Kunnanvaltuusto, kokous 28.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 5 Kirkkonummen kunnan lausunto MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksesta

KIRDno-2017-901

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Anna-Kaisa Kauppinen, kuntatekniikan toimialajohtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi
Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle,​ että kunnanvaltuusto hyväksyy Kirkkonummen lausunnon MAL 2019 –suunnitelmaluonnoksesta ja siihen liittyvästä vaikutustenarvioinnin selostusluonnoksesta.

 

Kunnanhallitus 21.1.2019 käsittely: 

Yhdyskuntatekniikan johtaja Anna-Kaisa Kauppinen kävi läpi edellisessä kokouksessa esitetyt muutosehdotukset.

Käsittelyn aikana tässä ja edellisessä kokouksessa ennen pöydällepanoa tehtiin seuraavat muutosehdotukset: 

- sivu 1: Timo Haapaniemi ehdotti edellisessä kokouksessa, että poistetaan lause "Lopputilanteessa asuntoalueet muodostavat liki 5 000 asukkaan yhdyskunnan, jonka kautta suunnitellaan bussilinja siten, että se jatkuu kehä III:lle rakennettavan uuden Majvikinportin eritasoliittymän kautta Masalan keskustaan ja asemanseudulle, jonne toteutetaan laadukas joukkoliikenteen vaihtopaikka (Masalan laatu- ja ympäristösuunnitelma 2017)". Ehdotusta kannatti edellisessä kokouksessa Hanna Haikonen. Matti Kaurila teki samansisältöisen muutosehdotuksen, jota kannattivat Katarina Helander, Antti Salonen ja Pekka M. Sinisalo. Haapaniemen/Kaurilan ehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti, joten siitä oli äänestettävä. Puheenjohtaja totesi äänestysjärjestyksen seuraavasti: pohjaehdotus oli JAA ja poistoehdotus EI. Pohjaehdotus hyväksyttiin äänin 8-5. Äänestystulos on pöytäkirjan liitteenä. 

- sivu 2: Timo Haapaniemi ehdotti edellisessä kokouksessa, että sivun puolivälistä poistetaan sana "tosin" ja uusi kappale alkaa sanoin "Kunnan tavoitteena on...". Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti teknisenä korjauksena.  

- sivu 2: Timo Haapaniemi ehdotti edellisessä kokouksessa, että sivun toiseen varsinaiseen kappaleeseen lisätään sana "pääosin", jolloin ensimmäinen lause tulee muotoon "Kantvikin osayleiskaavoituksen periaatteiden mukaisesti asuminen, palvelut ja työpaikat sijoitetaan pääosin suunnitellun runkobussilinjaston varrelle...". Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti teknisenä korjauksena.

- sivu 2: Ari Harinen ehdotti, että sivun 2 lauseesta "Kirkkonummen kunnalle on tärkeää, että Kirkkonummen keskeiseen taajamavyöhykkeeseen kuuluvat Kantvikin ja Pikkalanlahden alueet tunnistetaan Helsingin seudun potentiaalisena kasvuvyöhykkeenä" poistetaan maininta Pikkalanlahdesta. Antti Kilappa ja Pekka M. Sinisalo kannattivat ehdotusta. Sitä ei hyväksytty yksimielisesti, joten asiasta oli äänestettävä. Puheenjohtaja totesi äänestysjärjestyksen seuraavasti: pohjaehdotus on JAA ja Harisen poistoehdotus on EI. Harisen poistoehdotus hyväksyttiin äänin 8-5. Äänestystulos on pöytäkirjan liitteenä. 

- sivu 5: Pekka M. Sinisalo ehdotti edellisessä kokouksessa seuraavaa: "esitän kohtaan 'liikenne' toisen kappaleen loppuun: Valtatie yhden (VT1) toimivuus ja liikenneturvallisuus on puutteellista Veikkolan liittymässä sekä liittymän ja Kehä III välillä". Hanna Haikonen ja Timo Haapaniemi kannattivat ehdotusta, ja se hyväksyttiin yksimielisesti.

- sivu 6: Pekka M. Sinisalo ehdotti edellisessä kokouksessa, että poistetaan sivun kuusi kaksi viimeistä kappaletta tarpeettomina kunnan kanta huomioiden". Timo Haapaniemi ja Hanna Haikonen kannattivat ehdotusta, ja se hyväksyttiin yksimielisesti. 

- sivu 6: Timo Haapaniemi ehdotti edellisessä kokouksessa, että lauseesta "Veikkolan suunnalla on niin ikään huolehdittava suorien bussiyhteyksien säilymisestä Helsingin keskustaan tilanteessa, jossa länsirataa ei vielä ole" poistetaan loppuosa, jolloin lause kirjoitetaan muotoon "Veikkolan suunnalla on niin ikään huolehdittava suorien bussiyhteyksien säilymisestä Helsingin keskustaan". Hanna Haikonen kannatti ehdotusta edellisessä kokouksessa, ja ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 

- sivu 6: Pekka M. Sinisalo ehdotti edellisessä kokouksessa, että kaksi viimeistä kappaletta (tiemaksut) poistetaan tarpeettomina kunnan kanta huomioon ottaen. Ehdotusta kannattivat edellisessä kokouksessa Hanna Haikonen ja Timo Haapaniemi. Timo Haapaniemi ehdotti, että tekstin poistamisen sijaan lisätään maininta, että kunta vastustaa tiemaksuja. Haapaniemi ja Sinisalo yhdistivät käsittelyn aikana ehdotuksensa yhdeksi yhtenäiseksi ehdotukseksi: poistetaan kaksi viimeistä kappaletta ja tilalle kirjataan, että kunta vastustaa tiemaksuja. Ehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti, joten asiasta oli äänestettävä. Puheenjohtaja totesi äänestysjärjestyksen seuraavasti: pohjaehdotus oli JAA ja Haapaniemen/Sinisalon yhdistetty ehdotus oli EI. Haapaniemen/Sinisalon ehdotus hyväksyttiin äänin 10-3. Äänestystulos on pöytäkirjan liitteenä. 

- sivu 7: Ari Harinen ehdotti, että ensimmäisen nuolen toinen lause kirjoitetaan muotoon "Se mahdollistaa myös rantaradan hyödyntämisen ja kehittämisen Kirkkonummelta länteen". Antti Kilappa ja Pekka M. Sinisalo kannattivat ehdotusta. Saara Huhmarniemi ehdotti, että Harisen muutosehdotus muotoiltaisiin muotoon "Se mahdollistaa myös rantaradan hyödyntämisen ja kehittämisen Kirkkonummelta länteen sekä joukkoliikenteeseen tukeutuvan asumisen toteuttamisen". Reetta Hyvärinen kannatti Huhmarniemen ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että on annettu kaksi kannatettua ehdotusta, joista on äänestettävä. Äänestysjärjestys oli seuraava: Huhmarniemen muutosehdotus oli JAA ja Harisen muutosehdotus EI. Harisen ehdotus sai enemmän ääniä, joten äänin 7-6 se otettiin jatkokäsittelyyn. Puheenjohtaja totesi, että voittanut Harisen ehdotus asetetaan pohjaehdotuksen kanssa vastakkain, jolloin äänestysjärjestys oli seuraava: pohjaehdotus JAA ja Harisen muutoehdotus EI. Harisen muutosehdotus hyväksyttiin äänin 8-5. Äänestystulokset ovat pöytäkirjan liitteinä. 

- sivu 7: Timo Haapaniemi ehdotti edellisessä kokouksessa, että neljännen nuolen ensimmäinen lause "Kirkkonummen kunta suhtautuu varauksellisesti..." muutetaan muotoon "Kirkkonummen kunta suhtautuu kielteisesti...". Matti Kaurila teki samansisältöisen muutosehdotuksen. Katarina Helander, Pekka M. Sinisalo ja Antti Salonen kannattivat Haapaniemen/Kaurilan muutosehdotusta ja se hyväksyttiin yksimielisesti.  

- sivu 7: Timo Haapaniemi ehdotti edellisessä kokouksessa, että neljännen nuolen kolmas lause "Koska työpaikkapysäköinnistä vastaa pääasiassa yksityiset toimijat..." poistetaan kokonaan. Hanna Haikonen teki edellisessä kokouksessa samansisältöisen muutosehdotuksen, ja sitä kannattivat Katarina Helander ja Pekka M. Sinisalo. Haapaniemen/Haikosen muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

- sivu 7: Matti Kaurila ehdotti, että Sivu 7, 4.kappaleen loppuun lisätään lause "Myös Veikkolan VT 1 liittymän toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen edellyttää liittymän parantamistoimenpiteitä laadittavana olevan tiesuunnitelman mukaisesti 2020 luvun alussa". Katarina Helander, Pekka M. Sinisalo ja Antti Salonen kannattivat muutosehdotusta, ja se hyväksyttiin yksimielisesti. 

- sivu 8: Matti Kaurila ehdotti, että kolmannen kappaleen toinen lause kirjoitetaan muotoon "Kunta edellyttää, että verkon rakentaminen jatkuu rakentamalla yhteys Veikkolasta Espoon Nupuriin". Katarina Helander, Pekka M. Sinisalo ja Antti Salonen kannattivat ehdotusta.  Kaurila kirjasi muutosehdotuksensa käsittelyn aikana toiseen kertaan, jolloin sitä kannattivat Timo Haapaniemi, Katarina Helander ja Antti Salonen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

- sivu 8: Hans Hedberg ehdotti edellisessä kokouksessa, että tekstiin lisätään sana "toistaiseksi", jolloin sivun 8 lause kirjoitetaan muotoon "Luoman seisake poistettiin toistaiseksi käytöstä". Timo Haapaniemi kannatti ehdotusta edellisessä kokouksessa ja se hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Äänestys: 

Äänestys: sivu 1 puheenjohtajan muutosehdotus : lopputilanteessa...-lause poistetaan

pohja = JAA ja Timon muutosehdotus EI

Jaa 8 Ari Harinen, Antti Salonen, Hans Hedberg, Kim Männikko, Anna Aintila, Pirkko Lehtinen, Pekka Sinisalo, Antti Kilappa
Ei 5 Katarina Helander, Matti Kaurila, Saara Huhmarniemi, Timo Haapaniemi, Reetta Hyvärinen
Tyhjä 0  

 

 

Äänestys: s. 2 Pikkalanlahti pois...

pohja = JAA ja Arin muutosehdotus = EI

 

Jaa 5 Timo Haapaniemi, Katarina Helander, Matti Kaurila, Saara Huhmarniemi, Reetta Hyvärinen
Ei 8 Antti Kilappa, Anna Aintila, Hans Hedberg, Kim Männikko, Pirkko Lehtinen, Ari Harinen, Antti Salonen, Pekka Sinisalo
Tyhjä 0  

 

 

Äänestys: sivu 6 alareuna tiemaksuista

pohja = JAA ja Timon/Pekan ehdotus (poistetaan kaksi viimeistä kappaletta ja tulee tilalle: Kirkkonummi vastustaa tiemaksuja) = EI

 

Jaa 3 Saara Huhmarniemi, Antti Kilappa, Reetta Hyvärinen
Ei 10 Pekka Sinisalo, Matti Kaurila, Ari Harinen, Pirkko Lehtinen, Kim Männikko, Anna Aintila, Timo Haapaniemi, Hans Hedberg, Antti Salonen, Katarina Helander
Tyhjä 0  

 

 

Äänestys: s. 7 vastakkain Arin ja Saaran ehdotukset

Saara = JAA ja Ari = EI

 

Jaa 6 Timo Haapaniemi, Saara Huhmarniemi, Katarina Helander, Pekka Sinisalo, Reetta Hyvärinen, Matti Kaurila
Ei 7 Hans Hedberg, Antti Salonen, Anna Aintila, Ari Harinen, Kim Männikko, Pirkko Lehtinen, Antti Kilappa
Tyhjä 0  

 

 

Äänestys: s. 7 vastakkain pohja ja Ari

Pohja = JAA ja Ari = EI

 

Jaa 5 Timo Haapaniemi, Saara Huhmarniemi, Reetta Hyvärinen, Matti Kaurila, Katarina Helander
Ei 8 Hans Hedberg, Anna Aintila, Pirkko Lehtinen, Antti Kilappa, Ari Harinen, Kim Männikko, Pekka Sinisalo, Antti Salonen
Tyhjä 0  

 

 

 

Päätös

Ehdotuksen mukaisesti seuraavin tekstimuutoksin: 

- sivu 2: teknisinä korjauksina poistetaan sivun puolivälistä sana "tosin" ja uusi kappale alkaa sanoin "Kunnan tavoitteena on..." sekä lisätään sana "pääosin" toisen varsinaisen kappaleen ensimmäiseen lauseeseen, jolloin lause kirjoitetaan muotoon "Kantvikin osayleiskaavoituksen periaatteiden mukaisesti asuminen, palvelut ja työpaikat sijoitetaan pääosin suunnitellun runkobussilinjaston varrelle...".  

- sivu 2: lauseesta "Kirkkonummen kunnalle on tärkeää, että Kirkkonummen keskeiseen taajamavyöhykkeeseen kuuluvat Kantvikin ja Pikkalanlahden alueet tunnistetaan Helsingin seudun potentiaalisena kasvuvyöhykkeenä" poistetaan maininta Pikkalanlahdesta.

- sivu 5: kohtaan liikenne, toisen kappaleen loppuun lisätään lause "Valtatien yhden (VT1) toimivuus ja liikenneturvallisuus on puutteellista Veikkolan liittymässä sekä liittymän ja Kehä III välillä". 

- sivu 6: poistetaan kaksi viimeistä kappaletta ja kirjataan tilalle, että kunta vastustaa tiemaksuja. 

- sivu 6: lauseesta "Veikkolan suunnalla on niin ikään huolehdittava suorien bussiyhteyksien säilymisestä Helsingin keskustaan tilanteessa, jossa länsirataa ei vielä ole" poistetaan loppuosa, jolloin lause kirjoitetaan muotoon "Veikkolan suunnalla on niin ikään huolehdittava suorien bussiyhteyksien säilymisestä Helsingin keskustaan". 

- sivu 7: ensimmäisen nuolen toinen lause kirjoitetaan muotoon "Se mahdollistaa myös rantaradan hyödyntämisen ja kehittämisen Kirkkonummelta länteen". 

- sivu 7: neljännen nuolen ensimmäinen kappale "Kirkkonummen kunta suhtautuu varauksellisesti..." muutetaan muotoon "Kirkkonummen kunta suhtautuu kielteisesti...".

- sivu 7: neljännen nuolen kolmas lause "Koska työpaikkapysäköinnistä vastaa pääasiassa yksityiset toimijat..." poistetaan kokonaan

- sivu 7: neljännen kappaleen loppuun lisätään lause "Myös Veikkolan VT 1 liittymän toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen edellyttää liittymän parantamistoimenpiteitä laadittavana olevan tiesuunnitelman mukaisesti 2020 luvun alussa".

- sivu 8: kolmannen kappaleen toinen lause kirjoitetaan muotoon: "Kunta edellyttää, että verkon rakentaminen jatkuu rakentamalla yhteys Veikkolasta Espoon Nupuriin".

- sivu 8: lisätään sana "toistaiseksi", jolloin lause kirjoitetaan muotoon "Luoman seisake poistettiin toistaiseksi käytöstä".

 

Lisäksi kunnanhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

 

Valmistelija

Anna-Kaisa Kauppinen, kuntatekniikan toimialajohtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi
Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto hyväksyy Kirkkonummen lausunnon MAL 2019 –suunnitelmaluonnoksesta ja siihen liittyvästä vaikutustenarvioinnin selostusluonnoksesta.

Päätös

Pöydälle viikon ajaksi. Pöydällepanon aikana viranhaltijat käsittelevät ja arvioivat annetut muutosehdotukset.

Valmistelija

Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi
Anna-Kaisa Kauppinen, kuntatekniikan toimialajohtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi
Ansa Virtanen, rakennus- ja asuntoasiantuntija, ansa.virtanen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Helsingin seudun liikenne (HSL) -kuntayhtymän hallitus on 30.10.2018 päättänyt lähettää MAL 2019 –suunnitelmaluonnoksen ja siihen liittyvän vaikutustenarvioinnin (SOVA) selostusluonnoksen lausunnoille.

Suunnitelmaluonnoksen lähettävät lausuntokierrokselle HSYK maankäyttö- ja asumisasioiden osalta 13.11.2018 ja HSL:n hallitus vastaavasti liikennesisältöjen osalta. Teknisesti lausuntokierros hoidetaan HSL:n kautta.

Suunnitelmaluonnos on lausunnoilla 14.11.2018 – 18.1.2019. Myös asukkailla on mahdollisuus antaa kannanotto suunnitelmaluonnoksesta. Suunnitelmakokonaisuus kattaa myös lakisääteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. Vaikutusten arviointi täyttää SOVA-lain vaatimukset (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005).

 

Yleistä

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksessa kuvataan, miten seutua on tarkoitus kehittää vuosina 2019 - 2050. Suunnitelmaluonnoksessa on erityisesti kiinnitetty huomiota maankäytön, asumisen ja liikenteen entistä tiiviimpään yhtäaikaiseen tarkisteluun, vaikutusten arviointiin ja laajaan sidosryhmien vuoropuheluun.

Seudun päättäjien hyväksymät MAL-työn visio, keskeiset lähtökohdat ja tavoiteasettelu sekä suunnitelmaluonnoksen kärkikeinot ja niitä tarkentavat toimenpiteet ilmenevät suunnitelmaluonnoksen sivujen 17 - 21 teksteistä, joita on visualisoitu symbolikuvin. Suunnitelmaluonnoksessa on pyritty avaamaan kärkikeinojen osalta toimenpiteitä, joiden avulla seudun kuntien on toimittava saavuttaakseen suunnitelman tavoitteita maankäytön, riittävän asuntotuotannon ja liikenteen suunnittelussa omissa kunnissaan. MAL 2019 -suunnitelman pääsisältö on:

  • seudun kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille
  • seudulle rakennetaan vuosittain noin 16 500 asuntoa ja asuntokannan sekä elinympäristön laadusta huolehditaan
  • raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen osoitetaan vahvat panostukset, tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti
  • päästöjä vähennetään useilla liikennesuoritetta pienentävillä keinoilla, mm. tiemaksuilla sekä ajoneuvokantaa energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi uudistaen.

Suunnitelmaluonnoksessa on osoitettu konkreettiset toimet, joilla seudun päättäjien asettamiin tavoitteisiin päästäisiin vuoteen 2030 mennessä ja miten varaudutaan vuoden 2050 tavoitteiden mukaiseen tilanteeseen. Näitä ovat muun muassa seudullisesti määritellyt maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, kuntakohtaiset asuntorakentamisennusteet ja asemakaavatavoitteet sekä ennen vuotta 2030 aloitettavat liikennehankkeet ja -toimenpiteet.

Pidemmällä aikavälillä vuodesta 2030 eteenpäin leikataan edelleen kasvihuonepäästöjä, sijoitetaan uusi maankäyttö tiivistävästi ja kestävästi, pidetään asuntotuotanto riittävänä ja laadukkaana sekä kehitetään ja integroidaan joukkoliikennekokonaisuutta. Tie- ja katuverkolla painopiste säilyy joukko- ja tavaraliikenteen toimivuudessa.

Suunnitelmaluonnoksen sivun 50 kuvista ilmenee Helsingin seudun tie- ja katu­verkoston ruuhkautuminen aamuhuipputunnissa vuonna 2017 sekä ennustetilanteessa vuonna 2030 tilan­teissa, joissa tienkäyttömaksut ovat joko käytössä tai niitä ei ole. Ruuhkautumisessa vuoden 2030 tilanteissa on selvät erot. Tieliikenteen hinnoittelulla pyritään tilanteeseen, jossa tieverkon käyttäjät maksavat kulku­tapansa valinnasta aiheutuvia haittoja. Luonnoksen mukaan päästövähennyskeinona tiemaksu on tehok­kain.

Suunnitelmaluonnoksen toimenpiteillä Helsingin seutu kasvaa merkittävästi ja vähentää päästöjä tehokkaasti. Lähes kaikki suunnitelman vuodelle 2030 asetetut tavoitetasot saavutetaan. Liikenteen CO2-päästövähennystavoite (50 %) saavutetaan, kun kaikki suunnitellut toimet toteutuvat riittävällä voimakkuudella mukaan lukien tiemaksut. Työvoiman saatavuus paranee, mikä houkuttaa yrityksiä ja asukkaita. Luonnoksen toimenpidekokonaisuus on yhdyskuntataloudelliselta tehokkuudeltaan hyvä, mikä takaa taloudelliset edellytykset seudun kehittämiseen. Asuntotuotanto sijoittuu tavoitteiden mukaisesti ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa kaikille aktiivisen arjen. Sosiaalista eriytymistä pyritään jatkossa torjumaan yhteisen ohjelman avulla sekä seuraamaan kehitystä aktiivisemmin. Kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) osuus kasvaa jo päätettyihin toimenpiteisiin nähden, mutta tavoitetasoa ei tältä osin kokonaan saavuteta. Suunnitelmaluonnoksen vaikutuksia on arvioitu SOVA-lain mukaisesti ja arviointi on ohjannut suunnitelmaratkaisujen valintaa.

Suunnitelmaluonnoksen valmisteluvaiheessa kolme iterointikierrosta on laadittu valmistelijoiden toimesta vuorovaikutteisesti esimerkiksi työpajatyöskentelynä, mikä on ollut mielenkiintoinen ja vaativa prosessi. Silti iteroinnin kautta saavutetut tulokset perusteluineen eivät helposti avaudu suunnitteluprosessiin osallistuneille eikä mitä oletettavimmin myöskään päättäjätahoille, vaikka niitä on käsitelty hankkeen vaikutusten arviointiluonnoksessa. Edellä esitetty kritiikki koskee etenkin suunnitelmaluonnoksen mittariston kolmea tavoitetasoa (s. 21), joiden johtopäätösten takana lienee monimutkainen arviointikehikko ja tämän takia arvioinnin perusteluja on vaikea kokonaisvaltaisesti hahmottaa aiheuttaen epätietoisuutta, joka koskee etenkin seuraavia mittaristoja:

  • liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentäminen
  • työvoiman saavutettavuuden parantaminen
  • yhteiskuntataloudellinen tehokkuus.

Suunnitelmaluonnoksesta saadun palautteen jälkeen viimeistellään lopullinen MAL 2019 –suunnitelma, jonka hyväksyy HSYK maankäyttö- ja asumissisältöjen osalta lähettäen ne edelleen kuntien hyväksyttäviksi sekä HSL:n hallitus liikennesisältöjen osalta jäsenkuntien puolesta. Niiden kuntien osalta, jotka eivät ole HSL:n jäseniä, liikennesisällöt hyväksytään KUUMA-johtokunnan lähettämänä kokonaisuutena. Tavoitteena on saada suunnitelma hyväksyttyä hyvissä ajoin kevään 2019 aikana.

MAL 2019 –suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-sopimus 2020 – 2023 valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. MAL 2019 –suunnitelmaa ja sopimusta tullaan seuraamaan vuosittain.

 

Kirkkonummen kuntaa koskevat keskeiset nostot MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksesta

Suunnitelmaluonnoksen sivuilta 23 ja 24 ilmenevät Kirkkonummen kunnan esittämät maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet ja laajenemisalueet sekä myös suunnitelmaluonnokseen nousseet kehittämisvyöhykkeet. Kirkkonummen kunnan osalta luonnoksen kehittämisvyöhykkeet poikkeavat kunnan tavoiteasettelusta varsinkin, kun kunnan tavoitteena on Kantvikin alueen sisällyttäminen asumisen ensisijaiseksi vyöhykkeeksi.

Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty paljon hyviä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ja ne ovat pääsääntöisesti kunnan tahtotilan mukaisia. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen on yksi tärkeimmistä ja seudun päättäjien asettama velvoittava tavoite koskee liikenteen päästöjen merkittävää vähentämistä. Liikenteen CO2-päästövähennystavoite asettaa esimerkiksi kirkkonummelaiset eriarvoiseen asemaan verrattuna pääkaupunkiseudun asukkaisiin, koska KUUMA-kunnissa asuvat tarvitsevat omaa autoa liikkumiseen huomattavasti enemmän kuin seudun ytimessä asuvat joukkoliikennetarjonnan takia.

Kirkkonummi kuuluu HINKU-kuntiin, jotka pyrkivät kasvihuonepäästöjen merkittävään leikkaamiseen vuoteen 2030 mennessä. Itse asiassa kunnan tavoiteasettelu on kunnianhimoisempi kuin suurimmalla osalla Helsingin seudun kuntia. Näiltä osin suunnitelman tavoitetila on kunnan tavoitteiden mukainen, vaikka Kirkkonummi muiden KUUMA-kuntien mukaisesti vastustaa ajoneuvoliikenteen hinnoittelua eli ns. tiemaksuja alueella. 

Suunnitelmaluonnos on liikennepainotteinen edellisen MAL 2016 -suunnitelman tapaan, tosin nyt käsittelyssä olevassa luonnoksessa maankäyttö- ja asumissisältöjä on käsitelty tasavertaisemmin liikenteen kanssa. Liikenne ja tarpeelliset liikennehankkeet kytkevät Helsingin seudun yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, metropolialueeksi, jonka liikenteen järjestämisratkaisuilla on suuri vaikutus mm. kuntien vetovoimaan ja seudun kilpailukykyyn. Suuret liikennehankkeet kohdistuvat ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle. KUUMA-kuntiin ei montaa seudullista isoa liikennehanketta ole tulossa. Kirkkonummea eniten hyödyttävä seudullinen liikennehanke on kaupunkirata Leppävaarasta Espoon keskukseen, mikä mahdollistaa nykyistä paremmin Kirkkonummen lähijunaliikenteen nopeuttamisen ja aikataulujärjestelyjen kehittämisen. Toinen kirkkonummelaisia palveleva hanke on seudun pääpyöräily-yhteyksien rakentaminen kunnan haja-asutusalueilla. Taajamissa ja niiden vaikutusalueilla merkittävä osa yhteyksistä toteutetaan asemakaavojen kautta, siis vailla seudullista rahoitusta.

Lähijunaliikenteen matkustajien määrän kasvun takia ruuhka-aikoina U-juniin on lisätty loppusyksystä 2018 vaunuyksikkö, jossa kuitenkaan ei voi matkustaa Masalan seisakkeen jälkeen Kirkkonummella. Tämä johtuu siitä, että Jorvaksen seisakkeen nykyiset, tämän päivän vaatimusten mukaiset laiturialueet ovat sekä liian lyhyet että turvallisuudeltaan kyseenalaiset. Seisakkeen ratasuunnitelma on valmistunut, mikä mahdollistaa seisakkeen uudistamistyön käynnistymisen. Jorvaksen seisakkeen parantamisesta on sopimus kustannusjakoineen kunnan ja Liikenneviraston kesken. Seisakkeen parantamishanketta ei ole suunnitelmaluonnokseen sen pienuuden takia listattu yksittäisenä kohteena, mutta sen rakentaminen on saatava vireille viivytyksettä.

Suunnitelmassa esitetty lähijunaliikenteen seisontavarikon on todettu sijoittuvan rantaradalle, mutta sivun 24 kuvassa varikko (R-merkintä) on sijoitettu kunnan alueelle. Rantaradan aluevaraussuunnitelmassa (v. 2016) varikko on esitetty sijoitettavaksi Luomaan lakkautetun junaseisakkeen tuntumaan, vaikka Kirkkonummen kunta ei ole ottanut vielä virallista kantaa asiaan. Lainvoimainen Kirkkonummen yleiskaava 2020 ei mahdollista varikon sijoittamista aluevaraussuunnitelmassa osoitetulle alueelle, tosin kunnassa on vireillä Luoman osayleiskaavahanke ja siinä otetaan kantaa varikon sijoittamisesta alueelle.

Suunnitelmaluonnoksessa Kirkkonummen vuosittainen asuntotuotantotavoite nousisi voimassa olevasta MAL-sopimuksesta hieman ollen noin 435. Luonnoksessa ei ole määritelty kunnille velvoitetta asemakaavoittaa riittävästi asuinmahdollisuuksia, mutta lähtökohtaisesti Kirkkonummen kunta katsoo, että nykyinen vuosittainen velvoite eli noin 40 000 k-m2 tulee olla myös uuden MAL-sopimusneuvottelujen lähtökohta.

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kuntakehitysjaosto hyväksyy osaltaan ja toimittaa edelleen kunnanhallitukselle Kirkkonummen lausunnon MAL 2019 –suunnitelmaluonnoksesta ja siihen liittyvästä vaikutustenarvioinnin selostusluonnoksesta (SOVA).

Päätös

Kuntakehitysjaosto päätti ehdotuksen mukaisesti, lisäksi jaosto valtuutti viranhaltijat tekemään lausuntoon tarkistuksia kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta.

Valmistelija

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Perustelut

Helsingin seudun kuntien sekä valtion välisessä MAL-sopimuksessa vuosille 2016-2019 on sovittu, että seudulla jatketaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelua edellisten suunnitelmien pohjalta. Seudun tarpeet, aiemmat suunnitelmat (HLJ 2015, MASU 2050 ja ASTRA 2025) sekä kansalliset velvoitteet toimivat MAL 2019 -suunnittelun lähtökohtina.

MAL 2019 -suunnitelma valmistellaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen asiantuntijoiden yhteistyönä MAL-neuvottelukunnan ja HLJ-toimikunnan ohjauksessa. Suunnittelun alkuvaiheessa hyväksyttiin puiteohjelma 13.12.2016 HSL:n hallituksessa ja 29.11.2016 Helsingin seudun yhteistyökokouksessa. KUUMA-johtokunta hyväksyi puiteohjelman 7.2.2017.

Suunnittelu on edennyt puiteohjelman mukaisesti. Aiempien suunnitelmien, MAL-sopimuksen, tehtyjen selvitysten, tutkimusten ja asiantuntija-arvioiden pohjalta on valmisteltu MAL 2019 -suunnitelman valmisteluun lähtökohdat ja tavoitteet, joita hyödynnetään suunnitelman valmistelussa jatkossa.

MAL 2019 -suunnitelmalla on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön. Vaikutusten arvioinnilla tuodaan esiin suunnittelun vaikutuksia ja tuetaan suunnitelman valmistelua ja päätöksentekoa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-laki 200/2005) mukaan ympäristövaikutusten arviointia edellyttävä suunnitelma.

Lain perusteella vastaavan viranomaisen tulee huolehtia siitä, että ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin. MAL 2019 -työssä vaikutusten arviointi tehdään liikenteen lisäksi maankäytön ja asumisen keskeisiksi tunnistetuista teemoista.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus päätti 13.2.2018 hyväksyä MAL 2019 -suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet jatkosuunnittelulle. Lisäksi HSL:n hallitus päätti lähettää päätöksen KUUMA-johtokunnalle osaltaan hyväksyttäväksi ja pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmälle sekä Helsingin seudun yhteistyökokoukselle tiedoksi.

Kunnanhallituksen kokoukseen tämän pykälän käsittelyn ja keskustelun ajaksi on kutsuttu myös kunnanhallituksen 25.9.2017 § 137 nimeämät viisi MAL 2019 luottamushenkilöedustajaa. Nämä nimetyt henkilöt ovat Anna-Mari Toikka, Ulf Kjerin, Ari Harinen, Matti Kaurila ja Saara Huhmarniemi. Viranhaltijoista MAL-vastuutettuja ovat kunnanjohtaja, kuntatekniikan toimialajohtaja, kunnanarkkitehti, rakennus- ja asuntoasiantuntija sekä kehitysjohtaja; myös heidät on kutsuttu tämän asian käsittelyn ajaksi kokoukseen.

 

Oheismateriaali:

- Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta 13.2.2018 § 12

- Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL 2019, lähtökohdat ja tavoitteet jatkosuunnittelulle

- MAL 2019 -suunnitelman vaikutusten arviointiohjelma

- MAL 2019 -raamipäätös / H.H.

- V. 2030 keinot ja toimet luonnos

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus merkitsee MAL 2019 lähtökohdat ja tavoitteet jatkosuunnittelulle tiedokseen.

Päätös

Ehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Ulla Gahmberg, kunnansihteeri, ulla.gahmberg@kirkkonummi.fi

Perustelut

Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä pyytää kunnanhallitusta nimeämään viisi Kirkkonummen luottamushenkilöedustajaa Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä käsittelevään MAL 2019 - suunnitteluun. Em. suunnitelma on Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämissuunnitelma vuosiksi 2019 - 2050. Suunnitelman pohjalta solmitaan seuraava MAL - sopimus valtion kanssa. Lisätietoa löytyy sivuilta www.hsl.fi/mal.

MAL -edustajien nimet tulee ilmoittaa HSL:n kirjaamoon viimeistään 13.10.2017.

Saatekirje ja kutsu 9.11.2017 seminaariin ovat oheismateriaalina.

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää nimetä viisi luottamushenkilöedustajaa MAL 2019 - suunnitteluun.

Päätös

Kunnanhallitus päätti nimetä viisi luottamushenkilöedustajaa MAL 2019 - suunnitteluun:

Anna-Mari Toikka

Ulf Kjerin

Ari Harinen

Matti Kaurila 

Saara Huhmarniemi


 

Valmistelija

  • Anna-Kaisa Kauppinen, kuntatekniikan toimialajohtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi
  • Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle,​ että kunnanvaltuusto hyväksyy Kirkkonummen lausunnon MAL 2019 –suunnitelmaluonnoksesta ja siihen liittyvästä vaikutustenarvioinnin selostusluonnoksesta.

 

Käsittely, kunnanvaltuusto 28.1.2019:

Käsittelyn aikana valtuutettu Markus Myllyniemi teki seuraavan lisäysehdotuksen:

Lisäysehdotus kunnan lausunnon sivun 5 liikenne-osion kappaleeseen yksi: Kunta suhtautuu myönteisesti Länsiradan toteuttamiseen ja pyrkii omalla toiminnallaan edistämään aseman syntyä Veikkolaan nopean osayleiskaavoittamisen avulla, vaikka tavoitevuoteen 2030 mennessä asuminen keskittyykin Kirkkonummella ensisijaisesti rantaradan, Kehä III:n ja Länsiväylän taajamavyöhykkeelle sekä Kantvikin alueelle.

 

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi että Markus Myllyniemi on tehnyt lisäysehdotuksen jota on kannatettu.

Lisäysehdotusta kannattivat Pirkko Lehtinen, Timo Haapaniemi, Maarit Orko, Sanni Jäppinen, Ulf Kjerin, Miika Engström, Pekka Jäppinen, Johanna Fleming, Anna-Mari Toikka, Pekka M. Sinisalo, Markku Viitanen, Katarina Helander, Saara Huhmarniemi ja Tony Björk.

Puheenjohtajan tiedustellessa lisäysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

Päätös

Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä Kirkkonummen lausunnon MAL 2019 –suunnitelmaluonnoksesta ja siihen liittyvästä vaikutustenarvioinnin selostusluonnoksesta seuraavalla lisäyksellä lausunnon sivun 5 liikenne-osion kappaleeseen yksi: Kunta suhtautuu myönteisesti Länsiradan toteuttamiseen ja pyrkii omalla toiminnallaan edistämään aseman syntyä Veikkolaan nopean osayleiskaavoittamisen avulla, vaikka tavoitevuoteen 2030 mennessä asuminen keskittyykin Kirkkonummella ensisijaisesti rantaradan, Kehä III:n ja Länsiväylän taajamavyöhykkeelle sekä Kantvikin alueelle.

 

Kunnanvaltuusto päätti lisäksi tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus
 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle
Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 
Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

Kunnallisvalituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
 - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
 - päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
 - päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

Helsingin hallinto-oikeus
Tuomioistuimet-talo
Radanrakentajantie 5
00520 HELSINKI

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069
Telekopio: 029 56 42000
Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

Virastoaika: 8.00 - 16.15.

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

Valituksen käsittelyn maksullisuus
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

Vahingonkorvausasiat
Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

Työsopimusasiat
Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.