Kunnanvaltuusto, kokous 28.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 4 Riistametsän asemakaava (hanke 34600), asemakaavan hyväksyminen MRL 52 §:n mukaisesti

KIRDno-2017-48

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Kaavan vireilletulo ja aikataulu

Riistametsän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin Länsiväylän työpaikka-alueen asemakaavan nimisenä yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 17.9.2015 (§ 60) ja asemakaava kuulutettiin vireille 23.10.2015.

Tarkempi selvitys kaavaprosessin eri vaiheista on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 1.2.Kaavaprosessin vaiheet.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan Riistametsän asemakaava oli tarkoitus laatia suoraan asemakaavaehdotukseksi, sillä sen maankäyttö on pääosin yleiskaavan mukaista. Suunnittelun aikana vahvistui kuitenkin käsitys, jonka mukaan Riistametsän asemakaava kytkeytyy erityisesti kunnallisteknisten verkostojen toteuttamisedellytysten vuoksi niin keskeisesti Sarvvikinportin asemakaavaan, että ne oli syytä valmistella samanaikaisesti. Tämän vuoksi myös Riistametsän asemakaavasta laadittiin asemakaavaluonnos vuonna 2016. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 28.8. - 29.9.2017. Siitä saatiin 24 lausuntoa ja 2 muistutusta.

Suunnittelualue

Asemakaavoitettava alue sijaitsee Länsiväylän (kantatie 51) pohjoispuolella Sundsbergintien ja Kehä III:n rajaamalla alueella. Länsiväylän eteläpuolelle Finnträsk-järveen rajautuen sijoittuu Sarvvikinportin asemakaava-alue. Idässä Länsiväylän eteläpuolella sijaitsee Sarvvikin asemakaava-alue, jonne toteutetaan asumista yhteensä noin 2000 asukkaalle.

Asemakaavoitettavan alueen rajauksen mukainen pinta-ala on yhteensä noin 30 hehtaaria. Suunnittelualuetta on rajattu pienemmäksi lännestä päin kaavaehdotuksen laatimisen jälkeen siten, että mm. vanha ampumarata-alue ei sisälly siihen enää. Suunnittelualueella ei ole asutusta eikä muutakaan rakentamista. Alue on yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta Länsiväylän ja Sundsbergintien liikennealueita.

Voimassa olevat kaavat ja vireillä olevat asemakaavat

Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 on Länsiväylän pohjoispuoliselle alueelle osoitettu yksityisten palveluiden, hallinnon, teollisuuden ja muun yritystoiminnan alue (PT) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU). Myös Länsiväylän yleisen tien alue sisältyy suunnittelualueeseen ja sen itäpuolelle on osoitettu eritasoliittymä (Sarvvikinportti). Länsiväylä on rakennettu moottoritieksi.

Asemakaava-alueen länsipuolella on voimassa Inkilän ja Jorvaksen osayleiskaava, jossa länsipuolisen alueen maankäyttö on osoitettu MU/eko -merkinnällä (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta ja seudullisesti merkittävä ekologinen väylä) Lisäksi ko. aluetta koskee viheryhteysmerkintä, joka osoittaa ekologisen yhteyden Länsiväylän yli sekä tutkittava tieliikenteen yhteystarve sekä ohjeellinen ulkoilureitti / kevyen liikenteen väylä.

Lainvoimaisissa Uudenmaan maakuntakaavassa ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on alue osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen länsiosassa on myös seudullisesti tärkeä viheryhteystarve. Uudenmaan 1. ja 3. sekä 4. vaihemaakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu merkintöjä.

Alueesta lounaaseen, Länsiväylän eteläpuolella on vireillä Inkilänportin asemakaava, jonka laatiminen on ollut keskeytyksissä vuodesta 2015. Länsiväylän eteläpuolella on vireillä Sarvvikinportin asemakaava, jota on laadittu yhtä aikaa Riistametsän asemakaavan kanssa.

Muut aluetta koskevat suunnitelmat

Suunnittelualue sijoittuu Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 Kirkkonummen pääkasvuvyöhykkeelle (rantaradan ja Länsiväylän vyöhyke), joka tukeutuu rantarataan ja tulevaisuudessa myös Länsimetroon. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa 2050 (MASU) suunnittelualue on osoitettu ”kuntien muut kehittämisalueet 2016-2050” -vyöhykkeeksi.

Asemakaavoituksen tavoitteita

Suunnittelun lähtökohtana on Kirkkonummen yleiskaavan 2020 osoittama maankäyttö (PT- ja MU- alueet), josta alueen olosuhteet tarkemmin huomioon ottamalla on laadittu asemakaavallinen ratkaisu. Tavoitteena oli tutkia erilaisten toimitilojen sekä pienteollisuustoimintojen sijoittumista alueelle. Länsiväylän melualue ulottuu suunnittelualueelle, mutta edellä mainitussa käytössä melusuojausten toteuttamista ei tarvittaisi. Tavoitteena oli lisäksi tukea rinnakkaistien toteuttamista Länsiväylän pohjoispuolelle suunnittelualueen läpi kohti Inkilänportin aluetta.

Sarvvikinportin eritasoliittymän bussipysäkeillä, joiden joukkoliikennepalveluihin alue tukeutuu, on Kirkkonummen paras joukkoliikenteen palvelutaso. Asemakaavoituksen yhtenä tavoitteena on palvelutason vieläkin tehokkaampi hyödyntäminen lähialueen maankäyttöä kehittämällä.

Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen yhteydessä kunnan esittämiä tavoitteita ja lähtökohtia sopimusalueen (Sarvvikinportti ja Riistametsä yhdessä) asemakaavoitukselle. Näitä ovat mm., että Finnträskin riistasillan kohdalla sijaitsevan viherkäytävän jatkuminen tulee turvata mahdollisimman eheänä. Kaava-alueella sijaitsevalla ampumarata-alueella mahdollisesti tarvittava maaperän puhdistaminen on kunnan ja EKE-Rakennus Oy:n välisen aiemman sopimuksen mukaan em. rakennusliikkeen vastuulla. Kaavaehdotuksen laatimisen jälkeen on suunnittelualuetta rajattu pienemmäksi lännestä päin siten, että viherkäytävän linjaus ja ampumarata-alue eivät sisälly siihen enää.

Asemakaavaehdotuksesta saatu palaute ja asemakaavaan tehdyt keskeiset muutokset

Saaduissa lausunnoissa ja muistutuksissa esiin noussut palaute oli paljolti samansuuntaista kuin kaavaluonnoksestakin saatu palaute vuotta aikaisemmin. Siinä korostui erityisesti rakentamisen vaikutus Finnträskin vedenlaatuun ja tärkeisiin ekologisiin yhteyksiin. Lisäksi korostettiin vesihuollon suunnittelun ja hulevesien hallintasuunnitelmien keskeistä merkitystä alueen suunnittelussa. Lisäksi useassa lausunnossa esitettiin tarkennuksia joihinkin kaavamääräyksiin.

Asemakaavan maankäyttö on hyvin pitkälle kaavaehdotuksen mukainen, sillä maankäyttöön tehdyt muutokset ovat hyvin vähäisiä lukuun ottamatta asemakaavan rajausta, jota on supistettu merkittävästi kaavaehdotuksen laatimisen jälkeen lännestä päin. Muutoksen johdosta rinnakkaistieyhteyttä ei osoiteta enää Inkilänportin asemakaavahankkeen rajalle asti. Myöskään Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavassa osoitettu viherkäytävän linjaus Länsiväylän yli ja ampumarata-alue eivät sisälly enää kaava-alueeseen.

Asemakaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella kaavaa on tarkistettu myös erityisesti hulevesien hallintaa ja käsittelyä koskevien määräysten osalta. Lisäksi useita muitakin kaavamääräyksiä on tarkennettu.

Asemakaavan sisältö

Alueelle osoitettu maankäyttö on voimassaolevan yleiskaavan mukaista. Kokonaisrakennusoikeutta osoitetaan yhteensä lähes 35 000 k-m2, joka varataan kokonaisuudessaan liike- ja toimistorakennuksille ja niillä sallitaan myös pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja ja myyntitoimintaa. Alueen suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 50-200.

Kaava-alueelle toteutetaan Länsiväylän suuntainen rinnakkaiskatu, joka liittyy suunnittelualueen itäosassa Sundsbergintiehen. Länsiosassa sen linjausta on mahdollista jatkaa tulevaisuudessa Inkilänporttiin saakka Länsiväylän yli, kun alueen suunnittelutilanne selkiytyy.

Kaava-alueelta varataan riittävät viheryhteydet sitä ympäröiville maa- ja metsätalousalueille. Länsiväylän läheisyydessä sijaitsevat viheralueet altistuvat melulle, joten nämä alueet osoitetaan suojaviheralueiksi (EV). Suojaviheralueet toimivat kuitenkin osana ekologista viherverkostoa.

Suunnittelualueella sijaitsee vanhoja läjitysalueita. KTY-korttelialueen ja katuyhteyden rakentaminen edellyttää vanhan läjitysalueen siirtämistä. Kaavassa on osoitettu uusi läjitysalueen (ml) sijainti alueen pohjoisosaan VL-alueelle. Osa viheralueista, jolla läjitys sallitaan, varataan hulevesien viivyttämiselle. Hulevedet viivytetään mahdollisimman lähelle niiden muodostumispaikkoja. Asemakaavassa on osoitettu hulevesien johtamiseen ja viivyttämiseen varattuja alueita sekä tonteilla, että yleisillä alueilla. Hulevesien käsittelyn lähtökohtana on, että Finnträskin vedenlaatu ei heikkene rakennustöiden aikana eikä rakentamisen jälkeen

Liittyminen Sarvvikinportin asemakaavaan (hanke 34500)

Kaavaan liittyvän kunnallistekniikan suunnittelun aikana selvitettiin eri vaihtoehtoja katualueiden linjaukselle sekä erityisesti vesi- ja viemäriverkoston toteuttamistavalle. Selvitysten perusteella ainoa tällä hetkellä mahdollinen vesi- ja viemäriverkoston liittymissuunta on Länsiväylän eteläpuolisen Sarvvikinportin asemakaava-alueen kautta Sarvvikin asemakaava-alueen länsireunaan. Tällöin verkoston rakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että palvelee samalla myös Sarvvikinportin alueelle suunniteltua maankäyttöä. Tällöin ratkaisut toteutuvat kustannustehokkaimmin.

Selvitykset

Asemakaavoitusta varten on teetetty luontoselvitys, jota on täydennetty useaan kertaan. Selvitysraporteissa on kuvattu alueen kasvillisuustyypit osa-alueittain luonnonsuojelulain ja vesilain kriteerien mukaan, sekä havainnoitu myös muut arvokkaat elinympäristöt. Myös liito-oravan esiintyminen alueella on selvitetty. Kaavan valmistelun aikana on laadittu alueelta myös arkeologinen inventointi.

Sopimukset

Kirkkonummen kunta ja kaavoitusaloitteen tehneet maanomistajat ovat tehneet kaavoituksen käynnistämissopimuksen, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa 17.4.2013.Käynnistämissopimus on päivitetty vuonna 2014 muuttuneen kaavarajauksen vuoksi ja se on hyväksytty kunnanhallituksessa 13.10.2014.

Muuta

Alueen maanomistaja on esitellyt tavoitteitaan suunnittelualueen maankäytöksi konsernijaostolle 24.3.2014 (§ 15). Tässä yhteydessä on konsernijaosto pitänyt esitettyjä tavoitteita ja hanketta kannatettavina.

Asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelut (MRL 26 §) on pidetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa 4.6.2013 sekä 2.9.2014. Ne katsottiin tarpeelliseksi kaavan merkittävyyden vuoksi.

Kaavoituskonsulttina toimiva arkkitehti Mikko Rusanen Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:stä on kutsuttu kokoukseen.

 

Asiakirjat:
- Riistametsän asemakaavan selostus liitteineen (sis. mm. kaavakartan pienennöksen, piir.nro 3339 ja havainnekuvan, piir. nro 3340)
- kaavoittajan vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin

Ehdotus

Esittelijä

Anna-Kaisa Kauppinen, kuntatekniikan toimialajohtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

Kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että

1.
se hyväksyy tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet Riistametsän asemakaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen

2.
se hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi MRL 52 §:n mukaisesti Riistametsän asemakaavan, piir. nro 3339, ja siihen liittyvät asiakirjat

3.
ennen Riistametsän asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa kunnan ja kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien välillä on oltava hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus

Päätös

Käsittely:

Käsittelyn alussa toimialajohtaja teki päätösesitykseen seuraavan muutoksen. Kadunnimi ”Jägartorpintie” muutetaan kunnanhallituksen käsittelyyn meneviin kaava-asiakirjoihin ”Sundsbergin yritystie - Sundsbergs företagsväg".

 

Päätös:
Kuntatekniikan lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että
1.
se hyväksyy tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet Riistametsän asemakaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen

2.
se hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi MRL 52 §:n mukaisesti Riistametsän asemakaavan, piir. nro 3339, ja siihen liittyvät muutetut asiakirjat

3.
ennen Riistametsän asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa kunnan ja kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien välillä on oltava hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus

 

Pykälän aikana on myönnetty läsnäolo-oikeus nuorisovaltuuston kuvaukselle. Nuorisoedustaja poistui kokoushuoneesta ajalla klo 18.26–18.30 ja 18.31–18.39.
Arkkitehti Mikko Rusanen Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy saapui esittelemään asiaa klo 18.21.
Esittelyn aikana Nina Serow poistui kokouksesta klo 19.03.

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Asemakaavaan on tehty kuntatekniikan lautakunnan käsittelyssään päättämät muutokset sekä teknisiä tarkistuksia asemakaavakarttaan, asemakaavamerkintöihin ja –määräyksiin, kaavaselostukseen ja asemakaavan tilastolomakkeeseen seuraavasti:

-       asemakaavassa osoitettu kadunnimi Jägartorpintie (Jägartorpsvägen) on muutettu muotoon Sundsbergin yritystie (Sundsbergs företagsväg)

-       korttelialueiden rakennusten lattian korkeusasemaa koskeva määräys on yhdenmukaistettu samaan muotoon kuin Sarvvikinportin asemakaavassa käytetty määräys

 

Korjausten johdosta asemakaavalle on annettu uusi piirustusnumero, joka on 3342.

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää

1

hyväksyä tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet Riistametsän asemakaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen

2

hyväksyä ja esittää edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi MRL 52 §:n mukaisesti Riistametsän asemakaavan, piir. nro 3342, ja siihen liittyvät muutetut asiakirjat

3
että ennen Riistametsän asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa kunnan ja kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien välillä on oltava hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus

4

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

Kunnanhallitus 4.6.2018 käsittely: 

Hans Hedberg teki seuraavan ehdotuksen: "Kadunnimi Jägartorps vägen, Jägartorpintie säilytetään. Nimi viittaa Sundsbergin kartanon historiaan. Sillä tavalla noudatetaan nimilinjausta jota käytetään Sundsbergin asuinalueella." Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Päätös

Ehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Kunnanhallitus hyväksyi Riistametsän asemakaavan 4.6.2018 ja päätti esittää sitä edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi MRL 52 §:n mukaisesti. Kunnanhallitus päätti myös 4.6.2018 (§ 195) poistaa Sarvvikinportin asemakaavaan sisältyvästä KLH-korttelista mahdollisuuden sijoittaa siihen polttonesteenjakelua.

Riistametsän asemakaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin sisältyy yksi muistutus (nro 21), jossa otetaan kantaa myös Sarvvikinportin puolelle sijoittuvaan KLH-kortteliin (nyt KL). Koska vastineen käsittelyn jälkeen kunnanhallituksessa Sarvvikinportin korttelia koskevaa kaavamääräystä on muutettu, on vastine nro 21.2. korjattu nykytilannetta ja tehtyjä päätöksiä vastaavaksi.

Koska kunnanhallitus hyväksyy hallintosäännön 41 §:n perusteella kaavoittajan perustellut kannanotot (eli ns. vastineet) asemakaavaehdotuksista tehtyihin muistutuksiin (MRL 65.2 §) ennen asemakaavan lopullista valtuustokäsittelyä, tulee vastineet tämän nojalla käsitellä uudestaan.

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää

1

hyväksyä tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan korjatut vastineet Riistametsän asemakaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen

2
että ennen Riistametsän asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa kunnan ja kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien välillä on oltava hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus

3

tarkastaa pöytäkirjan tämän kokousasian osalta kokouksessa.

 

Kunnanhallitus 19.11.2018 käsittely:

Puheenjohtaja Timo Haapaniemi ilmoitti olevansa esteellinen, ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kokouksen puheenjohtajan toimi kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Ari Harinen.

Päätös

Ehdotuksen mukaisesti

Valmistelija

  • Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Kunnanhallituksen käsittelyn 4.6.2018 jälkeen on kaavaan tehty tekninen muutos, jolla on lisätty maanläjitystä koskeva kaavamääräys (ml) myös asemakaavassa muodostuvan VL-alueen (Kartanonmetsä) läntiselle osalle. Itäiselle osalle kyseinen merkintä oli osoitettu jo kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa vuonna 2016. Kyseessä ovat alueet, joita on käytetty jo moottoritien (Länsiväylä) rakentamisen yhteydessä läjitykseen ja jotka tulee maisemoida ennen lopullista virkistyskäyttöä erillisen suunnitelman mukaan. Muutoksesta johtuen on lopulliselle asemakaavalle annettu piirustusnumero 3359.

Ehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy MRL 52 §:n mukaisesti Riistametsän asemakaavan,​ piir. nro 3359,​ ja siihen liittyvät muutetut asiakirjat.

 

Käsittely, kunnanvaltuusto 28.1.2019:

Kaavakonsultti Mikko Rusanen ja kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen esittelivät asiaa valtuutetuille. Kunnanvaltuutettu Timo Haapaniemi ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon.

 

Käsittelyn aikana valtuutettu Matti Kaurila teki seuraavan muutosehdotuksen:

Poistetaan asemakaavamääräyksistä: Pääkäyttötarkoituksen lisäksi tonteilla sallitaan toimintaan liittyvät myymälätilat. Kerrosalasta enintään 10 % saa käyttää myymälä- tai muita siihen verrattavia tiloja POIS" varten kuitenkin niin, että
myymälätilaa saa olla yhteensä kerrosneliömetreinä tontilla enintään 430 k-m²".   Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälää.

 

Valtuutettu Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

Muutosesitys: Kaksi viimeistä lausetta korvataan:
Näitä  tiloja  saa  rakentaa  enintään 10%  rakennusoikeudesta. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälää tai vähittäiskaupan suuryksikköä.

Perustelu: <=10% * <40000 < 4000m2

 

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi että valtuutettu Matti Kaurila on tehnyt muutosehdotuksen, jota Kim Åström on kannattanut, ja että valtuutettu Kim Åström on tehnyt myös oman muutosehdotuksen, jota ovat kannattaneet Katarina Helander, Matti Kaurila, Anneli Granström ja Carl-Johan Kajanti. Matti Kaurila ilmoitti vetävänsä oman ehdotuksensa pois.

Kim Åströmin muutosehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti, joten puheenjohtaja ehdotti että muutosehdotuksesta äänestetään siten, että ne jotka kannattavat kunnanhallituksen pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Kim Åströmin muutosehdotusta äänestävät EI.

Kunnanvaltuusto hyväksyi äänestysjärjestyksen.

Sähköisesti toimitetussa äänestyksessä annettiin 32 JAA-ääntä, 18 EI-ääntä, 1 poissa.

Kunnanhallituksen pohjaehdotus sai enemmän ääniä.

 

Päätös

Kunnanvaltuusto päätti ehdotuksen mukaisesti.

Esteellisyys

  • Timo Haapaniemi

Äänestystulokset

  • Jaa 32 kpl 64%

    Antti Salonen, Markus Myllyniemi, Marjut Frantsi-Lankia, Anna Aintila, Kim Männikko, Eja Björkqvist, Pirkko Lehtinen, Minna Hakapää, Elina Utriainen, Anders Adlercreutz, Anna Kylmänen, Pekka Jäppinen, Outi Saloranta-Eriksson, Noora Piili, Johanna Fleming, Ari Harinen, Kari Hujanen, Jukka Tammi, Pekka Oksanen, Sanni Jäppinen, Ulf Kjerin, Hans Hedberg, Anna-Mari Toikka, Saara Huhmarniemi, Maarit Orko, Patrik Lundell, Tony Björk, Linda Basilier, Antti Kilappa, Reetta Hyvärinen, Miika Engström, Fredrik Pelin

  • Ei 18 kpl 36%

    Katarina Helander, Mikko Kara, Matti Kaurila, Piia Aallonharja, Ulla Seppälä, Markku Viitanen, Anneli Granström, Riikka Purra, Susan Honka, Carl-Johan Kajanti, Kim Åström, Pekka Sinisalo, Sanna Andersen, Rita Holopainen, Erkki Majanen, Anni-Mari Syväniemi, Kati Kettunen, Pekka Rehn


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus
 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle
Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 
Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

Kunnallisvalituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
 - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
 - päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
 - päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

Helsingin hallinto-oikeus
Tuomioistuimet-talo
Radanrakentajantie 5
00520 HELSINKI

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069
Telekopio: 029 56 42000
Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

Virastoaika: 8.00 - 16.15.

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

Valituksen käsittelyn maksullisuus
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

Vahingonkorvausasiat
Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

Työsopimusasiat
Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.