Kunnanvaltuusto, kokous 9.10.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 44 Kirkkonummen pääkirjaston peruskorjaus- ja laajennushanke, taloussuunnitelman määrärahan korotus

KIRDno-2017-60

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jarno Köykkä, rakennuttamispäällikkö, jarno.koykka@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Esittelijä

Anna-Kaisa Kauppinen, kuntatekniikan johtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

Kuntatekniikan lautakunta päättää:

1.
esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että pääkirjaston laajennuksen ja peruskorjauksen hankkeiden vuoden 2018-2020 taloussuunnitelman määräraha korotetaan 10.524.000,00 euroon.
Hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2016-2020 ovat näin ollen 14.377.993,00 €.  Kustannuksiin ei sisälly ensikertainen kalustaminen. Valtuustolle esitetään vaihtoehtona lisämäärärahalle, millaisin rajoituksin peruskorjaus ja laajennus olisi toteutettavissa alkuperäisen määrärahan puitteissa, sekä em. rajoitusten vaikutus valtionapuun.

2.
tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Käsittely:

Matti Kaurila teki seuraavan korjausehdotuksen päätöskohtaan 1:

Kuntatekniikan lautakunta päättää:

1. esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että pääkirjaston laajennuksen ja peruskorjauksen hankkeiden vuoden 2018-2020 taloussuunnitelman määräraha korotetaan 10.524.000,00 euroon.
Hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2016-2020 ovat näin ollen 14.377.993,00 €.
Kustannuksiin ei sisälly ensikertainen kalustaminen. Kunnanhallitukselle esitetään vaihtoehtona lisämäärärahalle, millaisin rajoituksin peruskorjaus ja laajennus olisi toteutettavissa alkuperäisen määrärahan puitteissa, sekä em. rajoitusten vaikutus valtionapuun.

Puheenjohtaja totesi, että korjausehdotusta kannatettiin yksimielisesti.

Päätös

Kuntatekniikan lautakunta päätti keskustelun jälkeen:

1.
esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että pääkirjaston laajennuksen ja peruskorjauksen hankkeiden vuoden 2018-2020 taloussuunnitelman määräraha korotetaan 10.524.000,00 euroon.
Hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2016-2020 ovat näin ollen 14.377.993,00 €.  Kustannuksiin ei sisälly ensikertainen kalustaminen. Kunnanhallitukselle esitetään vaihtoehtona lisämäärärahalle, millaisin rajoituksin peruskorjaus ja laajennus olisi toteutettavissa alkuperäisen määrärahan puitteissa, sekä em. rajoitusten vaikutus valtionapuun.

2.
tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Perustelut

Kunnanhallitus 2.10.2017

Kuntatekniikan toimiala valmistelee selvitystä, millaisin rajoituksin peruskorjaus ja laajennus olisi toteutettavissa alkuperäisen määrärahan puitteissa ja mitkä olisivat em. rajoitusten vaikutukset valtionapuun. Selvitys liitetään pykälän yhteyteen viimeistään maanantaina 2.10.2017 ja lähetetään sähköpostilla kunnanhallituksen jäsenille heti sen valmistuttua.

 

Ehdotus

Kunnanhallitus päättää

1.
ehdottaa  kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää korottaa pääkirjaston laajennuksen ja peruskorjauksen hankkeiden vuoden 2018-2020 taloussuunnitelman määrärahaa 10.524.000,00 euroon. Hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2016-2020 ovat näin ollen 14.377.993,00 €.  Kustannuksiin ei sisälly ensikertainen kalustaminen. 

2.
tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

Käsittely

Kuntatekniikan toimialajohtaja Anna-Kaisa Kauppinen ja rakennuttamispäällikkö Jarno Köykkä olivat kokouksessa esittelemässä asiaa ja vastaamassa kunnanhallituksen kysymyksiin.

Keskustelun aikana jäsen Pekka M. Sinisalo ehdotti, että valtuuston kokoukseen mennessä selvitetään, onko mahdollista nostaa kirjastoon tulevan monitoimisalin paikkamäärää 150-paikasta 200-paikkaan, ja tästä aiheutuvat kustannukset.

Ehdotusta kannatettiin.

Puheenjohtaja Timo Haapaniemi ehdotti, että esittely hankkeesta ja sen vaikutuksista kuntalaisten palvelujen tarjontaan tehdään kunnanvaltuustolle asian käsittelyn yhteydessä.

Ehdotusta kannatettiin.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Sinisalon ja Haapaniemen lisäysehdotukset päätökseen.

 

Päätös

Kunnanhallitus päätti

1.
ehdottaa  kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää korottaa pääkirjaston laajennuksen ja peruskorjauksen hankkeiden vuoden 2018-2020 taloussuunnitelman määrärahaa 10.524.000,00 euroon. Hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2016-2020 ovat näin ollen 14.377.993,00 €.  Kustannuksiin ei sisälly ensikertainen kalustaminen. 

2.

että

- valtuuston kokoukseen mennessä selvitetään onko mahdollista nostaa kirjastoon tulevan monitoimisalin paikkamäärää 150-paikasta 200-paikkaan, ja tästä aiheutuvat kustannukset.

- esittely hankkeesta ja sen vaikutuksista kuntalaisten palvelujen tarjontaan tehdään kunnanvaltuustolle asian käsittelyn yhteydessä

3

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa

 

Kunnanvaltuusto 9.10.2017

Kunnanhallitus päätti 2.10.2017 § 148 että 

- valtuuston kokoukseen mennessä selvitetään onko mahdollista nostaa kirjastoon tulevan monitoimisalin paikkamäärää 150-paikasta 200-paikkaan, ja tästä aiheutuvat kustannukset.

- esittely hankkeesta ja sen vaikutuksista kuntalaisten palvelujen tarjontaan tehdään kunnanvaltuustolle asian käsittelyn yhteydessä.

Ehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa  kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää korottaa pääkirjaston laajennuksen ja peruskorjauksen hankkeiden vuoden 2018-2020 taloussuunnitelman määrärahaa 10.524.000,00 euroon. Hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2016-2020 ovat näin ollen 14.377.993,00 €.  Kustannuksiin ei sisälly ensikertainen kalustaminen. 

 

Käsittely

Kirjastotoimenjohtaja Margareta Kull-Poutanen, yhdyskuntatekniikan johtaja Anna-Kaisa Kauppinen ja rakennuttamispäällikkö Jarno Köykkä olivat kokouksessa esittelemässä kirjastohanketta.

Keskustelun aikana tehtiin seuraavat ehdotukset:

Valtuutettu Mikko Kara ehdotti, että määrärahan korotusta ei hyväksytä vaan kirjasto rakennetaan budjetin mukaisesti ja vaikka sitten hiukan vaatimattomammaksi. Edessä on isot ja pakolliset kouluinvestoinnit jotka ovat taloudellisesti yksinään hyvin vaativia. Tässä tehtäisiin hyvinvointia, suorastaan ylellistä hyvinvointia johon ei velkaantuvalla kunnalla tulisi olla varaa. Valtionapu ei saa olla investoinnin ohjaaja tai sen suuruuden perusta. Lähihistoria osittaa että tällaiset kuntavetoiset investoinnit ovat merkittävä taloudellinen ja aikataulullinen riski ja budjettia ei tule heti alkumetreillä ylittää. Jaetut urakat kuten tämä ovat suuri sopimuksellinen riski. Lainojen korot ovat nyt poikkeuksellisen alhaalla. 3-5 vuoden sisällä kansainvälisten analyytikkojen mukaan on hyvin todennäköistä, että korot nousevat jopa usealla prosenttiyksiköllä.

Ehdotusta kannatettiin.

Varavaltuutettu Vesa-Pekka Sainio ehdotti päätökseen tehtävää ponsiehdotusta tilanteessa jos pääkirjastoon suunnitellut nuorisotilat karsiutuvat laajennushankkeesta käsittelyssä olevan määrärahan korotuksen hylkäämisen myötä, kunnan asianmukaisten toimialojen tulee selvittää nuorisotiloiksi soveltuvat vaihtoehtoiset tilat talousvaikutuksineen nuorisopalveluiden järjestämiseksi kuntakeskuksen alueella. Selvitys tulee toteuttaa viipymättä esiteltäväksi päätöksenteossa – nuorisovaltuustoa, kouluja ja alueen asukkaita kuunnellen.

Ponsiehdotusta kannatettiin.

Valtuutettu Pekka M. Sinisalo ehdotti seuraavaa muutosta pohjaehdotukseen:

Hankesuunnitelman neliöt eivät nouse sisäseinien muutoksilla. Tämän vuoksi esitän, että kirjaston monitoimisalin paikkamäärää nostetaan vähintään 200-paikkaan sisäseinän uudella seinäratkaisulla.

Ehdotusta kannatettiin

Valtuutettu Katarina Helander ehdotti, että selvitetään miten voitaisiiin hyvin matalilla kustannuksilla saada salia päädyssä laajennettua siten (eli sisäisillä muutoksilla, ei rakenteellisilla!), että se toimisi lähtökohtaisesti 150 paikkaisena, mutta olisi yhdistettävissä ja lisäistuimin laajennettavissa lasiseinäisen osan puolelle vähintään 200-300 paikkaiseksi (esim. levitettävä nouseva katsomo, joka voidaan tarvittaessa levittää salin takatilaan - muutoin pitää nipussa ja hyödyntää avointa tilaa). Täten saisimme tilaa tarvittaessa käytettyä paljon monipuolisemmin ja yhdistettyä hankkeeseen toivotun konsertti- ja tapahtumatilan, joka tulisi varmasti tekemään Kirkkonummea tunnetuksi ja toisi vetovoimaa tapahtumilla ja konserteilla. Eurot omaan kuntaan.

Ehdotusta kannatettiin.

Valtuutettu Pekka M. Sinisalo veti ehdotuksensa pois ja kannatti Helanderin ehdotusta.

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi edellä esitetyt ehdotukset. Kaikkia ehdotuksia oli kannatettu mutta myös pohjaehdotusta. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysjärjestystä koskevan ehdotuksen:

Valtuusto äänestää ensin pohjaehdotuksen ja Helanderin ehdotuksen kesken ja sen jälkeen näistä voittaneen ja Karan ehdotuksen kesken. Kunnanvaltuusto hyväksyi äänestysjärjestyksen.

Puheenjohtaja ehdotti, että pohjaehdotusta kannattavat äänestävät Jaa ja Helanderin ehdotusta kannattavat äänestävät Ei. Ehdotus hyväksyttiin. Äänestyslaitteella toimitetussa äänestyksessa annettiin 41 jaa- ääntä ja 8 Ei - ääntä ja 2 tyhjää. Pohjaehdotus sai enemmän ääniä.

Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto äänestää pohjaehdotuksen ja Karan ehdotuksen välillä siten, että pohjaehdotusta kannattavat äänestävät Jaa ja Karan ehdotusta kannattavat äänestävät Ei. Valtuusto hyväksyi äänestysjärjestyksen. Äänestyslaitteella toimitetussa äänestyksessä annettiin 45 jaa -ääntä, 3 ei ääntä ja 2 tyhjää ääntä. Valtuutettu Markus Myllyniemen äänestyskone ei toiminut tämän äänestyksen aikana, joten hänen äänensä kokouksessa sovitusti on manuaalisesti lisätty Jaa -ääniin. Myllyniemi äänesti Jaa. Yhteensä Jaa - ääniä on 46.  Alla olevassa äänestystuloksesta hänen äänensä puuttuu.

Pohjaehdotus oli voittanut ehdotus.

Puheenjohtaja totesi, että Sainion ponsiehdotus raukeaa, koska valtuuston päätti pohjaehdotuksen mukaan.

 

 

Päätös

Ehdotuksen mukaan.

Äänestystulokset

  • Jaa 41 kpl 80%

    Anna Aintila, Markku Viitanen, Matti Kaurila, Kim Männikko, Hans Hedberg, Anni-Mari Syväniemi, Patrik Lundell, Anna-Mari Toikka, Saara Huhmarniemi, Tero Suominen, Markus Myllyniemi, Johanna Fleming, Tony Björk, Anders Adlercreutz, Ulf Kjerin, Linda Basilier, Ulla Seppälä, Maarit Orko, Jerri Kämpe-Hellenius, Carl-Johan Kajanti, Emmi Wehka-Aho, Krista Petäjäjärvi, Miika Engström, Raija Vahasalo, Minna Hakapää, Pirkko Lehtinen, Veikko Vanhamäki, Marjut Frantsi-Lankia, Noora Piili, Elina Utriainen, Antti Salonen, Erkki Majanen, Pekka Oksanen, Jukka Tammi, Outi Saloranta-Eriksson, Irja Bergholm, Petri Ronkainen, Ari Harinen, Reetta Hyvärinen, Rita Holopainen, Hanna Haikonen

  • Ei 8 kpl 16%

    Katarina Helander, Sanna Andersen, Pekka Sinisalo, Riikka Purra, Kim Åström, Sanna Hartikainen, Kati Kettunen, Antti Kilappa

  • Tyhjä 2 kpl 4%

    Mikko Kara, Vesa-Pekka Sainio

  • Jaa 45 kpl 90%

    Noora Piili, Johanna Fleming, Marjut Frantsi-Lankia, Anders Adlercreutz, Saara Huhmarniemi, Pirkko Lehtinen, Outi Saloranta-Eriksson, Kati Kettunen, Sanna Hartikainen, Antti Kilappa, Pekka Sinisalo, Anni-Mari Syväniemi, Sanna Andersen, Tero Suominen, Patrik Lundell, Anna Aintila, Jerri Kämpe-Hellenius, Riikka Purra, Maarit Orko, Anna-Mari Toikka, Hanna Haikonen, Raija Vahasalo, Reetta Hyvärinen, Tony Björk, Miika Engström, Minna Hakapää, Ulla Seppälä, Carl-Johan Kajanti, Emmi Wehka-Aho, Krista Petäjäjärvi, Linda Basilier, Antti Salonen, Jukka Tammi, Pekka Oksanen, Elina Utriainen, Veikko Vanhamäki, Hans Hedberg, Katarina Helander, Irja Bergholm, Erkki Majanen, Ulf Kjerin, Ari Harinen, Petri Ronkainen, Rita Holopainen, Markku Viitanen

  • Ei 3 kpl 6%

    Mikko Kara, Matti Kaurila, Vesa-Pekka Sainio

  • Tyhjä 2 kpl 4%

    Kim Männikko, Kim Åström


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus

 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

 

Valitusviranomainen

Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

 

Kunnallisvalituksen perusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

 

- -päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

- -päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

- -päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

 

Valituskirjelmän sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

 

–          päätös, johon haetaan muutosta

–          miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

–          perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

 

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

 

Helsingin hallinto-oikeus

Tuomioistuimet-talo

Radanrakentajantie 5

00520 HELSINKI

 

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069

Telekopio: 029 56 42000

Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

 

Virastoaika: 8.00 - 16.15

 

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

 

Valituksen käsittelyn maksullisuus

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

 

Vahingonkorvausasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

 

Työsopimusasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.

 

 

 

 

 

Käsitellyt asiat