Kunnanvaltuusto, kokous 8.10.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 92 Vastaus valtuustoaloitteeseen 15/2017 pienreaktorien käytön tutkimisesta kunnan CO2-päästötavoitteiden saavuttamiseksi

KIRDno-2017-1562

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valtuutettu Piia Aallonharja jätti ensimmäisenä allekirjoittajana kunnanvaltuuston kokouksessa 4.12.2017 seuraavan aloitteen:

"Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti 13.11.2017 pidetyssä kokouksessa tutkia, liittyisikö kunta mukaan HINKU-hankkeeseen ja sitoutuisi vähentämään CO2-päästöjä jopa 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tähän päästötavoitteeseen tarvitaan energiaratkaisuja, joilla pystytään tuottamaan energiaa päästöttömästi, säästä ja vuodenajasta riippumatta. Yksi vaihtoehto tuulivoiman ja aurinkoenergian tueksi ovat modernit pienydinreaktorit.

Perinteisen massiivisen ydinvoimalan rakentaminen vie vuosikausia, mutta markkinoille on lähivuosina tulossa moduuleista koottavia pienreaktoreita, jotka valmistetaan tehtaassa sarjatuotantona asennusvalmiiksi, jolloin niiden pystytys tapahtuu nopeasti. Suuren ydinvoimalan rakentaminen maksaa noin 8–10 miljardia euroa, mutta pienreaktorin hinta voi VTT:n arvion mukaan olla tästä vain noin kymmenesosa eli noin 0,8–1 miljardia. Pienreaktoreissa kertainvestointi on siis matalampi ja rakennusprosessi ketterämpi. Tyypillisen pienreaktorin teho on noin 10–300 MW:n luokkaa, kun esim. Olkiluoto 3:n teho on 1600 MW. Teho on siis pienreaktorissa selvästi matalampi, mutta niitä voidaan rakentaa joustavasti lisää tarpeen mukaan.

Ydinvoimaloiden turvallisuus voi huolestuttaa, mutta kaikki modernit ydinvoimalat ovat hyvin turvallisia. Pienreaktorien lämpökuormat ovat selvästi matalampia, joten niiden jäähdytys onnistuu poikkeustilanteessa usein passiivisilla, fysiikan lakeihin nojaavilla menetelmillä, ilman ulkoisia toimenpiteitä. Syntynyt ydinjäte osataan hoitaa Suomessa vastuullisesti joko loppusijoittamalla se Onkalon kaltaiseen luolaan tai jatkossa jälleenkäsittelemällä ja kierrättämällä polttoaine ns. hyötöreaktoreissa. Tällöin jätteen määrä vähenee ja jäljelle jääneet radioaktiiviset aineet häviävät pääosin muutamassa vuosisadassa.

Pienreaktorien tekniikka on vielä kehitteillä ja Kiinassa ollaan tällä hetkellä kaikista pisimmällä. Shangdossa pitäisi kahdesta pienreaktorista koostuva yksikkö ottaa käyttöön vuoden 2018 alkupuolella. Kanadassa ensimmäinen pienreaktori tullaan ottamaan käyttöön 2020-luvun alkuvuosina. Suomessa pienreaktoreita voitaisiin saada käyttöön 2020-luvulla. Kirkkonummen tulisi strategiansa mukaisesti seurata teknologian edistymistä ja luoda mahdollisuuksia sen käyttöön.

Me allekirjoittaneet kunnanvaltuutetut esitämme, että kunta tekee selvityksen käytännön mahdollisuuksista kaukolämmön tuotantoon ydinvoimalla Kirkkonummella / pääkaupunkiseudun tarpeisiin yhdessä VTT:n, Helsingin, Espoon ja muiden kiinnostuneiden tahojen kanssa. Vastaava valtuustoaloite pienydinreaktorien käytön selvittämiseksi on jätetty jo Helsingissä ja mm. Espoossa ollaan jättämässä lähiaikoina."

Aloitteen olivat allekirjoittaneet Piia Aallonharjan lisäksi seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut:

 

Piia Aallonharja, Riikka Purra, Anneli Granström, Hanna Haikonen, Matti Kaurila, Kim Åström, Markku Viitanen, Pekka M. Sinisalo, Mikko Kara, Pekka Rehn, Veikko Vanhamäki, Patrik Lundell, Antti Salonen ja Jukka Tammi

Ehdotus

Kunnanvaltuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

Päätös

Kunnanvaltuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

Valmistelija

Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi

Perustelut

Otsikon mukaisen valtuustoaloitteen jätti valtuutettu Piia Aallonharja ensimmäisenä allekirjoittajana kunnanvaltuuston kokouksessa 4.12.2017 (§ 87). Aloitteen on allekirjoittanut valtuutettu Aallonharjan lisäksi 14 muuta valtuutettua. Allekirjoittaneet esittävät, että ”kunta tekee selvityksen käytännön mahdollisuuksista kaukolämmön tuotantoon ydinvoimalla Kirkkonummella / pääkaupunkiseudun tarpeisiin yhdessä VTT:n, Helsingin, Espoon ja muiden kiinnostuneiden tahojen kanssa. Vastaava valtuustoaloite pienydinreakorien käytön selvittämisestä on jätetty jo Helsingissä ja mm. Espoossa ollaan jättämässä lähiaikoina.” Todettakoon, että Espoon kaupungin lisäksi vastaavan kaltainen valtuustoaloite on toimitettu myös mm. Nurmijärven kunnalle.

Kuntatekniikan toimiala on laatinut aloitteeseen seuraavan vastauksen:

”Kunnanvaltuuston päätöksen 13.11.2017 (§ 87) mukaisesti Kirkkonummesta on tullut HINKU-kunta vuoden 2018 alussa. Se tarkoittaa, että kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on vaativa ja sen johdosta vuonna 2018 laaditaan kunnassa tiekartta keinoista ja toimintaperiaatteista, joilla tavoitteeseen on tarkoitus pyrkiä.

Valtuustoaloitteessa todetaan, että HINKU-tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan energiaratkaisuja, joilla pystytään tuottamaan energiaa päästöttömästi säästä ja vuodenajasta riippumatta. Siinä esitetään tuulivoiman ja aurinkoenergian tueksi otettavaksi käyttöön modernit pienydinvoimalat. Aloitteen mukaan pienreaktorien tekniikka on vielä kehitteillä, mutta siinä todetaan myös, että Suomessa pienreaktoreita voitaisiin saada käyttöön 2020-luvulla. Kirkkonummen kunnan tulisi kuntastrategiansa mukaisesti seurata teknologian edistymistä ja luoda mahdollisuuksia sen käyttöön.

Koska valtuustoaloitteen sisältö pienreaktoreista, niiden mahdollistamasta lämmön ja sähkön tuotannosta sekä tietoisuus niiden ydinturvallisuudesta eivät kuulu kuntien varsinaiseen toimintaan, pyysi Kirkkonummen kunta Uudenmaan ELY-keskusta järjestämään asiasta tiedotustilaisuuden, joka järjestettiin 6.2.2018. Tilaisuuden alustajat edustivat teknologian tutkimuskeskusta (VTT), säteilyturvakeskusta (STUK) ja työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM). Muistio tilaisuudesta on tämän pykälän oheismateriaalina. Tilaisuuden johtopäätöksinä todettiin mm. seuraavaa: ”tilaisuuden lopuksi todettiin alustusten ja keskustelun pohjalta, että pienreaktoreiden sijoittaminen Uudellemaalle tai varsinkaan Helsingin seudulle ei vaikuta realistiselta ennen 2030-lukua” ja edelleen todettiin, että ”tässä vaiheessa kuntien ja muiden viranomaisten on luontevinta jäädä seuraamaan pienreaktoritekniikan kehittymistä, ja odottaa mahdollisen kiinnostuneen toimijan aloitetta.”

Kirkkonummen alueella kaukolämmön tuotannosta vastaavat Fortum Power and Heat Oy sekä Gasum Oy (maakaasu). Kunnalla ei ole omaa energialaitosta. Kunnalla on kuitenkin mahdollisuus solmia esimerkiksi Fortum Power and Heat Oy kanssa sopimus taloudellisesti ja ekologisesti kestävien kaupunkiratkaisujen tuottamiseksi.

Aloitteessa mainitut pienydinvoimalat pohjaavat pienikokoisiin ydinreaktoreihin (SMR, Small Modular Reactors), mutta ne ovat silti kokoluokaltaan merkittäviä vastaten tehoiltaan Loviisan ydinvoimalan kapasiteettiä. Koska pienydinvoimaloita koskeva kehittämistyö on kehitysvaiheessa ja esimerkiksi yhdysvaltalainen NuScale-pienreaktori on määrä ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2026, niin tässä vaiheessa ei ole perusteltua, että Kirkkonummi osallistuisi aloitteessa esitetyn selvityksen laatimiseen, joka koskisi käytännön mahdollisuuksista kaukolämmön tuotantoon ydinvoimalla joko Kirkkonummella tai Helsingin seudulla.

Pienreaktorihankkeiden suunnittelua vaikeuttaa myös epätietoisuus niiden edellyttämien suoja-alueiden laajuudesta. Tällä hetkellä niitä koskevat samat suojavaatimukset kuin suuria laitoksia: suojavyöhyke on noin 5 km ja varautumisalue noin 20 km. Suojavyöhykkeelle (n. 5 km) ei saa sijoittaa kouluja, sairaaloita, hoitolaitoksia, kauppoja tai muita kuin ydinvoimalaitokseen liittyviä työpaikkoja tai yhteiskunnallisesti merkittäviä toimintoja. Vyöhykkeellä pysyvien asukkaiden määrä, loma-asutus ja vapaa-ajan toiminta on rajoitettua siten, että alue voidaan tarvittaessa tehokkaasti evakuoida. Vastaavasti varautumisalueelle (n. 20 km) viranomaisten on laadittava pelastussuunnitelma. Mikäli periaatepäätös valtioneuvostolta saataisiin pienreaktorin rakentamiselle, laatisi valvova viranomainen (STUK) pienydinvoimalahankkeesta turvallisuusarvion.

Tiedossa on, että VTT, STUK ja TEM ovat alustavasti selvittäneet pienreaktorien soveltuvuutta kaukolämmön tuotantoon. Tällä hetkellä on kuitenkin epätodennäköistä, että Suomeen rakennettaisiin uutta pienydinreaktoria ennen 2030-lukua, sillä käytäntönä on ollut edellyttää, että Suomeen rakennettavasta reaktorista on oltava referenssilaitos.”


Oheismateriaali:
-Pienreaktorit ja maankäytön suunnittelu, ELY-keskuksen muistio 6.2.2018

Ehdotus

Esittelijä

Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

Kuntatekniikan lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy vastauksen valtuustoaloitteeseen.

 

Käsittely:

Käsittelyn aikana Sanni Jäppinen teki esityksen, jonka mukaan Kirkkonummen kunta aloittaa keskustelun paikallisten energian tuottajien Fortum Power and Heat Oy kanssa kuinka edetä kohti HINKU-kunnan päästötavoitteita taloudellisesti ja ekologisesti kestävien kaupunkiratkaisujen tuottamiseksi ja edistää näin kaukolämmön tuottamista uusiutuvilla energianlähteillä.

Esitystä kannatettiin. Puheenjohtaja totesi, että tuli äänestää pohjaehdotuksen ja muutosehdotuksen välillä, koska oli annettu pohjaehdotuksesta poikkeava ehdotus. Pj ehdotti, että äänestetään seuraavasti: pohjaehdotus JAA ja muutosehdotus EI, mikä hyväksyttiin. Esittelijän pohjaehdotuksen puolesta äänesti neljä (4) jäsentä; Kim Männikkö, Matti Kaurila, Carl-Johan Kajanti ja Santtu Vainionpää. Sanni Jäppisen muutosesityksen puolesta äänesti kuusi (6) jäsentä; Miisa Jeremejev, Sanni Jäppinen, Viveca Lahti, Kati Kettunen, Pekka Jäppinen, Pekka Rehn. Sanni Jäppisen muutosehdotus voitti äänestyksen äänin 6-4.

Päätös

Kuntatekniikan lautakunta päätti

  1. esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy vastauksen valtuustoaloitteeseen.
  2. että, Kirkkonummen kunta aloittaa keskustelun paikallisten energian tuottajien Fortum Power and Heat Oy kanssa kuinka edetä kohti HINKU-kunnan päästötavoitteita taloudellisesti ja ekologisesti kestävien kaupunkiratkaisujen tuottamiseksi ja edistää näin kaukolämmön tuottamista uusiutuvilla energianlähteillä

Valmistelija

Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää
1. esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää hyväksyä vastauksen valtuustoaloitteeseen ja pitää aloitetta loppuun käsiteltynä ja
2. että Kirkkonummen kunta aloittaa keskustelun paikallisten energian tuottajien Fortum Power and Heat Oy kanssa kuinka edetä kohti HINKU-kunnan päästötavoitteita taloudellisesti ja ekologisesti kestävien kaupunkiratkaisujen tuottamiseksi ja edistää näin kaukolämmön tuottamista uusiutuvilla energianlähteillä.

 

Kunnanhallitus 12.9.2018 käsittely: 

Vesa-Pekka Sainio teki seuraavan muutosehdotuksen: "päätösesityksen 2. kohta, lauseen loppu 'edistää näin kaukolämmön tuottamista uusiutuvilla energianlähteillä' vaihdetaan muotoon 'edistää näin kaukolämmön tuottamista vähäpäästöisillä energianlähteillä'". Matti Kaurila kannatti ehdotusta, ja se hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

1

esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää hyväksyä vastauksen valtuustoaloitteeseen ja pitää aloitetta loppuun käsiteltynä ja

2

että Kirkkonummen kunta aloittaa keskustelun paikallisten energiantuottajien Fortum Power and Heat Oy kanssa, kuinka edetä kohti HINKU-kunnan päästötavoiteita taloudellisesti ja ekologisesti kestävien kaupunkiratkaisujen tuottamiseksi ja edistää näin kaukolämmön tuottamista vähäpäästöisillä energianlähteillä.

Ehdotus

Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle,​ että se päättää hyväksyä vastauksen valtuustoaloitteeseen ja pitää aloitetta loppuun käsiteltynä.

Päätös

Ehdotuksen mukaisesti.


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus
 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle
Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 
Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

Kunnallisvalituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
 - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
 - päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
 - päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

Helsingin hallinto-oikeus
Tuomioistuimet-talo
Radanrakentajantie 5
00520 HELSINKI

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069
Telekopio: 029 56 42000
Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

Virastoaika: 8.00 - 16.15.

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

Valituksen käsittelyn maksullisuus
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

Vahingonkorvausasiat
Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

Työsopimusasiat
Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.