Kunnanvaltuusto, kokous 3.9.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 72 Kaavoitusohjelman hyväksyminen vuosille 2019-2023

KIRDno-2018-582

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi

Perustelut

Yleistä
Viisivuotinen kaavoitusohjelma ohjaa Kirkkonummen kunnan maankäytön, liikennejärjestelmän ja kunnallistekniikan suunnittelua. Tavoitteena on johdonmukainen maankäyttö- ja kaavoituspolitiikka, joka kertoo kuntalaisille, päättäjille, muille viranomaistahoille sekä eri toteuttajatahoille kunnan maankäytön lähivuosien tavoitetilasta.

Keskeisiä kaavoitukseen kytkeytyviä tahoja ovat Kirkkonummen Vesi ja kunnallistekninen suunnittelu sekä muut toimialat, jotka vastaavat mm. palvelujen järjestämisestä. Kyseisille toimijoille on tärkeää tietää kaavahankkeiden aikataulut sekä milloin niiden toteuttamiseen käytännössä päästään ja milloin muu tarvittava yksityiskohtainen suunnittelu tulisi panna vireille. Ohjelman toivotaan edistävän kunnan maanhankintaa.

Kunnan keskimääräinen väestönkasvu 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä on ollut 2,5 %:n tuntumassa eli vuosittain asukasluku on kasvanut noin 700 - 800 asukkaalla. Talouden laskusuhdanteen aikana 2010 -luvulla väestönkasvu on taittunut: vuosittainen väestönkasvu on ollut noin 300 asukasta. Vuonna 2017 asukasmäärä kasvoi huomattavan vähän. Asuntotuotannon kaavavaranto on edelleen hyvä: asemakaavoissa on asuinrakennusoikeutta noin 6000 asukkaalle, tosin osa varannosta saattaa olla haasteellista toteuttaa. Asumisen kaavavaranto oli vuoden 2018 alussa hieman yli 290 000 k-m2. Verrattuna vuoteen 2016, jolloin edellinen kaavoitusohjelma oli käsittelyssä, on kaavavaranto kasvanut noin 30 000 k-m2. Edellisen lisäksi asuntovarantoa on myös hajarakentamisalueilla.

Kaavoitusohjelman periaatteiden mukaisesti suunnitelmakauden sitovien vuosien kaavahankkeiden määrää pyritään sopeuttamaan henkilöresursseihin. Ohjelmassa mukana olevien hankkeiden määrä ei ole vähentynyt, sillä vuosina 2019 ja 2020 on vireillä liki 30 asemakaavahanketta. Hankkeiden määrä on edelleen merkittävän suuri ja tehtävänä haastava. Ne mahdollistaisivat nykyisen kaavavarannon sisältäen noin 10 000 asukkaan kasvun. Keskeisimpiä kehitettäviä alueita ovat lähivuosina kuntakeskus, Masala, Kantvik ja Jorvaksen asemanseutu.

Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 on päivitettävä vastaamaan Kirkkonummen kuntastrategiassa 2018 - 2021 asetettua väestön kasvutavoitetta, joka on vuositasolla 1,5 - 2,0 %.

Kaavoitusohjelman sisältö

Kaavoitusohjelma on laadittu kaksivuotisena sitovaksi ja pääpaino on vuosien 2019 - 2020 hankkeissa.

Kaavoitusohjelman 2019 - 2023 tärkein asia on saada tasapaino vireillä olevien hankkeiden määrän ja kaavoitusresurssien kesken. Ohjelman sitovina vuosina aloitetaan kuusi uutta asemakaavahanketta. Alustava oletus on, ettei uusia osayleiskaavoja ei panna vireille, mutta jos vireillä olevat hankkeet saadaan hyvin eteenpäin, voidaan yksi hanke nostaa toteutukseen aikaisintaan vuonna 2020.

Kunnan on huolehdittava, että uutta asuinrakennusoikeutta syntyy MAL-sopimuksen mukaisesti (n. 40 000 k-m2 / v.). Niin ikään tavoitteena on saada vuosittain valmiiksi liki 400 uutta asuntoa. Kaavoitusohjelman asuinrakennusoikeus kahdelle seuraavalle vuodelle toteutuu lisäämättä uusia asumisen kaavahankkeitta ohjelmaan.
Uusina hankkeina kahdelle sitovalle suunnittelukauden vuodelle on osoitettu seuraavasti:
- Munkinmäenpuisto (aloitus v. 2019)
- Munkinmäen kortteli 203 (aloitus v. 2019)
- Masalan asemanseutu (aloitus v. 2020)
- Tolsanjärvi (aloitus v. 2020)
- Jorvaksenmylly I (aloitus v. 2020)
- Jorvaksenmylly II (aloitus v. 2020)
- Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2050 (aloitus v. 2020).

Oheisaineistosta 1 ilmenee vuosina 2018 - 2021 lainvoimaiseksi tulleiden sekä kunnanvaltuustossa hyväksyttyjen asemakaavojen uusi asuinrakennusoikeus tai arvio siitä.

Merkittävistä asemakaavahankkeista on laadittu hankekortit.
Ranta-asemakaavoja ei käsitellä kaavoitusohjelmassa. Niitä koskevat kaavoitusaloitteet käsitellään tapauskohtaisesti ja siitä tiedotetaan kaavoitusta käsitteleviä toimielimiä.

Kirkkonummen liikekeskuksen kehittäminen jatkuu

Keväällä 2016 ratkaistiin kunnan toimeksianto, joka koski Kirkkonummen liikekeskustan kehittämistä. Alueelle laaditaan Tallinmäen ja Keskustan urheilupuiston asemakaavat, jotka koskevat mm. Kirkkotoria ja sen lähialuetta. Lähtökohtana on hyödyntää laadittuja suunnitelma ja ennen kaikkea voittaneen ehdotuksen mukaista maankäyttövisiota. Urheilupuiston toiminnat päivitetään. Nykyisen kaavoitusohjelman mukaisesti syksyllä 2018 käynnistyy myös nykyisten terveyskeskuskorttelien (k 101) asemakaavamuutos. Uudessa ohjelmassa hanke on nimetty Villa Hagan puiston asemakaavaksi.  
    
Asuinpientalotuotanto

Perinteisesti kunnan tavoitteena on myydä tai vuokrata uusia pientalotontteja vuosittain noin 50. Tavoite on haastava. Kunnalla on lainvoimisissa asemakaavoissa vain muutamia myymättömiä pientalotonttia. Uutta pientaloasumista on seuraavissa kaavoitusohjelman hankkeissa (suluissa kaavan arvioitu hyväksymisvuosi):
- Juhlakallio (hyväksyminen v. 2018)
- Tolsanmäki (hyväksyminen v. 2018)
- Tolsanjärvi (hyväksyminen v. 2020 jälkeen)
- Prikiranta (hyväksyminen v. 2019)
- Kvis (hyväksyminen v. 2019)
- Pohjois-Jorvas (hyväksyminen v. 2019)
- Veikkolanpuro II (hyväksyminen v. 2019).

Kunnan maille sijoittuu uutta pientalorakentamista edellä manituista hankkeista kaikille muille paitsi Veikkolanpuroon.

Oheisaineistossa 2 on arvio kunnan omistamalle maalle sijoittuvista pientalotonteista. Juhlakallion ja Tolsanmäen asemakaavat tontit saataneen myyntiin aikaisintaan vuonna 2020. Vastaavasti Prikirannan, Kvisin ja Pohjois-Jorvaksen saadaan myyntiin aikaisintaan vuonna 2021. Tolsanjärven tontit lienevät myynnissä aikaisintaan vuonna 2023.

Yritystontit

Vuonna 2018 hyväksymiskäsittelyyn tulee Riistametsän asemakaava, jossa Sarvvikinportin eritasoliittymän tuntumaan Länsiväylälle syntyy uusille yrityksille rakennusoikeutta noin 30 000 k-m2.

Inkilänportin asemakaavoitus on ollut kunnan merkittävin elinkeinopoliittinen hanke. Vuoden 2015 lopussa, yhdyskuntatekniikan lautakunnan käsiteltyä asemakaavaehdotuksen (22.10.2015, § 66) hankkeen vastuutaho ilmoitti luopuvansa asemakaavan laadinnasta. Kunta on käynyt neuvotteluja rakennusliikkeiden kanssa hankkeen loppuunsaattamisesta tuloksetta. Kaavanlaadintaa ei ole kuitenkaan keskeytetty ja hanke säilyy kaavoitusohjelmassa.

Veikkolanportin asemakaavaehdotus laaditaan, kun Turunväylän eritasoliittymän tiesuunnitelma on edennyt riittävän pitkälle. Uusi työpaikka-alue voidaan ottaa käyttöön ainoastaan jos em. liittymä on parannettu. Alustavasti uutta yritystilaa on tulossa noin 35 000 k-m2.

Jorvaksenkolmion asemakaavan laatiminen jatkuu vaikka Helsingin seudun outlet-keskus toteutuu Kirkkonummen sijaan Vantaalle. Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan mukaisesti alueelle voidaan sijoittaa mm. vähittäiskaupan suuryksikkö. Kunta jatkaa yhteistyötä alueen tontinluovutuskilpailun voittaneen tahon kanssa.

Pikkalanlahden teollisuusalueen asemakaavan tarkistaminen ja mahdollinen laajentaminen on vireillä.

Kunnanhallitus on päättänyt (11.1.2016, § 6), että elinkeinopoliittiset tai muutoin kunnan kannalta tärkeät kaavoitusaloitteet toimitetaan kunnanhallitukselle niiden saavuttua. Päätös mahdollistaa esimerkiksi yrityshankkeita koskevan asemakaavoituksen käynnistämisen kunnanvaltuuston hyväksymästä kaavoitusohjelmasta huolimatta. Tavoitteena on mm. parantaa kunnan ja kaavoituksen ketteryyttä tärkeiden yrityshankkeiden saamiseksi Kirkkonummelle.
 
Elinkeinoelämä edellyttää, että työvoiman saatavuuteen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Se tarkoittaa, että kohtuuhintaisia asuntoja sekä asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja on oltava markkinoilla. Kunnan kilpailukyvyn ja yritysten vahvistaminen kytkeytyy täten myös maankäytön suunnitteluun.

Arvio kunnan yritystonttitarjonnasta vuosille 2018 - 2023 ilmenee tämän asian oheisaineistosta 3.

Yleiskaavoitus

Osayleiskaavahankkeita on vireillä vuoden 2018 alussa viisi.

Kuntakeskuksen, Kantvikin, Masalan ja Luoman osayleiskaavoituksen lähtötiedoksi on laadittu paikalliset kehityskuvat.

Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavaehdotus valmistellaan päättäjäkäsittelyyn hankkeen kaavatalousselvityksen valmistuttua. Niin ikään Masalan osayleiskaavahankkeen kaavatalousselvitys laaditaan ennen kaavaehdotuksen valmistelua.

Kylmälä osayleiskaavaehdotus oli ehdotuksena nähtävillä vuonna 2015. Kunnanhallitus (22.8.2016, § 241) on hyväksynyt osayleiskaavan jatkosuunnitteluperiaatteet. Tosin maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdyt muutokset on kuitenkin otettava huomioon jatkosuunnittelussa ja tarkistettu kaavaehdotus on määrä asettaa nähtäville vuonna 2018.

Kuntatekniikan lautakunta palautti (26.10.2017, § 53) Kantvikin osayleiskaavan valmisteluaineiston uudelleen valmisteluun sekä antoi evästyksen jatkosuunnittelulle. Koska evästys edellytti suunnittelualueen taloudellisuuteen liittyvää selvittämistä, valmistellaan uusi valmisteluaineisto, kun sitä koskevat kaavatalousselvitykset on käsitelty kunnassa. Luoman osayleiskaavan valmisteluaineisto tulee päättäjäkäsittelyyn vuonna 2018.

Uusia osayleiskaavoja ei esitetä kaavoitusohjelmassa aloitettaviksi, mutta siinä varaudutaan laatimaan seuraavalla suunnittelukaudella Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavaan liittyvä kahta kiinteistöä koskeva laajennus.

 Osayleiskaavahankkeet ovat haastavia ja edellyttävät merkittäviä lähtötietoselvityksiä, lisäksi suunnittelun edetessä on tehtävä mm. yleissuunnitelmia ja tarvittavia arviointeja. Osayleiskaavojen edellyttämät selvitykset ja yleissuunnitelmat ovat suuri kustannuserä, sillä ne tehdään pääsääntöisesti konsulttien toimesta. Näin ollen ei ole taloudellisestikaan perusteltua suunnitella liian montaa yleiskaavatasoista hanketta samaan aikaan. Tavoitteena on saada suunnittelukaudella valmiiksi vireillä olevista osayleiskaavahankkeista vähintään kolme eikä ohjelmassa esitetä uusien käynnistämistä. Kuitenkin ohjelman odotuskoriin on nostettu Sundsbergin ja Sarvvikin osayleiskaavahanke. 

Kunnassa on pyrittävä kaavoitusohjelman yhden tärkeän periaatteen toteuttamiseen: osayleiskaavoja voi olla vireillä enimmillään kaksi. Se tarkoittaa, että ohjelman odotuskoriin nostettu Sundsbergin ja Sarvvikin osayleiskaavahanke voidaan käynnistää aikaisintaan siinä vaiheessa, kun edellä kuvattu periaate sen mahdollistaa. Alustavasti seuraavina suunnittelukauden sitovina vuosina oletetaan saatavan valmiiksi Kylmälän, Kuntakeskuksen 2. vaiheen sekä Masalan osayleiskaavat. On kuitenkin mahdollista, että myös Kantvikin osayleiskaava saadaan hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2020. Luoman osayleiskaava saataneen hyväksymiskäsittelyyn vasta vuoden 2020 jälkeen. Mikäli Kantvikin osayleiskaava onnistutaan saamaan valmiiksi, voitaisiin Sundsbergin ja Sarvvikin osayleiskaavahanke saada vireille vuoteen 2021 mennessä.

Kaavoitusaloitteet

Kaavoitusohjelman uudistamiseen on kuulunut myös kuntaan toimitettujen kaavoitusaloitteiden arviointi. Kuhunkin uuteen aloitteeseen on laadittu arviointikortti, jonka johtopäätöksestä ilmenee hankkeen toteuttamiskelpoisuus.

Kaavoitusohjelman poliittinen käsittely

Suunnittelukauden 2019 - 2023 kaavoitusohjelma käsitellään kuntakehityslautakunnassa 17.4.2018 ja kuntatekniikan lautakunnassa 19.4.2018 ja tarkoituksena on jättää asia pöydälle valtuustoryhmien kannanottoja varten. Ryhmien kannanotot on toimitettava viimeistään 9.5.2018, jotta ne voidaan toimittaa kuntatekniikan lautakunnan jäsenille seuraavan lautakunnan kokouksen (17.5.2018) kokousaineiston yhteydessä.

Ryhmien kannanotot käsitellään kuntatekniikan lautakunnassa ja niiden pohjalta valmisteltua kaavoitusohjelmaa voidaan muuttaa. Tämän jälkeen lautakunnan hyväksymä kaavoitusohjelma käsitellään kunnanhallituksessa ja edelleen kunnanvaltuustossa, joka viimekädessä hyväksyy ohjelman.


Asiakirjat:
- Kaavoitus- tai kaavamuutosaloitteet, arviointikortit (toimitetaan myöhemmin)
- Arvio asemakaavojen asuinrakennusoikeuden toteutumisesta vuosina 2018 - 2021
- Arvio kunnan erillispientalotonttitarjonnasta vuosille 2018 - 2022
- Arvio kunnan yritystonttitarjonnasta vuosille 2018 - 2022
- Kaavoitusohjelma 2019 - 2023

Ehdotus

Esittelijä

Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

Kuntatekniikan lautakunta päättää

1.
merkitä tiedoksi kuntatekniikan lautakunnalle valmistellun kaavoitusohjelman 2019 - 2023

2.
toimittaa kuntatekniikan lautakunnalle valmistellun kaavoitusohjelman 2019 - 2023 siihen liittyvine aineistoineen valtuustoryhmille kannanottoja varten siten, että valtuustoryhmien kannanotot on toimitettu 9.5.2018 mennessä.

3.
jättää asian muilta osin pöydälle.

Käsittely

Esittelijä antoi muutetun päätösesityksen, jonka mukaan kuntatekniikan lautakunta jättää asian pöydälle odottamaan kuntakehitysjaoston päätöstä.

Puheenjohtaja rajasi käsittelyn suuriin linjoihin eikä yksityiskohtaisia alueita tarkastella tässä käsittelyssä.

Matti Kaurila teki palautusesityksen evästyksellä. Esityksen mukaan lautakunta päättää palauttaa kaavoitusohjelman uudelleen valmisteluun seuraavin evästyksin;
- Kunnanvaltuusto on aikaisemmin päättänyt, että kunta luovuttaa vuosittain 50 omakotitalotonttia. Esityksessä vuosina 2019-2021 luovutetaan 22 omakotitalotonttia kun määrän tulisi olla 150 kpl:tta. Kaavoitusohjelma palautetaan siten, että kaavojen toteutusjärjestystä sekä kaavojen sisältötavoitteita muutetaan siten, että kunnanvaltuuston tahtotila toteutuu.
- Veikkolanportin asemakaavoitus tulee olla nopeampaa, jotta yritystontteja saadaan myyntiin.
- osayleiskaavojen tekstit tulisi olla kehityskuvien ja päätösten mukaisia kuten Keskustan urheilupuisto.

Matti Kaurila muutti ehdotustaan. Muutetussa ehdotuksessa lautakunta päättää palauttaa kaavoitusohjelman uudelleen valmisteluun seuraavin evästyksin; 
Kunnanvaltuusto on aikaisemmin päättänyt, että kunta luovuttaa vuosittain 50 omakotitalotonttia. Esityksessä vuosina 2019-2021 luovutetaan 22 omakotitalotonttia kun määrän tulisi olla 150 kpl:tta. Kaavoitusohjelma palautetaan siten, että kaavojen toteutusjärjestystä sekä kaavojen sisältötavoitteita muutetaan siten, että kunnanvaltuuston tahtotila toteutuu mahdollisimman hyvin. Veikkolanportin asemakaavoitus ja yritystonttien myynti tulee olla nopeampaa. Osayleis- ja asemakaavojen tekstien tulee olla kehityskuvien ja päätösten mukaisia kuten Keskustan urheilupuiston osalta.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestetään seuraavasti: ensin äänestetään palautusesityksestä ja toiseksi äänestetään evästyksestä. Äänestystapa hyväksyttiin. 

Palautusesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Evästyksestä puheenjohtaja ehdotti, että äänestetään seuraavasti: pohjaehdotus JAA ja Kaurilan evästys EI, mikä hyväksyttiin. Esitteljän pohjaehdotusta äänesti neljä; Kim Männikkö, Bodil Lindholm, Carl-Johan Kajanti ja Viveca Lahti. Matti Kaurilan evästystä kannatti kuusi jäsentä; Pekka Rehn, Santtu Vainionpää, Matti Kaurila, Kati Kettunen, Pekka Jäppinen ja Miisa Jeremejew. Matti Kaurilan esittämä evästys hyväksyttiin äänin kuusi (6) - neljä (4).

Päätös

Kuntatekniikan lautakunta päättää palauttaa kaavoitusohjelman yksimielisesti valmisteltavaksi.

Kuntatekniikan lautakunta evästää valmistelua seuraavasti;
Kunnanvaltuusto on aikaisemmin päättänyt, että kunta luovuttaa vuosittain 50 omakotitalotonttia. Esityksessä vuosina 2019-2021 luovutetaan 22 omakotitalotonttia kun määrän tulisi olla 150 kpl:tta. Kaavoitusohjelma palautetaan siten, että kaavojen toteutusjärjestystä sekä kaavojen sisältötavoitteita muutetaan siten, että kunnanvaltuuston tahtotila toteutuu mahdollisimman hyvin. Veikkolanportin asemakaavoitus ja yritystonttien myynti tulee olla nopeampaa. Osayleis- ja asemakaavojen tekstien tulee olla kehityskuvien ja päätösten mukaisia kuten Keskustan urheilupuiston osalta.

 

 

 

Valmistelija

Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi
Risto Nikunlaakso, risto.nikunlaakso@kirkkonummi.fi

Perustelut

Kuntakehitysjaoston tehtävänä on linjata kunnan pitkän aikavälin kehitystä. Kaavoitusohjelmalla on merkittävä vaikutus kunnan maankäytön kehittämiseen ja sitä kautta kunnan elinvoimaisuuden lisääntymiseen. Kirkkonummen kunnan kaavoitusohjelma vuosille 2019-2023 esitellään kuntakehitysjaostolle ennen kuntatekniikan lautakunnan varsinaista ensimmäistä käsittelyä, jotta jaosto voi evästää kuntatekniikan lautakuntaa kunnan pitkän aikavälin kehittämisen näkökulmasta.

Yleistä
Viisivuotinen kaavoitusohjelma ohjaa Kirkkonummen kunnan maankäytön, liikennejärjestelmän ja kunnallistekniikan suunnittelua. Tavoitteena on johdonmukainen maankäyttö- ja kaavoituspolitiikka, joka kertoo kuntalaisille, päättäjille, muille viranomaistahoille sekä eri toteuttajatahoille kunnan maankäytön lähivuosien tavoitetilasta.

Keskeisiä kaavoitukseen kytkeytyviä tahoja ovat Kirkkonummen Vesi ja kunnallistekninen suunnittelu sekä muut toimialat, jotka vastaavat mm. palvelujen järjestämisestä. Kyseisille toimijoille on tärkeää tietää kaavahankkeiden aikataulut sekä milloin niiden toteuttamiseen käytännössä päästään ja milloin muu tarvittava yksityiskohtainen suunnittelu tulisi panna vireille. Ohjelman toivotaan edistävän kunnan maanhankintaa.

Kunnan keskimääräinen väestönkasvu 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä on ollut 2,5 %:n tuntumassa eli vuosittain asukasluku on kasvanut noin 700 - 800 asukkaalla. Talouden laskusuhdanteen aikana 2010 -luvulla väestönkasvu on taittunut: vuosittainen väestönkasvu on ollut noin 300 asukasta. Vuonna 2017 asukasmäärä kasvoi huomattavan vähän. Asuntotuotannon kaavavaranto on edelleen hyvä: asemakaavoissa on asuinrakennusoikeutta noin 6000 asukkaalle, tosin osa varannosta saattaa olla haasteellista toteuttaa. Asumisen kaavavaranto oli vuoden 2018 alussa hieman yli 290 000 k-m2. Verrattuna vuoteen 2016, jolloin edellinen kaavoitusohjelma oli käsittelyssä, on kaavavaranto kasvanut noin 30 000 k-m2. Edellisen lisäksi asuntovarantoa on myös hajarakentamisalueilla.

Kaavoitusohjelman periaatteiden mukaisesti suunnitelmakauden sitovien vuosien kaavahankkeiden määrää pyritään sopeuttamaan henkilöresursseihin. Ohjelmassa mukana olevien hankkeiden määrä ei ole vähentynyt, sillä vuosina 2019 ja 2020 on vireillä liki 30 asemakaavahanketta. Hankkeiden määrä on edelleen merkittävän suuri ja tehtävänä haastava. Ne mahdollistaisivat nykyisen kaavavarannon sisältäen noin 10 000 asukkaan kasvun. Keskeisimpiä kehitettäviä alueita ovat lähivuosina kuntakeskus, Masala, Kantvik ja Jorvaksen asemanseutu.

Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 on päivitettävä vastaamaan Kirkkonummen kuntastrategiassa 2018 - 2021 asetettua väestön kasvutavoitetta, joka on vuositasolla 1,5 - 2,0 %.

Kaavoitusohjelman sisältö

Kaavoitusohjelma on laadittu kaksivuotisena sitovaksi ja pääpaino on vuosien 2019 - 2020 hankkeissa.

Kaavoitusohjelman 2019 - 2023 tärkein asia on saada tasapaino vireillä olevien hankkeiden määrän ja kaavoitusresurssien kesken. Ohjelman sitovina vuosina aloitetaan kuusi uutta asemakaavahanketta. Alustava oletus on, ettei uusia osayleiskaavoja ei panna vireille, mutta jos vireillä olevat hankkeet saadaan hyvin eteenpäin, voidaan yksi hanke nostaa toteutukseen aikaisintaan vuonna 2020.

Kunnan on huolehdittava, että uutta asuinrakennusoikeutta syntyy MAL-sopimuksen mukaisesti (n. 40 000 k-m2 / v.). Niin ikään tavoitteena on saada vuosittain valmiiksi liki 400 uutta asuntoa. Kaavoitusohjelman asuinrakennusoikeus kahdelle seuraavalle vuodelle toteutuu lisäämättä uusia asumisen kaavahankkeitta ohjelmaan.
Uusina hankkeina kahdelle sitovalle suunnittelukauden vuodelle on osoitettu seuraavasti:
- Munkinmäenpuisto (aloitus v. 2019)
- Munkinmäen kortteli 203 (aloitus v. 2019)
- Masalan asemanseutu (aloitus v. 2020)
- Tolsanjärvi (aloitus v. 2020)
- Jorvaksenmylly I (aloitus v. 2020)
- Jorvaksenmylly II (aloitus v. 2020)
- Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2050 (aloitus v. 2020).

Oheisaineistosta 1 ilmenee vuosina 2018 - 2021 lainvoimaiseksi tulleiden sekä kunnanvaltuustossa hyväksyttyjen asemakaavojen uusi asuinrakennusoikeus tai arvio siitä.

Merkittävistä asemakaavahankkeista on laadittu hankekortit.
Ranta-asemakaavoja ei käsitellä kaavoitusohjelmassa. Niitä koskevat kaavoitusaloitteet käsitellään tapauskohtaisesti ja siitä tiedotetaan kaavoitusta käsitteleviä toimielimiä.

Kirkkonummen liikekeskuksen kehittäminen jatkuu

Keväällä 2016 ratkaistiin kunnan toimeksianto, joka koski Kirkkonummen liikekeskustan kehittämistä. Alueelle laaditaan Tallinmäen ja Keskustan urheilupuiston asemakaavat, jotka koskevat mm. Kirkkotoria ja sen lähialuetta. Lähtökohtana on hyödyntää laadittuja suunnitelma ja ennen kaikkea voittaneen ehdotuksen mukaista maankäyttövisiota. Urheilupuiston toiminnat päivitetään. Nykyisen kaavoitusohjelman mukaisesti syksyllä 2018 käynnistyy myös nykyisten terveyskeskuskorttelien (k 101) asemakaavamuutos. Uudessa ohjelmassa hanke on nimetty Villa Hagan puiston asemakaavaksi.  
    
Asuinpientalotuotanto

Perinteisesti kunnan tavoitteena on myydä tai vuokrata uusia pientalotontteja vuosittain noin 50. Tavoite on haastava. Kunnalla on lainvoimisissa asemakaavoissa vain muutamia myymättömiä pientalotonttia. Uutta pientaloasumista on seuraavissa kaavoitusohjelman hankkeissa (suluissa kaavan arvioitu hyväksymisvuosi):
- Juhlakallio (hyväksyminen v. 2018)
- Tolsanmäki (hyväksyminen v. 2018)
- Tolsanjärvi (hyväksyminen v. 2020 jälkeen)
- Prikiranta (hyväksyminen v. 2019)
- Kvis (hyväksyminen v. 2019)
- Pohjois-Jorvas (hyväksyminen v. 2019)
- Veikkolanpuro II (hyväksyminen v. 2019).

Kunnan maille sijoittuu uutta pientalorakentamista edellä manituista hankkeista kaikille muille paitsi Veikkolanpuroon.

Oheisaineistossa 2 on arvio kunnan omistamalle maalle sijoittuvista pientalotonteista. Juhlakallion ja Tolsanmäen asemakaavat tontit saataneen myyntiin aikaisintaan vuonna 2020. Vastaavasti Prikirannan, Kvisin ja Pohjois-Jorvaksen saadaan myyntiin aikaisintaan vuonna 2021. Tolsanjärven tontit lienevät myynnissä aikaisintaan vuonna 2023.

Yritystontit

Vuonna 2018 hyväksymiskäsittelyyn tulee Riistametsän asemakaava, jossa Sarvvikinportin eritasoliittymän tuntumaan Länsiväylälle syntyy uusille yrityksille rakennusoikeutta noin 30 000 k-m2.

Inkilänportin asemakaavoitus on ollut kunnan merkittävin elinkeinopoliittinen hanke. Vuoden 2015 lopussa, yhdyskuntatekniikan lautakunnan käsiteltyä asemakaavaehdotuksen (22.10.2015, § 66) hankkeen vastuutaho ilmoitti luopuvansa asemakaavan laadinnasta. Kunta on käynyt neuvotteluja rakennusliikkeiden kanssa hankkeen loppuunsaattamisesta tuloksetta. Kaavanlaadintaa ei ole kuitenkaan keskeytetty ja hanke säilyy kaavoitusohjelmassa.

Veikkolanportin asemakaavaehdotus laaditaan, kun Turunväylän eritasoliittymän tiesuunnitelma on edennyt riittävän pitkälle. Uusi työpaikka-alue voidaan ottaa käyttöön ainoastaan jos em. liittymä on parannettu. Alustavasti uutta yritystilaa on tulossa noin 35 000 k-m2.

Jorvaksenkolmion asemakaavan laatiminen jatkuu vaikka Helsingin seudun outlet-keskus toteutuu Kirkkonummen sijaan Vantaalle. Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan mukaisesti alueelle voidaan sijoittaa mm. vähittäiskaupan suuryksikkö. Kunta jatkaa yhteistyötä alueen tontinluovutuskilpailun voittaneen tahon kanssa.

Pikkalanlahden asemakaavan tarkistaminen ja mahdollinen laajentaminen on vireillä.

Kunnanhallitus on päättänyt (11.1.2016, § 6), että elinkeinopoliittiset tai muutoin kunnan kannalta tärkeät kaavoitusaloitteet toimitetaan kunnanhallitukselle niiden saavuttua. Päätös mahdollistaa esimerkiksi yrityshankkeita koskevan asemakaavoituksen käynnistämisen kunnanvaltuuston hyväksymästä kaavoitusohjelmasta huolimatta. Tavoitteena on mm. parantaa kunnan ja kaavoituksen ketteryyttä tärkeiden yrityshankkeiden saamiseksi Kirkkonummelle.
 
Elinkeinoelämä edellyttää, että työvoiman saatavuuteen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Se tarkoittaa, että kohtuuhintaisia asuntoja sekä asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja on oltava markkinoilla. Kunnan kilpailukyvyn ja yritysten vahvistaminen kytkeytyy täten myös maankäytön suunnitteluun.

Arvio kunnan yritystonttitarjonnasta vuosille 2018 - 2023 ilmenee tämän asian oheisaineistosta 3.

Yleiskaavoitus

Osayleiskaavahankkeita on vireillä vuoden 2018 alussa viisi.

Kuntakeskuksen, Kantvikin, Masalan ja Luoman osayleiskaavoituksen lähtötiedoksi on laadittu paikalliset kehityskuvat.

Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavaehdotus valmistellaan päättäjäkäsittelyyn hankkeen kaavatalousselvityksen valmistuttua. Niin ikään Masalan osayleiskaavahankkeen kaavatalousselvitys laaditaan ennen kaavaehdotuksen valmistelua.

Kylmälä osayleiskaavaehdotus oli ehdotuksena nähtävillä vuonna 2015. Kunnanhallitus (22.8.2016, § 241) on hyväksynyt osayleiskaavan jatkosuunnitteluperiaatteet. Tosin maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdyt muutokset on kuitenkin otettava huomioon jatkosuunnittelussa ja tarkistettu kaavaehdotus on määrä asettaa nähtäville vuonna 2018.

Kuntatekniikan lautakunta palautti (26.10.2017, § 53) Kantvikin osayleiskaavan valmisteluaineiston uudelleen valmisteluun sekä antoi evästyksen jatkosuunnittelulle. Koska evästys edellytti suunnittelualueen taloudellisuuteen liittyvää selvittämistä, valmistellaan uusi valmisteluaineisto, kun sitä koskevat kaavatalousselvitykset on käsitelty kunnassa. Luoman osayleiskaavan valmisteluaineisto tulee päättäjäkäsittelyyn vuonna 2018.

Uusia osayleiskaavoja ei esitetä kaavoitusohjelmassa aloitettaviksi, mutta siinä varaudutaan laatimaan seuraavalla suunnittelukaudella Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavaan liittyvä kahta kiinteistöä koskeva laajennus.

Osayleiskaavahankkeet ovat haastavia ja edellyttävät merkittäviä lähtötietoselvityksiä, lisäksi suunnittelun edetessä on tehtävä mm. yleissuunnitelmia ja tarvittavia arviointeja. Osayleiskaavojen edellyttämät selvitykset ja yleissuunnitelmat ovat suuri kustannuserä, sillä ne tehdään pääsääntöisesti konsulttien toimesta. Näin ollen ei ole taloudellisestikaan perusteltua suunnitella liian montaa yleiskaavatasoista hanketta samaan aikaan. Tavoitteena on saada suunnittelukaudella valmiiksi vireillä olevista osayleiskaavahankkeista vähintään kolme eikä ohjelmassa esitetä uusien käynnistämistä. Kuitenkin ohjelman odotuskoriin on nostettu Sundsbergin ja Sarvvikin osayleiskaavahanke. 

Kunnassa on pyrittävä kaavoitusohjelman yhden tärkeän periaatteen toteuttamiseen: osayleiskaavoja voi olla vireillä enimmillään kaksi. Se tarkoittaa, että ohjelman odotuskoriin nostettu Sundsbergin ja Sarvvikin osayleiskaavahanke voidaan käynnistää aikaisintaan siinä vaiheessa, kun edellä kuvattu periaate sen mahdollistaa. Alustavasti seuraavina suunnittelukauden sitovina vuosina oletetaan saatavan valmiiksi Kylmälän, Kuntakeskuksen 2. vaiheen sekä Masalan osayleiskaavat. On kuitenkin mahdollista, että myös Kantvikin osayleiskaava saadaan hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2020. Luoman osayleiskaava saataneen hyväksymiskäsittelyyn vasta vuoden 2020 jälkeen. Mikäli Kantvikin osayleiskaava onnistutaan saamaan valmiiksi, voitaisiin Sundsbergin ja Sarvvikin osayleiskaavahanke saada vireille vuoteen 2021 mennessä.

Kaavoitusaloitteet

Kaavoitusohjelman uudistamiseen on kuulunut myös kuntaan toimitettujen kaavoitusaloitteiden arviointi. Kuhunkin uuteen aloitteeseen on laadittu arviointikortti, jonka johtopäätöksestä ilmenee hankkeen toteuttamiskelpoisuus. Arviointikortit ovat tämän asian liitteenä.

Kaavoitusohjelman poliittinen käsittely

Suunnittelukauden 2019 - 2023 kaavoitusohjelma käsitellään kuntakehitysjaostossa 17.4.2018 ja kuntatekniikan lautakunnassa 19.4.2018 ja tarkoituksena on jättää asia pöydälle valtuustoryhmien kannanottoja varten. Ryhmien kannanotot on toimitettava viimeistään 9.5.2018, jotta ne voidaan toimittaa kuntatekniikan lautakunnan jäsenille seuraavan lautakunnan kokouksen (17.5.2018) kokousaineiston yhteydessä.

Ryhmien kannanotot käsitellään kuntatekniikan lautakunnassa ja niiden pohjalta valmisteltua kaavoitusohjelmaa voidaan muuttaa. Tämän jälkeen lautakunnan hyväksymä kaavoitusohjelma käsitellään kunnanhallituksessa ja edelleen kunnanvaltuustossa, joka viimekädessä hyväksyy ohjelman.


Asiakirjat:
- Kaavoitus- tai kaavamuutosaloitteet, arviointikortit (täydennetään myöhemmin)
- Arvio asemakaavojen asuinrakennusoikeuden toteutumisesta vuosina 2018 - 2021
- Arvio kunnan erillispientalotonttitarjonnasta vuosille 2018 - 2022
- Arvio kunnan yritystonttitarjonnasta vuosille 2018 - 2022
- Kaavoitusohjelma 2019 - 2023

Ehdotus

Esittelijä

Risto Nikunlaakso, risto.nikunlaakso@kirkkonummi.fi

Kuntakehitysjaosto päättää merkitä tiedoksi kuntatekniikan lautakunnalle valmistellun kaavoitusohjelman vuosille 2019-2023 ja evästää viranhaltijoita ohjelman jatkovalmistelussa.

 

Käsittely

Esittely herätti vilkasta keskustelua. Puheenjohtaja esitti Kaavoitusohjelman jättämistä pöydälle. Pöydällä olon aikana ryhmillä on mahdollisuus sisäiseen ja keskinäiseen keskusteluun kaavoitusohjelmasta. Valmistelussa voidaan tehdä viranhaltijoiden katsomat tarvittavat tarkastukset. Harkittavaksi tulee myös iltakoulun järjestäminen, jossa kaavoitusohjelmaa käytäisiin läpi kunnan strategian valossa.

Päätös

Kuntakehitysjaosto hyväksyi puheenjohtajan esityksen yksimielisesti, Kaavoitusohjelma jätettiin pöydälle.

Valmistelija

Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi

Perustelut

Kuntatekniikan lautakunta 17.5.2018:

Kuntatekniikan lautakunta päätti 19.4.2018 § 47 palauttaa kaavoitusohjelman yksimielisesti valmisteltavaksi ja päätti evästää valmistelua seuraavasti:
Kunnanvaltuusto on aikaisemmin päättänyt, että kunta luovuttaa vuosittain 50 omakotitalotonttia. Esityksessä vuosina 2019-2021 luovutetaan 22 omakotitalotonttia kun määrän tulisi olla 150 kpl:tta. Kaavoitusohjelma palautetaan siten, että kaavojen toteutusjärjestystä sekä kaavojen sisältötavoitteita muutetaan siten, että kunnanvaltuuston tahtotila toteutuu mahdollisimman hyvin. Veikkolanportin asemakaavoitus ja yritystonttien myynti tulee olla nopeampaa. Osayleis- ja asemakaavojen tekstien tulee olla kehityskuvien ja päätösten mukaisia kuten Keskustan urheilupuiston osalta.

Palautuksen aikana tehdyt tarkistukset

Palautuksen aikana kaavojen hankekortteja on tarkistettu. Oheismateriaaleihin on täydennetty arvio yksityisten maalle kaavoitettavasta omakotitonttien määrästä.

Veikkolanportin asemakaavan aikataulu

Asemakaava edellyttää Turunväylän liittymän tiesuunnitelman laatimista ja kaavan aikataulu on esitetty tämän mukaisesti.

Kunnan omakotitonttitarjonnan lisääminen

Lautakunnalle valmisteltua kaavoitusohjelmaa 2019-2023 ohjaa kunnanvaltuuston 18.12.2017 §91 hyväksymän Kirkkonummen kuntastrategian 2018–2021 tavoitteet.  Strategian yhtenä tavoitteena on suunnata maankäytön suunnittelun ja rakentamisen pääpaino kunnan päätaajamiin ja radan varteen sekä mahdollistaa monipuolista asuntotuotantoa eri tarpeisiin. Kaavoitusohjelma on keskeinen keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi.  

Vuosittainen noin 50 kunnan omakotitalotontin luovuttaminen on ollut kaavoitusohjelman laadinnan yhtenä tavoitteena pitkään, vuoden 2008 kaavoitusohjelman valmistelusta alkaen.  Tavoitteena on ollut myös aktivoida kunnan maanhankintaa ja varmistaa siten asumisen ja yritysten monipuolinen tonttitarjonta pitkäjänteisesti. Toisaalta kunta on halunnut laatia asemakaavoja myös yksityisten omistamalle maalle maankäyttösopimuksin, mikä on vaikuttanut kunnan maanhankinnan mahdollisuuksiin.

Kunnan omistamalla maalla sijaitsevien omakotitonttien vuosittaisen 50 tontin luovutustavoite ohjelmakauden ensimmäisinä vuosina (2019-2020) ei käytännössä ole mahdollista. Jotta tontteja voidaan kaava-alueelta luovuttaa, asemakaavan laatimisen lisäksi on rakennettava kaava-alueen kunnallistekniikka. Kunnallistekniikan suunnitteluun ja rakentamiseen varataan kaava-alueen laajuudesta riippuen tyypillisesti kaksi vuotta. Kaavoitusohjelmakauden ensimmäisten vuosien aikana kunnan luovuttamat omakotitontit sijaitsevat siis kaava-alueilla, jotka ovat jo lainvoimaisia tai valmistelussa loppuvaiheessa.

Luovutettavien omakotitonttien määrä painottuu kaavoitusohjelman 2018-2023 loppuvuosille 2021-2023, kun Jorvaksen alueen, Prikirannan, Juhlakallion ja Tolsanmäen kaava-alueiden tontit saadaan luovutettavaksi. Vuonna 2021 arvioidaan saatavan luovutettavaksi noin 65 tonttia ja myös 2022-2023 keskimääräinen 50 tontin vuosittainen luovutustavoite voidaan ylittää.

Kunnan asuntotuotannon monipuolisuutta, mm. omakotitonttien tarjontaa, arvioitaessa on huomioitava kunnan maalle kaavoitettavien tonttien lisäksi yksityisten maanomistajien maan kaavoittaminen. Ohjelmakauden alkuvuosina luovutettavaksi tulevien tonttien määrä on niukka sekä kunnan että yksityisten omistamalla maalla.

Kokonaisuutena lautakunnalle esitettävän kaavoitusohjelman omakotitonttitarjonta on kuitenkin kohtuullinen, sillä kunnan ja yksityisten maalle on vuosina 2019-2022 tulossa yhteensä noin 354 omakotitonttia. Kunnalla on mahdollisuus ohjata yksityisten maanomistajien maille kaavoitettavien tonttien rakentamisen aikataulua maankäyttösopimuksilla, joita kunta tekee yksityisten, merkittävää taloudellista hyötyä asemakaavasta saavien maanomistajien kanssa.


Asiakirjat:
- Kaavoitus- tai kaavamuutosaloitteet, arviointikortit
- Arvio asemakaavojen asuinrakennusoikeuden toteutumisesta vuosina 2018 - 2021
- Arvio kunnan erillispientalotonttitarjonnasta vuosille 2018 - 2022
- Arvio yksityisten erillispientalotonttitarjonnasta vuosille 2016 - 2020
- Arvio kunnan yritystonttitarjonnasta vuosille 2018 - 2022
- Kaavoitusohjelma 2019 - 2023

Ehdotus

Esittelijä

Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

Kuntatekniikan lautakunta päättää

1.
merkitä tiedoksi kuntatekniikan lautakunnalle valmistellun kaavoitusohjelman 2019 - 2023

2.
toimittaa kuntatekniikan lautakunnalle valmistellun kaavoitusohjelman 2019 - 2023 siihen liittyvine aineistoineen valtuustoryhmille kannanottoja varten siten, että valtuustoryhmien kannanotot pyydetään toimittamaan lautakunnalle 1.6.2018 mennessä.

3.
jättää asian muilta osin pöydälle.

Päätös

Käsittely:

Pykälä käsiteltiin asialistan kohtien 69 §, 70 § ja 71 § jälkeen.
Käsittelyn aikana todettiin, että kunnanhallituksen käsittelyyn tehdään vähäisiä tarkennuksia asiakirjoihin sekä lisätään kaavoituskortti erillisestä valtuustoaloitteesta.
Esittelyn aikana Seppo Mäkinen poistui kokouksesta klo 20.20.

Päätös:

Kuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaisesti käsittelyn aikana todetuin täydennyksin.

kaavoitusarkkitehti Tero Luomajärvi poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo 21.15.

Valmistelija

Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi

Perustelut

4.6.2018 mennessä saapuneet valtuustoryhmien kannanotot

Valtuustoryhmien kannanotot esitellään kokouksessa.
 

Asiakirjat:
- Kaavoitusohjelma 2019 - 2023
- Kaavoitus- tai kaavamuutosaloitteet, arviointikortit
- Arvio asemakaavojen asuinrakennusoikeuden toteutumisesta vuosina 2018 - 2021
- Arvio kunnan erillispientalotonttitarjonnasta vuosille 2018 - 2021
- Arvio kunnan yritystonttitarjonnasta vuosille 2018 - 2021
 

Ehdotus

Esittelijä

Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

Kuntatekniikan lautakunta päättää

1.
merkitä tiedoksi valtuustoryhmien toimittamat kannanotot kaavoitusohjelmasta

2.
esittää kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, että

2.1 kunnanvaltuusto hyväksyy ns. kaavoittajan vastineet kaavoitusaloitteisiin, jotka on toimitettu kuntaan maaliskuun 2018 loppuun mennessä.

2.2 kunnanvaltuusto hyväksyy ehdotuksen kaavoitusohjelmaksi vuosille 2019 - 2023 liitteen Kt 14.6.2018 mukaisesti siten, että vuodet 2019 ja 2020 hyväksytään sitovina sekä vuodet 2021 - 2023 ohjeellisina niin, että vuosina 2019 ja 2020 laaditaan seuraavia hankkeita (suluissa uusien hankkeiden aloitusvuodet):

keskinen Kirkkonummi
Gesterby
Keskustan urheilupuisto
Keskusta, kortteli 108
Kirkkolaakson kauppakeskus
Munkinmäenpuisto (aloitus v. 2019)
Munkinmäki, kortteli 203 (aloitus v. 2019)
Tallinmäki
Villa Hagan puisto (ent. Terveyskeskuskortteli)
Tolsanmäki
Tolsanjärvi (aloitus v. 2019)
Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava

eteläinen Kirkkonummi
Pikkalanlahti
Prikiranta
Kantvikin osayleiskaava

itäinen Kirkkonummi
Bjönsinmäki
Inkilänportti
Jorvaksenkolmio
Jorvaksenmylly II (aloitus v. 2020)
Jorvaksenmylly III (aloitus v. 2020)
Kvis
Masalan asemanseutu (aloitus v. 2020)
Masalanportti
Masalan läntiset asemakaavat
Pohjois-Jorvas
Sarvikinranta
Suvimäki ja Majvik
Luoman osayleiskaava
Masalan osayleiskaava

pohjoinen Kirkkonummi
Veikkolanportti
Veikkolanpuro II
Kylmälän osayleiskaava

2.3 Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 päivitetään vuonna 2020.

2.4 kunnanhallitus toimittaa kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen mukaisen päivitetyn selvityksen vastaukseksi kaavoitus- ja kaavamuutosaloitteen tehneille.

2.5 kunnanhallitus toimittaa kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman toimialoille tiedoksi.

2.6 seuraavan päivitettävän kaavoitusohjelman kaavoitusaloitteet on toimitettava kuntaan vuoden 2020 tammikuun loppuun mennessä.

2.7 seuraava kaavoitusohjelma päivitetään vuonna 2020.

3. oikeuttaa kunnanarkkitehdin tekemään pieniä teknisiä korjauksia kaavoitusohjelmaan.

 

Käsittely:

Asian käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavan muutoksen päätösesityksen kohtaan kolme;
3. oikeuttaa kunnanarkkitehdin tekemään kokouksessa todetut ja muita pieniä teknisiä korjauksia kaavoitusohjelmaan

Käsittelyn aikana Sanni Jäppinen ehdotti asian jättämistä pöydälle. Ehdotusta kannatettiin. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestetään seuraavasti: pohjaehdotus JAA ja pöydälle jättäminen EI. Pohjaehdotus voitti äänin seitsemän (7); Kim Männikkö, Pekka Jäppinen, Erkki Ahlsten, Matti Kaurila, Viveca Lahti, Santtu Vainionpää ja Kati Kettunen, pohjalle jättämisen puolesta äänesti kaksi (2); Miisa Jeremejev ja Sanni Jäppinen.

Asian käsittelyä jatkettiin tauon jälkeen. Lautakunta piti taukoa klo 19.48.-19.58.

Sanni Jäppinen teki muutosehdotuksen; Yhdistetään Munkinmäen kaavahankkeet alueen kokonaisvaltaisella kaavoittamisella (liikenne, palvelut ja asutus). Sanni Jäppinen veti keskustelun jälkeen esityksensä pois.

Matti Kaurila teki muutosesityksen; Lautakunta päättää
1. Yhdistää Veikkola, Björknäs I kaava-aloitteen kaavoitusohjelmassa olevaan alemman odotuskorin Eerikinkartanon asemakaavahankkeeseen.
2. poistaa Keskustan urheilupuiston asemakaavahankkeesta hankkeen kuvauksesta ” Vähäisen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan Kirkkonummentien ja urheilupuiston pysäköintialueen väliselle vajaakäytössä olevalle alueelle.” (lautakunnan aikaisemman käsittelyn mukainen poisto)3. Muuttaa Keijukaislaakson asemakaavahankkeen hankkeen kuvausta ”Uudet kerrostalot on määrä toteuttaa tiiviisti Vanhan Rantatien varrelle, niin, ettei olemassa oleva virkistysalue pienenisi liikaa.” Asuinrakentaminen on määrä toteuttaa tiiviisti Vanhan Rantatien varrelle, niin, ettei olemassa oleva virkistysalue pienenisi liikaa.
Puheenjohtaja totesi, että ehdotusta kannatettiin yksimielisesti

Kati Kettunen teki muutosesityksen: Sundsberg-Sarfvikin OYK alueelle järjestetään suunnittelukilpailu 2020, jonka keskeisenä tavoitteena on innovaatioiden hyödyntäminen. Sundsberg-Sarfvikin OYK käynnistetään vuonna 2021. Hanke on niin suuri ja merkittävä ja sen käsittely ja valmistelu tulee kestämään useita vuosia. Alue tulee olemaan luonnollinen jatke Espoonlahdelle, jossa tonttimaata ei juurikaan ole enää lisärakentamiselle. Puheenjohtaja totesi, että ehdotusta kannatettiin yksimielisesti.

Sanni Jäppinen teki muutosesityksen; Kantvikin osayleiskaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta ottaa asemakaavoitettavaksi Kantvikin kehityskuvassa uimarannan alueeksi merkitty oyk:hon välittömästi tukeutuva länsipuolinen alue.
Puheenjohtaja totesi, että esitystä selvityksen tekemisestä kannatettiin yksimielisesti.

Kati Kettunen teki esityksen; Hauklammen asemakaavan palauttaminen kaavoitusohjelmaan. Perustelen palauttamista kolmella asialla:
1. Helsingin hallinto-oikeus tulee mitä ilmeisemmin kumoamaan valtuuston poistamispäätöksen lainvastaisena. Tätä mieltä ovat kunnallisvalitukseen tutustuneet ympäristöoikeuden professori kai Kokko ja oikeustieteen tutkijatohtori Martti Häkkänen, jotka toimivat maanomistajien oikeudellisina neuvonantajina.
2. Kunnalla on vuodesta 2008 lähtien ollut tavoitteena luovuttaa vuosittain noin 50 kunnan omakotitonttia. seuraavana kahtena vuotena 2019 ja 2020 kunnalla on tarjolla yhteensä vain kymmenen tonttia – ja yksityisetkin pystyvät tarjoamaan ensi vuonna vain 5 tonttia ja vuonna 2020 vai 11. Kirkkonummi tarvitsee nopeasti omakotitalojen tontteja myyntiin. tämän takia ehdotusvaiheessa oleva Hauklampi on myös hyvä palauttaa kaavoitusohjelmaan jo nyt, jotta sen tontit ehtivät paremmin auttamaan kuntaa kasvamaan ja hankkimaan hyviä veronmaksajia.
3. Palauttamista puoltaa myös maanomistajien ehdotus sovintoratkaisuksi, jonka mukaan, joa valtuusto vahvistaa Hauklammen palautuksen kaavoitusohjelmaan, maanomistajat vetävät valituksen pois hallinto-oikeudesta. Tällöin kunnan veronmaksajat välttyvät maksamasta manaomistajien ja kunnan omat oikeudenkäyntikulut asiassa, jonka lopputuloksen tiedetään jo etukäteen olevan kunnalle negatiivinen.

Esitystä kannatettiin. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestetään seuraavasti: pohjaehdotus JAA ja Kati Kettusen Hauklammen asemakaavan palauttamista koskeva muutosehdotus EI.  Pohjaehdotuksen puolesta äänesti kolme (3); Pekka Jäppinen, Sanni Jäppinen ja Miisa Jeremejev. Muutosehdotusta äänesti neljä (4); Kati Kettunen, Matti Kaurila, Santtu Vainionpää ja Erkki Ahlsten ja lisäksi yksi (1); Kim Männikkö äänesti tyhjää. Kati Kettusen muutosehdotus voitti pohjaesityksen äänin neljä – kolme, joiden lisäksi annettiin yksi tyhjä ääni.

Pekka Jäppinen teki seuraavan kaksiosaisen muutosesityksen; Sosiaalidemokraattisen ryhmän mielipide kaavoitusohjelmasta 2019-2023 Kaavoitusohjelma 2019 – 2023 on edelleen varsin laaja ja kunnianhimoinen, varsinkin kun huomioidaan runsas kaavavarantomme. Kaavoituksen pääpaino on strategiamme mukaan keskittynyt radanvarren taajamiin ja näin ollen oikein painotettu. Huolenamme ovat kesken olevat viisi osayleiskaavaa ja pidämmekin tärkeänä, että uusia osayleiskaavoja ei aloiteta ennen kuin suurin osa käynnissä olevista on valmiita tai ainakin hyväksymiskäsittelyssä. Ryhmämme ehdottaa kahta muutosta kaavoitusohjelman toteutuskoriin.
1.Tekemämme valtuustoaloitteen mukainen Jokiniityn kaavahanke tulisi mielestämme nostaa toteutuskoriin. Tällä mahdollistamme palveluasumisen lähellä keskustaa ja uutta hyvinvointikeskusta.
2. Jotta Jokiniityn kaavahanke voidaan nostaa toteutuskoriin ehdotamme Tolsanjärven kaavahankkeen siirtoa odotuskoriin.

Esitystä kannatettiin. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että asiasta äänestetään kahdessa osassa.  Puheenjohtaja totesi, että ensimmäistä ehdotusta kannatettiin yksimielisesti. Puheenjohtaja ehdotti, että toisesta kohdasta äänestetään seuraavasti: pohjaehdotus JAA ja muutosehdotus Jokiniityn kaavahankkeen nostamiseksi ja Tolsanjärven kaavahankkeen siirtäminen odotuskoriin EI. Pohjaehdotuksen puolesta äänesti viisi (5); Matti Kaurila, Kati Kettunen, Kim Männikkö, Santtu Vainionpää ja Erkki Ahlsten, Muutosehdotusta äänesti kolme (3); Pekka Jäppinen, Sanni Jäppinen ja Miisa Jeremejev. Pohjaehdotus voitti muutosehdotuksen kohdan kaksi.

Päätös

Kuntatekniikan lautakunta päätti

1.
merkitä tiedoksi valtuustoryhmien toimittamat kannanotot kaavoitusohjelmasta

2.
esittää kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, että

2.1 kunnanvaltuusto hyväksyy ns. kaavoittajan vastineet kaavoitusaloitteisiin, jotka on toimitettu kuntaan maaliskuun 2018 loppuun mennessä.

2.2 kunnanvaltuusto hyväksyy ehdotuksen kaavoitusohjelmaksi vuosille 2019 - 2023 liitteen Kt 14.6.2018 mukaisesti siten, että vuodet 2019 ja 2020 hyväksytään sitovina sekä vuodet 2021 - 2023 ohjeellisina niin, että vuosina 2019 ja 2020 laaditaan seuraavia hankkeita (suluissa uusien hankkeiden aloitusvuodet):

keskinen Kirkkonummi
Gesterby
Keskustan urheilupuisto
Keskusta, kortteli 108
Kirkkolaakson kauppakeskus
Munkinmäenpuisto (aloitus v. 2019)
Munkinmäki, kortteli 203 (aloitus v. 2019)
Tallinmäki
Villa Hagan puisto (ent. Terveyskeskuskortteli)
Tolsanmäki
Tolsanjärvi (aloitus v. 2019)
Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava

eteläinen Kirkkonummi
Pikkalanlahti
Prikiranta
Kantvikin osayleiskaava

itäinen Kirkkonummi
Bjönsinmäki
Inkilänportti
Jorvaksenkolmio
Jorvaksenmylly II (aloitus v. 2020)
Jorvaksenmylly III (aloitus v. 2020)
Kvis
Masalan asemanseutu (aloitus v. 2020)
Masalanportti
Masalan läntiset asemakaavat
Pohjois-Jorvas
Sarvikinranta
Suvimäki ja Majvik
Luoman osayleiskaava
Masalan osayleiskaava

pohjoinen Kirkkonummi
Veikkolanportti
Veikkolanpuro II
Kylmälän osayleiskaava

2.3 Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 päivitetään vuonna 2020.

2.4 kunnanhallitus toimittaa kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen mukaisen päivitetyn selvityksen vastaukseksi kaavoitus- ja kaavamuutosaloitteen tehneille.

2.5 kunnanhallitus toimittaa kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman toimialoille tiedoksi.

2.6 seuraavan päivitettävän kaavoitusohjelman kaavoitusaloitteet on toimitettava kuntaan vuoden 2020 tammikuun loppuun mennessä.

2.7 seuraava kaavoitusohjelma päivitetään vuonna 2020.

3. oikeuttaa kunnanarkkitehdin tekemään kokouksessa todetut ja muita pieniä teknisiä korjauksia kaavoitusohjelmaan

4. Kuntatekniikan lautakunta päätti lisäksi seuraavista muutoksista kaavoitusohjelmaan

4.1. Yhdistää Veikkola, Björknäs I kaava-aloitteen kaavoitusohjelmassa olevaan alemman odotuskorin Eerikinkartanon asemakaavahankkeeseen.
4.2. poistaa Keskustan urheilupuiston asemakaavahankkeesta hankkeen kuvauksesta ” Vähäisen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan Kirkkonummentien ja urheilupuiston pysäköintialueen väliselle vajaakäytössä olevalle alueelle

4.3. Muuttaa Keijukaislaakson asemakaavahankkeen hankkeen kuvausta muotoon; Asuinrakentaminen on määrä toteuttaa tiiviisti Vanhan Rantatien varrelle, niin, ettei olemassa oleva virkistysalue pienenisi liikaa.
4.4. Sundsberg-Sarfvikin OYK alueelle järjestetään suunnittelukilpailu 2020, jonka keskeisenä tavoitteena on innovaatioiden hyödyntäminen. Sundsberg-Sarfvikin OYK käynnistetään vuonna 2021.

4.5. Kantvikin osayleiskaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta ottaa asemakaavoitettavaksi Kantvikin kehityskuvassa uimarannan alueeksi merkitty oyk:hon välittömästi tukeutuva länsipuolinen alue.

4.6. Hauklammen asemakaava palautetaan kaavoitusohjelmaan.

4.7. Jokiniityn kaavahanke nostetaan toteutuskoriin.

 

Kuntatekniikan lautakunta päätti käsitellä § 91 ennen § 90.
Lautakunta piti käsittelyssä tauon klo 19.48 – 19.58.
Viveca Lahti poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 20.33.
Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi poistui kokouksesta klo 21.39.

Valmistelija

Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi

Perustelut

Sovitun käytännön mukaisesti kunnanhallitus jatkaa asia käsittelyä kokouksessaan 13.8.2018. Kaavoitusohjelman kaavakorttien teksteihin tehdään kuntatekniikan lautakunnan päättämiä korjauksia sekä tarvittaessa muita pieniä tarkistuksia kokousvälillä.

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää

1

merkitä kuntatekniikan lautakunnan esityksen kaavoitusohjelmasta 2019-2023 tiedokseen

2

jatkaa asian käsittelyä kokouksessaan 13.8.2018.

 

Kunnanhallitus 25.6.2018 käsittely: 

Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi oli kokouksessa läsnä asian käsittelyn ajan.

 

 

 

 

Päätös

Ehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Perustelut

Ennen kaavoitusohjelman hyväksymiskäsittelyä kuntakehitysjaostolle on varattu mahdollisuus antaa valmistellusta ohjelmasta evästyslausunnot kunnanhallitukselle, joka käsittelee sitä kokouksessaan 27.8.2018. Kaavoitusohjelma ja siihen liittyvä oheismateriaali ovat esityslistan liitteinä. Myös kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi on kutsuttu jaoston kokoukseen esittelemään kaavoitusohjelman keskeisintä sisältöä ja painotuksia.

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kuntakehitysjaosto päättää antaa mahdollisen lausunnon kuntatekniikan lautakunnan esityksestä.

 

Käsittely

Puheenjohtaja esitti kuntakehitysjaoston lausunnoksi kaavoitusohjelmasta seuraavan lausuntoehdotuksen, jota Markus Myllyniemi ja Bodil Lindholm kannattivat:

Ajantasaisen yleiskaavan merkitys kaavoitusprosessissa

Maankäytön suunnittelu ja siten kaavoitusohjelma on erittäin tärkeä työkalu, jolla kunta voi itse ohjata ja tukea kunnan kehittymistä. Kuntakehitysjaosto kiinnittää huomiota siihen, että kaavoitusohjelmassa on suuri määrä yksittäisiä asemakaavahankkeita. Samalla kunnassa on voimassa 1990-luvulla laadittu yleiskaava vuoteen 2020. Voimassa olevan yleiskaavan mukainen maankäyttö ei vastaa muuttuneeseen toimintaympäristöön eikä vanhentuneena vastaa tarkoitustaan kunnan kehittämistä tukevana maankäytön suunnitelmana. Kaavahierarkian johdosta ajantasainen yleiskaava on edellytys johdonmukaiselle tarkemman tason kaavoitukselle ja kaavojen sujuvalle etenemiselle virkamiesvalmistelussa sekä päätöksenteossa.

Kunnan kehittäminen edellyttää sujuvaa maankäytönsuunnittelua

Kaavoitusohjelmassa on lukuisia kaavoja, jotka ovat olleet pitkään työn alla ja jotka eivät ole edenneet suunnitellusti. Kauan vireillä olleiden kaavojen loppuunsaattaminen on perusteltua etenkin kaavoituksessa olevien alueiden asukkaiden kannalta. Kuitenkin käsillä on tilanne, jossa kunnan kehittäminen oikea-aikaisesti esimerkiksi suhteessa laajempiin seudullisiin infrahankkeisiin edellyttää myös olemassa olevien kaavojen päivittämistä keskeisillä alueilla. Syntyneen pitkään vireillä olleiden kaavojen aiheuttaman kaavaruuhkan ei voida antaa lamaannuttaa kunnan kokonaiskehitystä nopeasti muuttuvassa pääkaupunkiseudun toimintaympäristössä. Kuntakehitysjaosto tähdentää, että kaavoituksen henkilöstöresurssointi on oltava riittävällä tasolla, jotta kaavoitus on sujuvaa ja mahdollistaa myös kuntastrategian asettamien tavoitteiden toteuttamisen.

Helsingin seudun kasvun kunnalle tuomat mahdollisuudet on hyödynnettävä rohkeasti

Kasvava Helsingin seutu antaa Kirkkonummelle mahdollisuuksia, joita kunnan maankäytönsuunnitelmissa tulisi hyödyntää ennakoiden ja tavoitteellisesti. Kunnan vetovoimaisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että maankäytönsuunnitelmat tukevat olemassa olevan ja suunnitellun liikenneinfran kehittämistä täysimääräisesti. Länsiradan edellyttämä Espoon kaupunkirata avaa uusia mahdollisuuksia rantaradan lähiliikenteen kehittämiseen. Uudenmaanliiton selvitykset osoittavat, että tulevaisuudessa on mahdollista avata uusia lähiliikenteen junaseisakkeita Kirkkonummen keskustasta länteen. Länsiradan rakentaminen puolestaan avaa uusia mahdollisuuksia Veikkolan kehittämiseen. On huomattava, että kunnan maankäytönsuunnitelmat vaikuttavat niin maakunnallisten kuin valtakunnallisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen/rahoitukseen. Tämän vuoksi raideliikenteen kehittymisen mahdollistaminen ja myös olemassa olevan palvelutason turvaaminen edellyttää Kirkkonummelta selvää tahdonilmaisua toteuttaa raiteisiin tukeutuvaa maankäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Kirkkonummen keskustan länsipuolinen alue mahdollistaa tehokkaan eheyttävän maankäytön, mikä monilla tiiviiseen haja-asutukseen perustuvilla rakennetuilla alueilla on osoittautunut vaikeaksi (vrt. esim Luoman hankekortissa esitetyt tavoitteet).

Kaavoitusohjelma on kunnan työkalu tukea paikallistaloutta, hallita investointipaineita sekä varmistaa, että tehdyistä investointeista saadaan tehokkain hyöty

Tällä hetkellä kunnalla on kaavavarantoa eli jo valmiisiin asemakaavoihin perustuvaa käytettävissä olevaa asuinrakentamisoikeutta on noin taajama-alueilla 230000 k-m2. Kaavavaranto on painottunut voimakkaasti itäiselle Kirkkonummelle (116000 k-m2) niin, että esimerkiksi Sarvvikissa vielä käyttämätöntä rakennusoikeutta on 32000 k-m2 ja Kartanonrannassa 35000 k-m2. Kaavoitusohjelmassa esitetty Sudsberg-Sarvikin osayleiskaavan laatiminen loisi edellytykset lisätä itäisen Kirkkonummen asukasmäärää vielä noin 10000-15000 uudella asukkaalla. Esimerkiksi 10000 uuden asukkaan lisäys edellyttää noin 6 6-ryhmäisen päiväkodin ja uuden ison (noin 1400 oppilaan) perusopetuksen oppimiskeskuksen rakentamistarvetta jo tiedossa olevien investointisuunnitelmien lisäksi.

Kunnan tasapainoisen kehittämisen, paikallistalouden tukemisen ja palveluntuotantoon liittyvän investointipaineen hallitsemiseksi on harkittava, miten kaavoitusohjelma ja kaavojen aikatauluttaminen voisivat tukea kunnan kehittymistä entistä tasapainoisemmin ja turvata investointeja olemassa olevan tilanteen kannalta välttämättömiin kohteisiin kuitenkin niin, että tietyn alueen tarkoituksenmukaista kehittymistä ei estetä vähäisen kaavavarannon vuoksi.

Kaavoituksen keinoin kunta voi tukea paikallistaloutta suuntaamalla asiakasvirtoja luontevasti paikallisten palvelujen äärelle. Keskustan lähialueilta ja läntiseltä Kirkkonummelta asiointi suuntautuu voimakkaammin Kirkkonummen alueelle kuin Espoon palvelutarjonnan läheisyydestä. Näin ollen asutuksen suuntaaminen keskustan tuntumaan tukisi Kirkkonummen kuntastrategian tavoitteiden toteuttamista: edistää Kirkkonummen paikallistaloutta, luo kysyntää kirkkonummelaisille palveluille, toimintamahdollisuuksia yrittäjille ja lisää kunnan työpaikkatarjontaa.

Yritystoimintaa tulee osoittaa hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen ja jo olemassa olevaan liikenneinfraan tukeutuen. Ratkaisuissa tulee turvata eri maankäytön muotojen yhteensovittaminen hallitusti ja turvallisesti niin, että esimerkiksi kasvava liikenne ei aiheuta ongelmia puutteellisten liikenneratkaisujen vuoksi. Kunnalla on olemassa keskeisiä alueita, joiden kehittäminen jo lyhyellä aikajänteellä yritystoiminnan näkökulmasta on mahdollista. Esimerkiksi Inkilänportin alueen kehittämistä tulee tarkastella tavoitteellisesti ja avoimesti uusista, muuttuneista lähtökohdista ja mahdollistaa alueen kehittyminen monimuotoiseksi työpaikka-alueeksi.

Laajan kuntalaispalautteen ottaminen huomioon virkistystarpeiden osalta

Vetovoiman kannalta ja kuntastrategian mukaisesti on tärkeää huolehtia siitä, että Kirkkonummen kehittämisessä kuunnellaan nykyisten asukkaiden tarpeita ja toiveita. Tyytyväinen asukas on Kirkkonummelle paras käyntikortti myös uusien asukkaiden houkuttelussa. Kyselyissä asukkaiden näkemyksissä yksittäinen toistuvasti esille nouseva maankäytönsuunnitteluun välittömästi liittyvä ongelma on se, että sijainnistaan ja potentiaalistaan huolimatta, Kirkkonummen rannat eivät avaudu kuntalaisille riittävästi.

Aktiivisempaa vuoropuhelua ja yhteistyötä maanomistajien ja seudun kuntien kanssa

Kirkkonummen kunnan maanomistus on rajallinen, joten kunnan kehittäminen edellyttää kunnalta aktiivista yhteistyötä ja neuvottelua maanomistajien kanssa. Myös maanhankintaa strategisesti tärkeiltä sijainneilta tulee selvittää.

Vaikka maankäytön suunnittelu on kunnan itsenäistä toimintaa, tulee kunnan tunnistaa entistä selvemmin Kirkkonummen roolin osana Helsingin seutua ja kuntarajat ylittävän yhteistyön mahdollisuudet kunnan kehittämisessä. Esimerkiksi Siuntion liittyminen HSL:een mahdollistaa kuntien välisen yhteistyön, jonka tavoitteena on raideliikenteen ja siten koko alueen elinvoimaisuuden kehittäminen.

Kuntakehitysjaosto päättää esittää kaavoitusohjelmaan seuraavaa:

-Kuntakehitysjaosto katsoo kunnan tavoitteellisen kehittämisen kannalta välttämättömäksi, että kunta ryhtyy laatimaan maankäytönkehityskuvaa vuonna 2019. Tämä valmistelee tulevaa yleiskaavan päivittämistä.

-Kaavaehdotuksessa jo esitettyjen osayleiskaavojen toteuttamisen aikataulutus tulee tarkastella uudelleen suhteessa olemassa olevaan kaavavarantoon, muuttuneeseen toteuttamistarpeeseen sekä kunnan investointipaineisiin (esim. Långvik)

- Kaavoitusohjelman odotuskoriin on nostettava kuntakeskus 3. ja Veikkolan osayleiskaavat.

-Kaavoitusohjelmaan tulee lisätä saavutettavilla sijainneilla olevia, vielä rakentamattomia ranta-alueita, jotka mahdollistavat kuntalaisten pääsyn rantaympäristöön jo lähitulevaisuudessa -Inkilänportin monipuolisen kehittämisen mahdollistaminen

- Kuntakehitysjaosto kehottaa selvittämään mahdollisuuksia lisätä henkilöresursseja kunnan kehittämismahdollisuuksien turvaamiseksi.

 

Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko lausuntoehdotus hyväksyä yksimielisesti.

Kuntakehitysjaosto päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

Päätös

Kuntakehitysjaosto päätti antaa edellä mainitun lausuntoehdotuksen evästykseksi kaavoitusohjelman jatkokäsittelyyn.

Valmistelija

Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi

Perustelut

Kuntakehitysjaosto antoi lausuntonsa kaavoitusohjelmasta 21.8.

 

Oheismateriaalit:

- Valtuustoryhmien kannanotot kaavoitusohjelmaesityksestä
-​ Arvio asemakaavojen asuinrakennusoikeuden toteutumisesta vuosina 2018 -​ 2021
-​ Arvio kunnan erillispientalotonttitarjonnasta vuosille 2018 -​ 2021
-​ Arvio kunnan yritystonttitarjonnasta vuosille 2018 -​ 2021
- Hauklammen asemakaava, hankekortti

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää

1
merkitä tiedoksi valtuustoryhmien toimittamat kannanotot sekä kuntakehitysjaoston lausunnon kaavoitusohjelmasta

2
esittää kunnanvaltuustolle,​ että

2.1 kunnanvaltuusto hyväksyy ns. kaavoittajan vastineet kaavoitusaloitteisiin,​ jotka on toimitettu kuntaan maaliskuun 2018 loppuun mennessä. Veikkola,​ Björknäs I kaava-​aloite yhdistetään kaavoitusohjelmassa olevaan alemman odotuskorin Eerikinkartanon asemakaavahankkeeseen

2.2 kunnanvaltuusto hyväksyy ehdotuksen kaavoitusohjelmaksi vuosille 2019 -​ 2023 liitteen mukaisesti siten,​ että vuodet 2019 ja 2020 hyväksytään sitovina sekä vuodet 2021 -​ 2023 ohjeellisina niin,​ että vuosina 2019 ja 2020 laaditaan seuraavia hankkeita (suluissa uusien hankkeiden aloitusvuodet):

keskinen Kirkkonummi
Gesterby
Jokiniitty
Keskustan urheilupuisto
Keskusta,​ kortteli 108
Kirkkolaakson kauppakeskus
Munkinmäenpuisto (aloitus v. 2019)
Munkinmäki,​ kortteli 203 (aloitus v. 2019)
Tallinmäki
Villa Hagan puisto (ent. Terveyskeskuskortteli)
Tolsanmäki
Tolsanjärvi (aloitus v. 2019)
Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava

 

eteläinen Kirkkonummi
Pikkalanlahti
Prikiranta
Kantvikin osayleiskaava

itäinen Kirkkonummi
Bjönsinmäki
Inkilänportti
Jorvaksenkolmio
Jorvaksenmylly II (aloitus v. 2020)
Jorvaksenmylly III (aloitus v. 2020)
Kvis
Masalan asemanseutu (aloitus v. 2020)
Masalanportti
Masalan läntiset asemakaavat
Pohjois-​Jorvas
Sarvikinranta
Suvimäki ja Majvik
Luoman osayleiskaava
Masalan osayleiskaava

pohjoinen Kirkkonummi
Veikkolanportti
Veikkolanpuro II
Kylmälän osayleiskaava

2.3 Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 päivitetään vuonna 2019.

2.4  Sundsberg-​Sarfvikin OYK alueelle järjestetään suunnittelukilpailu 2020,​ jonka keskeisenä tavoitteena on innovaatioiden hyödyntäminen. Sundsberg-​Sarfvikin OYK käynnistetään vuonna 2021.

2.5. Kantvikin osayleiskaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta ottaa asemakaavoitettavaksi Kantvikin kehityskuvassa uimarannan alueeksi merkitty oyk:hon välittömästi tukeutuva länsipuolinen alue.

2.6  kunnanhallitus toimittaa kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen mukaisen päivitetyn selvityksen vastaukseksi kaavoitus-​ ja kaavamuutosaloitteen tehneille.

2.7 kunnanhallitus toimittaa kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman toimialoille tiedoksi.

2.8 seuraavan päivitettävän kaavoitusohjelman kaavoitusaloitteet on toimitettava kuntaan vuoden 2020 tammikuun loppuun mennessä.

2.9  kaavoitusohjelma päivitetään seuraavan kerran vuonna 2020.

3

kaavoitusohjelmaan voidaan tehdä pieniä teknisiä korjauksia ennen valtuuston käsittelyä

4

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

Kunnanhallitus 27.8.2018 käsittely: 

Ryhmäpuheenjohtajat osallistuivat keskusteluun ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn jälkeen. 

Esittelijä totesi tekevänsä seuraavat tarkennukset pohjaehdotukseen: kohtaan Keskinen Kirkkonummi, Jokiniitty lisätään aloitusvuosi 2020 ja hankekorttien sisältö tarkistetaan vastaamaan lautaunnan tekemää päätöstä. Esittelijän muutettu pohjaehdotus on seuraava:

 

Kunnanhallitus päättää

1
merkitä tiedoksi valtuustoryhmien toimittamat kannanotot sekä kuntakehitysjaoston lausunnon kaavoitusohjelmasta

2
esittää kunnanvaltuustolle,​ että

2.1 kunnanvaltuusto hyväksyy ns. kaavoittajan vastineet kaavoitusaloitteisiin,​ jotka on toimitettu kuntaan maaliskuun 2018 loppuun mennessä. Veikkola,​ Björknäs I kaava-​aloite yhdistetään kaavoitusohjelmassa olevaan alemman odotuskorin Eerikinkartanon asemakaavahankkeeseen

2.2 kunnanvaltuusto hyväksyy ehdotuksen kaavoitusohjelmaksi vuosille 2019 -​ 2023 liitteen mukaisesti siten,​ että vuodet 2019 ja 2020 hyväksytään sitovina sekä vuodet 2021 -​ 2023 ohjeellisina niin,​ että vuosina 2019 ja 2020 laaditaan seuraavia hankkeita (suluissa uusien hankkeiden aloitusvuodet):

keskinen Kirkkonummi
Gesterby
Jokiniitty (aloitus v. 2020)
Keskustan urheilupuisto
Keskusta,​ kortteli 108
Kirkkolaakson kauppakeskus
Munkinmäenpuisto (aloitus v. 2019)
Munkinmäki,​ kortteli 203 (aloitus v. 2019)
Tallinmäki
Villa Hagan puisto (ent. Terveyskeskuskortteli)
Tolsanmäki
Tolsanjärvi (aloitus v. 2019)
Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava

 

eteläinen Kirkkonummi
Pikkalanlahti
Prikiranta
Kantvikin osayleiskaava

itäinen Kirkkonummi
Bjönsinmäki
Inkilänportti
Jorvaksenkolmio
Jorvaksenmylly II (aloitus v. 2020)
Jorvaksenmylly III (aloitus v. 2020)
Kvis
Masalan asemanseutu (aloitus v. 2020)
Masalanportti
Masalan läntiset asemakaavat
Pohjois-​Jorvas
Sarvikinranta
Suvimäki ja Majvik
Luoman osayleiskaava
Masalan osayleiskaava

pohjoinen Kirkkonummi
Veikkolanportti
Veikkolanpuro II
Kylmälän osayleiskaava

2.3 Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 päivitetään vuonna 2019.

2.4  Sundsberg-​Sarfvikin OYK alueelle järjestetään suunnittelukilpailu 2020,​ jonka keskeisenä tavoitteena on innovaatioiden hyödyntäminen. Sundsberg-​Sarfvikin OYK käynnistetään vuonna 2021.

2.5. Kantvikin osayleiskaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta ottaa asemakaavoitettavaksi Kantvikin kehityskuvassa uimarannan alueeksi merkitty oyk:hon välittömästi tukeutuva länsipuolinen alue.

2.6  kunnanhallitus toimittaa kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen mukaisen päivitetyn selvityksen vastaukseksi kaavoitus-​ ja kaavamuutosaloitteen tehneille.

2.7 kunnanhallitus toimittaa kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman toimialoille tiedoksi.

2.8 seuraavan päivitettävän kaavoitusohjelman kaavoitusaloitteet on toimitettava kuntaan vuoden 2020 tammikuun loppuun mennessä.

2.9  kaavoitusohjelma päivitetään seuraavan kerran vuonna 2020.

3

kaavoitusohjelmaan voidaan tehdä pieniä teknisiä korjauksia ennen valtuuston käsittelyä

4

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Keskustelun jälkeen Hans Hedberg teki seuraavan muutosehdotuksen: ”Valtuusto päätti 2012 kaavoitusohjelmassaan seuraavasti. Sundsbergin alueen suunnittelu suunnitellaan siten, että rakentaminen voi alkaa vuonna 2020. Lause, joka koskee Luoman suunnittelua ' asemaseutua Luomaan ei suunnitella, koska seisakkeen junaliikenne on toistaiseksi lakkautettu', tulee poistaa". Ulf Kjerin, Anna Aintila ja Timo Haapaniemi kannattivat ehdotusta, ja se hyväksyttiin yksimielisesti. 

Puheenjohtaja Timo Haapaniemi teki valtuustoryhmien keskustelussa esittämien kannanottojen ja käydyn keskustelun pohjalta muutosehdotuksen seuraavasti: "Veikkolan osayleiskaava ja Läntisen kuntakeskuksen (Vuohimäen-Pikkalanlahden) osayleiskaava sijoitetaan alempaan odotuskoriin. Päätöksellä varaudutaan raideliikenteen tuomiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevat päätökset tehdään koko kunnan maankäytön kehityskuvan 2019 tapahtuvan päivittämisen jälkeen. Alemmasta odotuskorista poistetaan toistaiseksi Långvik - Honskbyn osayleiskaava sekä strateginen yleiskaava". Saara Huhmarniemi, Hans Hedberg, Katarina Helander ja Matti Kaurila kannattivat ehdotusta, ja se hyväksyttiin yksimielisesti. 

Matti Kaurila teki seuraavan muutosehdotuksen: "Hauklammen asemakaava palautetaan kaavoitusohjelmaan". Katarina Helander kannatti ehdotusta. Sitä ei hyväksytty yksimielisesti, joten puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Äänestysjärjestys oli seuraava: pohjaehdotus JAA ja Matti Kaurilan muutosehdotus EI. Pohjaehdotus hyväksyttiin äänin 9-4. Äänestystulos on pöytäkirjan liitteenä. 

Päätös

Ehdotuksen mukaisesti seuraavin muutoksin: poistetaan lause "asemaseutua Luomaan ei suunnitella, koska seisakkeen junaliikenne on toistaiseksi lakkautettu" ja Veikkolan osayleiskaava ja "Läntisen kuntakeskuksen - Pikkalanlahden" osayleiskaava sijoitetaan alempaan odotuskoriin. Päätöksellä varaudutaan raideliikenteen tuomiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevat päätökset tehdään koko kunnan maankäytön kehityskuvan 2019 tapahtuvan päivittämisen jälkeen. Alemmasta odotuskorista poistetaan toistaiseksi Långvik - Honskbyn osayleiskaava sekä strateginen yleiskaava.

Äänestystulokset

  • Jaa 9 kpl 69%

    Antti Salonen, Hans Hedberg, Ulf Kjerin, Anna Aintila, Pirkko Lehtinen, Ari Harinen, Saara Huhmarniemi, Reetta Hyvärinen, Antti Kilappa

  • Ei 4 kpl 31%

    Katarina Helander, Matti Kaurila, Vesa-Pekka Sainio, Timo Haapaniemi

Valmistelija

  • Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto

1  hyväksyy ns. kaavoittajan vastineet kaavoitusaloitteisiin,​ jotka on toimitettu kuntaan maaliskuun 2018 loppuun mennessä. Veikkola,​ Björknäs I kaava-​aloite yhdistetään kaavoitusohjelmassa olevaan alemman odotuskorin Eerikinkartanon asemakaavahankkeeseen

2  hyväksyy ehdotuksen kaavoitusohjelmaksi vuosille 2019 -​ 2023 liitteen mukaisesti siten,​ että vuodet 2019 ja 2020 hyväksytään sitovina sekä vuodet 2021 -​ 2023 ohjeellisina niin,​ että vuosina 2019 ja 2020 laaditaan seuraavia hankkeita (suluissa uusien hankkeiden aloitusvuodet):

keskinen Kirkkonummi
Gesterby
Jokiniitty
Keskustan urheilupuisto
Keskusta,​ kortteli 108
Kirkkolaakson kauppakeskus
Munkinmäenpuisto (aloitus v. 2019)
Munkinmäki,​ kortteli 203 (aloitus v. 2019)
Tallinmäki
Villa Hagan puisto (ent. Terveyskeskuskortteli)
Tolsanmäki
Tolsanjärvi (aloitus v. 2019)
Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava

 

eteläinen Kirkkonummi
Pikkalanlahti
Prikiranta
Kantvikin osayleiskaava

itäinen Kirkkonummi
Bjönsinmäki
Inkilänportti
Jorvaksenkolmio
Jorvaksenmylly II (aloitus v. 2020)
Jorvaksenmylly III (aloitus v. 2020)
Kvis
Masalan asemanseutu (aloitus v. 2020)
Masalanportti
Masalan läntiset asemakaavat
Pohjois-​Jorvas
Sarvikinranta
Suvimäki ja Majvik
Luoman osayleiskaava
Masalan osayleiskaava

pohjoinen Kirkkonummi
Veikkolanportti
Veikkolanpuro II
Kylmälän osayleiskaava

3 Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 päivitetään vuonna 2019.

4  Sundsberg-​Sarfvikin OYK alueelle järjestetään suunnittelukilpailu 2020,​ jonka keskeisenä tavoitteena on innovaatioiden hyödyntäminen. Sundsberg-​Sarfvikin OYK käynnistetään vuonna 2021.

5. Kantvikin osayleiskaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta ottaa asemakaavoitettavaksi Kantvikin kehityskuvassa uimarannan alueeksi merkitty oyk:hon välittömästi tukeutuva länsipuolinen alue.

6  kunnanhallitus toimittaa kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen mukaisen päivitetyn selvityksen vastaukseksi kaavoitus-​ ja kaavamuutosaloitteen tehneille.

7 kunnanhallitus toimittaa kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman toimialoille tiedoksi.

8 seuraavan päivitettävän kaavoitusohjelman kaavoitusaloitteet on toimitettava kuntaan vuoden 2020 tammikuun loppuun mennessä.

9  kaavoitusohjelma päivitetään seuraavan kerran vuonna 2020.

 

Käsittely, kunnanvaltuusto 3.9.2018:

Kaupunkitutkimus Oy:n toimitusjohtaja Seppo Laakso ja kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi olivat kokouksessa läsnä tämän pykälän aikana esittelemässä kaavoitusohjelmaa.

 

Keskustelun aikana jätettiin seuraavat muutosehdotukset:

Valtuutettu Ari Harisen muutosehdotus:

"Poisto Alempi odotuskori Läntisen kuntakeskuksenosayleiskaava Tekstiosuus pelkästään; Läntisen kuntakeskuksen osayleiskaavaan otetaan kantaa virkamiesvalmistelun kautta tarpeen mukaan samalla kun päivitetään 2019 maankäytön kehityskuva".

Valtuutettu Antti Salosen muutosehdotus:

"Veikkolan osayleiskaava siirretään odotuskoriin 2021 - 2023 vuosille". 

Valtuutettu Hans Hedbergin muutosehdotus:

"Sundsberg-Sarfvik alueen osayleiskaavasuunnitteluun liittyvä kilpailu aikaistetaan vuodella. Niin että suunnittelutyö voi alkaa vuonna 2020".

 

Valtuutettu Kati Kettusen muutosehdotus:

"Hauklammen asemakaava pidetään kaavoitusohjelmassa entisellä paikallaan sillä ehdolla, että jos oikeus lainvoimaisella tuomiolla vahvistaa valtuuston 9.4.2018 tekemän poistamispäätöksen, Hauklammen asemakaava poistetaan välittömästi kaavoitusohjelmasta. Perustelut: Valtuuston 9.4.2018 tekemä päätös poistaa Hauklammen asemakaava kaavoitusohjelmasta ei ole vielä lainvoimainen, koska päätöksestä on tehty kunnallisvalitus. Hallintolain 49 F §:n mukaan valituksen alaista päätöstä ei saa panna täytäntöön ja samasta asiasta ei saa tehdä uutta päätöstä ennen kuin valituksenalainen päätös on saanut lainvoiman. Hauklammen poistaminen kaavoitusohjelmasta perustuu vain ja ainoastaan valtuuston poistamispäätökseen, joten se on lainvastaista valituksen alaisen päätöksen täytäntöön panoa".

  

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi että valtuutettu Ari Harinen, Antti Salonen, Hans Hedberg ja Kati Kettunen olivat tehneet muutosehdotuksia joita oli kannatettu.

Muutosehdotuksia ei hyväksytty yksimielisesti, joten puheenjohtaja totesi, että muutosehdotuksista on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että muutosehdotuksista äänestetään seuraavasti:

Ari Harisen muutosehdotus:

Puheenjohtaja ehdotti, että Ari Harisen muutosehdotuksesta äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Ari Harisen muutosehdotusta äänestävät EI. Jos EI voittaa, kunnanvaltuusto päättää Ari Harisen muutosehdotuksen mukaisesti.

Kunnanvaltuusto hyväksyi äänestysjärjestyksen.

Sähköisesti toimitetussa äänestyksessä annettiin 38 JAA –ääntä ja 13 EI –ääntä.

Kunnanhallituksen pohjaehdotus sai enemmän ääniä.

 

Antti Salosen muutosehdotus:

Puheenjohtaja ehdotti, että Antti Salosen muutosehdotuksesta äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Salosen muutosehdotusta äänestävät EI. Jos EI voittaa, kunnanvaltuusto päättää Antti Salosen muutosehdotuksen mukaisesti.

Kunnanvaltuusto hyväksyi äänestysjärjestyksen.

Sähköisesti toimitetussa äänestyksessä annettiin 35 JAA –ääntä, 15 EI –ääntä ja yksi tyhjä –ääni.

Kunnanhallituksen pohjaehdotus sai enemmän ääniä.

 

Hans Hedbergin muutosehdotus:

Puheenjohtaja ehdotti, että Hans Hedbergin muutosehdotuksesta äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Hans Hedbergin muutosehdotusta äänestävät EI. Jos EI voittaa, kunnanvaltuusto päättää Hans Hedbergin muutosehdotuksen mukaisesti.

Kunnanvaltuusto hyväksyi äänestysjärjestyksen.

Sähköisesti toimitetussa äänestyksessä annettiin 10 JAA –ääntä, 39 EI –ääntä ja 2 tyhjää –ääntä.

Hans Hedbergin muutosehdotus sai enemmän ääniä.

 

Kati Kettusen muutosehdotus:

Puheenjohtaja ehdotti, että Kati Kettusen muutosehdotuksesta äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Kati Kettusen muutosehdotusta äänestävät EI. Jos EI voittaa, kunnanvaltuusto päättää Kati Kettusen muutosehdotuksen mukaisesti.

Kunnanvaltuusto hyväksyi äänestysjärjestyksen.

Manuaalisesti, nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin 30 JAA –ääntä (Adlercreutz, Aintila, Basilier, Bergholm, Björk, Hakapää, Harinen, Hedberg, Holopainen, Huhmarniemi, Hyvärinen, Jäppinen Sanni, Kilappa, Kjerin, Kylmänen, Lehtinen, Lundell, Myllyniemi, Oksanen, Orko, Piili, Salonen, Saloranta-Eriksson, Suominen, Tammi, Utriainen, Wehka-aho, Kämpe-Hellenius, Preisfreund ja Jäppinen Pekka) ja 21 EI –ääntä (Aallonharja, Frantsi-Lankia, Granström, Haapaniemi, Haikonen, Helander, Kajanti, Kaurila, Kettunen, Lindholm, Majanen, Männikkö, Purra, Seppälä, Sinisalo, Syväniemi, Vahasalo, Vanhamäki, Åström, Honka ja Andersén).

Kunnanhallituksen pohjaehdotus sai enemmän ääniä.

 

 

 

Päätös

Kunnanvaltuusto päätti ehdotuksen mukaisesti seuraavin muutoksin: Sundsberg-Sarfvik alueen osayleiskaavasuunnitteluun liittyvä kilpailu aikaistetaan vuodella. Niin että suunnittelutyö voi alkaa vuonna 2020.

Valtuutetut Saara Huhmarniemi ja Reetta Hyvärinen poistuivat kokouksesta tämän pykälän jälkeen, klo 20.27. Varavaltuutettu Anna-Mari Toikka saapui kokoukseen klo 20.27 Saara Huhmarniemen tilalle.

Äänestystulokset

  • Jaa 38 kpl 75%

    Elina Utriainen, Raija Vahasalo, Markus Myllyniemi, Bodil Lindholm, Saara Huhmarniemi, Susan Honka, Sanni Jäppinen, Anni-Mari Syväniemi, Kim Åström, Pirkko Lehtinen, Emmi Wehka-Aho, Minna Hakapää, Anna Aintila, Maarit Orko, Outi Saloranta-Eriksson, Irja Bergholm, Anna Kylmänen, Anders Adlercreutz, Ulf Kjerin, Riikka Purra, Veikko Vanhamäki, Ulla Seppälä, Tony Björk, Leila Preisfreund, Kati Kettunen, Sanna Andersen, Hanna Haikonen, Marjut Frantsi-Lankia, Reetta Hyvärinen, Matti Kaurila, Carl-Johan Kajanti, Katarina Helander, Erkki Majanen, Timo Haapaniemi, Piia Aallonharja, Linda Basilier, Rita Holopainen, Anneli Granström

  • Ei 13 kpl 25%

    Hans Hedberg, Pekka Jäppinen, Ari Harinen, Tero Suominen, Pekka Sinisalo, Patrik Lundell, Kim Männikko, Antti Kilappa, Noora Piili, Jerri Kämpe-Hellenius, Antti Salonen, Jukka Tammi, Pekka Oksanen

  • Jaa 35 kpl 69%

    Raija Vahasalo, Anna Aintila, Hans Hedberg, Matti Kaurila, Elina Utriainen, Pekka Jäppinen, Veikko Vanhamäki, Pekka Oksanen, Anni-Mari Syväniemi, Kim Männikko, Pirkko Lehtinen, Hanna Haikonen, Minna Hakapää, Sanna Andersen, Kati Kettunen, Saara Huhmarniemi, Sanni Jäppinen, Emmi Wehka-Aho, Anders Adlercreutz, Ulla Seppälä, Susan Honka, Irja Bergholm, Katarina Helander, Tero Suominen, Piia Aallonharja, Erkki Majanen, Anneli Granström, Bodil Lindholm, Reetta Hyvärinen, Carl-Johan Kajanti, Linda Basilier, Rita Holopainen, Timo Haapaniemi, Jerri Kämpe-Hellenius, Kim Åström

  • Ei 15 kpl 29%

    Maarit Orko, Leila Preisfreund, Ulf Kjerin, Jukka Tammi, Markus Myllyniemi, Anna Kylmänen, Patrik Lundell, Tony Björk, Antti Salonen, Marjut Frantsi-Lankia, Outi Saloranta-Eriksson, Antti Kilappa, Noora Piili, Ari Harinen, Pekka Sinisalo

  • Tyhjä 1 kpl 2%

    Riikka Purra

  • Jaa 10 kpl 20%

    Elina Utriainen, Outi Saloranta-Eriksson, Susan Honka, Pirkko Lehtinen, Anna Kylmänen, Sanni Jäppinen, Saara Huhmarniemi, Emmi Wehka-Aho, Reetta Hyvärinen, Maarit Orko

  • Ei 39 kpl 76%

    Raija Vahasalo, Hans Hedberg, Anni-Mari Syväniemi, Jukka Tammi, Patrik Lundell, Katarina Helander, Riikka Purra, Tero Suominen, Pekka Jäppinen, Anna Aintila, Irja Bergholm, Kim Männikko, Kati Kettunen, Ulf Kjerin, Carl-Johan Kajanti, Matti Kaurila, Pekka Oksanen, Tony Björk, Hanna Haikonen, Pekka Sinisalo, Kim Åström, Veikko Vanhamäki, Linda Basilier, Sanna Andersen, Bodil Lindholm, Timo Haapaniemi, Ari Harinen, Markus Myllyniemi, Leila Preisfreund, Minna Hakapää, Antti Kilappa, Antti Salonen, Jerri Kämpe-Hellenius, Piia Aallonharja, Erkki Majanen, Ulla Seppälä, Anneli Granström, Anders Adlercreutz, Noora Piili

  • Tyhjä 2 kpl 4%

    Marjut Frantsi-Lankia, Rita Holopainen


Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto

Päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 136 §:n mukaan hakea muutosta.