Kunnanvaltuusto, kokous 4.12.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 87 Valtuustoaloite nro 15/2017 pienreaktorien käytön tutkimisesta kunnan CO2 päästötavoitteiden saavuttamiseksi (lisäpykälä)

KIRDno-2017-1562

Perustelut

Valtuutettu Piia Aallonharja jätti ensimmäisenä allekirjoittajana kunnanvaltuuston kokouksessa 4.12.2017 seuraavan aloitteen:

"Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti 13.11.2017 pidetyssä kokouksessa tutkia, liittyisikö kunta mukaan HINKU-hankkeeseen ja sitoutuisi vähentämään CO2-päästöjä jopa 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tähän päästötavoitteeseen tarvitaan energiaratkaisuja, joilla pystytään tuottamaan energiaa päästöttömästi, säästä ja vuodenajasta riippumatta. Yksi vaihtoehto tuulivoiman ja aurinkoenergian tueksi ovat modernit pienydinreaktorit.

Perinteisen massiivisen ydinvoimalan rakentaminen vie vuosikausia, mutta markkinoille on lähivuosina tulossa moduuleista koottavia pienreaktoreita, jotka valmistetaan tehtaassa sarjatuotantona asennusvalmiiksi, jolloin niiden pystytys tapahtuu nopeasti. Suuren ydinvoimalan rakentaminen maksaa noin 8–10 miljardia euroa, mutta pienreaktorin hinta voi VTT:n arvion mukaan olla tästä vain noin kymmenesosa eli noin 0,8–1 miljardia. Pienreaktoreissa kertainvestointi on siis matalampi ja rakennusprosessi ketterämpi. Tyypillisen pienreaktorin teho on noin 10–300 MW:n luokkaa, kun esim. Olkiluoto 3:n teho on 1600 MW. Teho on siis pienreaktorissa selvästi matalampi, mutta niitä voidaan rakentaa joustavasti lisää tarpeen mukaan.

Ydinvoimaloiden turvallisuus voi huolestuttaa, mutta kaikki modernit ydinvoimalat ovat hyvin turvallisia. Pienreaktorien lämpökuormat ovat selvästi matalampia, joten niiden jäähdytys onnistuu poikkeustilanteessa usein passiivisilla, fysiikan lakeihin nojaavilla menetelmillä, ilman ulkoisia toimenpiteitä. Syntynyt ydinjäte osataan hoitaa Suomessa vastuullisesti joko loppusijoittamalla se Onkalon kaltaiseen luolaan tai jatkossa jälleenkäsittelemällä ja kierrättämällä polttoaine ns. hyötöreaktoreissa. Tällöin jätteen määrä vähenee ja jäljelle jääneet radioaktiiviset aineet häviävät pääosin muutamassa vuosisadassa.

Pienreaktorien tekniikka on vielä kehitteillä ja Kiinassa ollaan tällä hetkellä kaikista pisimmällä. Shangdossa pitäisi kahdesta pienreaktorista koostuva yksikkö ottaa käyttöön vuoden 2018 alkupuolella. Kanadassa ensimmäinen pienreaktori tullaan ottamaan käyttöön 2020-luvun alkuvuosina. Suomessa pienreaktoreita voitaisiin saada käyttöön 2020-luvulla. Kirkkonummen tulisi strategiansa mukaisesti seurata teknologian edistymistä ja luoda mahdollisuuksia sen käyttöön.

Me allekirjoittaneet kunnanvaltuutetut esitämme, että kunta tekee selvityksen käytännön mahdollisuuksista kaukolämmön tuotantoon ydinvoimalla Kirkkonummella / pääkaupunkiseudun tarpeisiin yhdessä VTT:n, Helsingin, Espoon ja muiden kiinnostuneiden tahojen kanssa. Vastaava valtuustoaloite pienydinreaktorien käytön selvittämiseksi on jätetty jo Helsingissä ja mm. Espoossa ollaan jättämässä lähiaikoina."

Aloitteen olivat allekirjoittaneet Piia Aallonharjan lisäksi seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut:

 

Piia Aallonharja, Riikka Purra, Anneli Granström, Hanna Haikonen, Matti Kaurila, Kim Åström, Markku Viitanen, Pekka M. Sinisalo, Mikko Kara, Pekka Rehn, Veikko Vanhamäki, Patrik Lundell, Antti Salonen ja Jukka Tammi

Ehdotus

Kunnanvaltuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

Päätös

Kunnanvaltuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.


Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto

Päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 136 §:n mukaan hakea muutosta.