kysymyksiin.

Päätös

Ehdotuksen mukaan.

Pöytäkirjan liitteet:

- Masalan urheilupuisto piirustus 3309, asemakaavan selostusosa

- Masalan urheilupuisto, selostusosan 3309 liitteet

 


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus

 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

 

Valitusviranomainen

Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

 

Kunnallisvalituksen perusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

 

- -päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

- -päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

- -päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

 

Valituskirjelmän sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

 

–          päätös, johon haetaan muutosta

–          miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

–          perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

 

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

 

Helsingin hallinto-oikeus

Tuomioistuimet-talo

Radanrakentajantie 5

00520 HELSINKI

 

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069

Telekopio: 029 56 42000

Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

 

Virastoaika: 8.00 - 16.15

 

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

 

Valituksen käsittelyn maksullisuus

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

 

Vahingonkorvausasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

 

Työsopimusasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.

 

 

 

 

 

Käsitellyt asiat