Kunnanvaltuusto, kokous 19.6.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 8 Vastaus valtuustoaloitteeseen 3/2017: Terveyskeskusmaksusta luopumiseksi

KIRDno-2017-208

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Esa Lindell, esa.lindell@kirkkonummi.fi

Perustelut

Perusturvalautakunta 31.05.2017 § 74

Valtuutettu Irja Bergholm jätti vasemmiston valtuustoryhmän puolesta valtuuston kokouksessa 13.3.2017 § 24 aloitteen terveyskeskusmaksun perimisestä luopumisesta seuraavien budjettineuvotteluiden yhteydessä.

 

Asiakasmaksuja koskevat säännökset ja määräykset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) pääsääntönä on, että palveluista voidaan periä maksu, jollei lailla toisin säädetä. Maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen (2.1 §). Lain 4 ja 5 §:ssä on säädetty, mitkä palvelut ovat maksuttomia.

Terveyskeskuksen lääkärin käyntimaksu kuuluu asiakasmaksulaissa määritellyn maksukaton piiriin. Jos palvelun käyttäjä on kalenterivuoden aikana suorittanut maksukattoon sisältyvistä palveluista maksuja enemmän kuin 590 euroa, hänellä on oikeus saada liikaa suoritetut maksut takaisin.

Asiakasmaksuasetuksessa (912/1992) säädetään palvelujen enimmäismaksusta. Asiakasmaksujen periminen ja niiden suuruus enimmäismaksujen rajoissa kuuluvat kunnan harkintavaltaan.

Asiakasmaksuasetuksessa säädettyjä maksujen enimmäiseuromääriä tarkistetaan joka toinen vuosi (viimeksi 1.1.2016) kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan tarkistusvuoden tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Tähän periaatteeseen tehtiin poikkeus asetusmuutoksessa (1350/2015), jolloin enimmäismaksuja korotettiin 27,5 % normaalin indeksitarkistuksen lisäksi.

Kunnan hallintosäännön mukaisesti lautakunta päättää toimialansa maksujen yksityiskohtaisista perusteista.

Lääkärikäyntimaksut Kirkkonummella

Perusturvalautakunta on hyväksynyt avovastaanoton lääkärikäynnin asiakasmaksun asetuksen mahdollistamana enimmäismääränä.

Tällä hetkellä lääkärikäyntimaksu on 20,90 € / käynniltä enintään kolmelta kerralta kalenterivuoden ajalta. Alle 18–vuotiailta ei maksua peritä. Tämän lisäksi päivystyskäynneistä peritään 28,70 € käynniltä viikonloppuisin sekä arki-iltaisin klo 20 ja 8 välillä. Päivystyskäyntejä ei lasketa mukaan maksuttomuusrajaan eli kolmen kerran vuosikäyntimäärään.

 

Lääkärikäyntimaksut muissa Uudenmaan kunnissa

Ainoastaan Helsinki ei peri lainkaan käyntimaksua. Espoo, Vantaa eikä Kerava eivät ottaneet asetusmuutoksen (1350/2015) 27,5 %:n lisäkorotusmahdollisuutta käyttöön, joten maksu on 16,40 €. Hyvinkää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Raasepori, Sipoo ja Tuusula perivät enimmäismaksun. Järvenpää perii 19,30 € ja Lohja 18,55 €.

Lääkärikäyntimaksujen poistamisen vaikutukset

Vuonna 2016 lääkärikäynneistä kertyi 0,6 milj. euron maksutulot. Tämän vuoden huhtikuun tilanteen mukaiset maksutuotot ovat vastaavalla tasolla edellisvuoteen nähden.

Toimeentulotuen asiakkailla lääkärikäyntimaksut otetaan tuen määrässä huomioon. Käyntimaksujen kolmen kerran enimmäisraja sekä maksukatto turvaavat paljon palveluita tarvitsevien maksujen kohtuullisuuden vuositasolla. Maakuntahallintoon siirryttäessä yhtenäistyvät Uudenmaan maksukäytännöt vuonna 2019.

Mikäli terveyskeskusmaksut poistettaisiin, vuoden 2018 budjetissa tulee ottaa huomioon miten syntyvä rahoitusvaje katetaan. Vaihtoehtoina on palveluiden leikkaaminen, muiden maksujen korottaminen tai verorahoituksen lisääminen.

 

Valmistelijat: Perusturvan talouspäällikkö Esa Lindell, p. 050 413 7461 ja perusturvan hallintopäällikkö Kati Kupiainen, p. 040 126 9642

etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi

 

 

Ehdotus

Perusturvajohtaja:

Perusturvalautakunta päättää

1. antaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle selostusosan mukaisen vastauksen Irja Bergholmin ym. 13.3.2017 jättämään valtuustoaloitteeseen terveyskeskusmaksuista luopumisesta.

2. esittää, että kunnanhallitukselle, että kunnanvaltuusto toteaa aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi.

 

Päätös

Perusturvalautakunta:

Perusturvalautakunta päätti

 

1. antaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle selostusosan mukaisen vastauksen Irja Bergholmin ym. 13.3.2017 jättämään valtuustoaloitteeseen terveyskeskusmaksuista luopumisesta.

2. esittää kunnanhallitukselle, että kunnanvaltuusto toteaa aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi.

Tiedoksi

Kunnanhallitus (jatkokäsittelyä varten)

Muutoksenhakuohje

Muutoksenhakukielto (kuntalaki 136 §)

Ehdotus

Kunnanhallitus päättää

1

antaa kunnanvaltuustolle perusturvalautakunnan 31.5.2017 § 74 mukaisen vastauksen vastauksena Irja Bergholmin ym. 13.3.2017 § 24 jättämään valtuustoaloitteeseen 3/2017 Terveyskeskusmaksuista luopuminen

2

esittää kunnanvaltuustolle, että se toteaa aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi.

 

Muutoksenhakukielto (kuntalaki 136 §)

Päätös

Kunnanhallitus:

Ehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Esa Lindell, esa.lindell@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää merkitä perusturvalautakunnan 31.5.2017 § 74 vastauksen tiedoksi ja pitää vastausta riittävänä ja aloitteen loppuun käsiteltynä.

 

Käsittely:

Varavaltuutettu Kari Hujanen teki palautusehdotuksen.

Palautusehdotusta kannatettiin.

 

Äänestys:

Äänestys

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi, että on tehty yksi palautusehdotus.

Varavaltuutettu Kari Hujasen palautusehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti joten siitä on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanvaltuusto äänestää varavaltuutettu Kari Hujasen palautusehdotuksesta siten, että ne, jotka ovat pohjaehdotuksen hyväksymisen kannalla äänestävät JAA ja ne jotka ovat palautusehdotuksen kannalla äänestävät EI. Jos JAA saa enemmän ääniä, kunnanvaltuusto on hyväksynyt pohjaehdotuksen, jos EI saa enemmän ääniä kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kari Hujasen palautusehdotuksen.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä annettiin 36 JAA ääntä ja 14 EI ääntä, 1 tyhjä ääni.

Pohjaehdotus sai enemmän ääniä.

 

Päätös

Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen.

Äänestystulokset

  • Jaa 36 kpl 71%

    Emmi Wehka-Aho, Timo Haapaniemi, Sanni Jäppinen, Bodil Lindholm, Anni-Mari Syväniemi, Kim Männikko, Hans Hedberg, Linda Basilier, Kati Kettunen, Patrik Lundell, Ulla Seppälä, Anneli Granström, Antti Salonen, Susan Honka, Riikka Purra, Katarina Penkert, Minna Hakapää, Ulf Kjerin, Mikko Kara, Pekka Rehn, Piia Aallonharja, Raija Vahasalo, Marjut Frantsi-Lankia, Hanna Haikonen, Anna Aintila, Carl-Johan Kajanti, Tony Björk, Tero Suominen, Rita Holopainen, Miika Engström, Elina Utriainen, Erkki Majanen, Petri Ronkainen, Anders Adlercreutz, Pekka Sinisalo, Matti Kaurila

  • Ei 14 kpl 27%

    Anna Kylmänen, Reetta Hyvärinen, Johanna Fleming, Pekka Jäppinen, Veikko Vanhamäki, Maarit Orko, Pirkko Lehtinen, Kari Hujanen, Saara Huhmarniemi, Markus Myllyniemi, Krista Petäjäjärvi, Pekka Oksanen, Noora Piili, Jukka Tammi

  • Tyhjä 1 kpl 2%

    Outi Saloranta-Eriksson


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus

 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

 

Valitusviranomainen

Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

 

Kunnallisvalituksen perusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

 

- -päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

- -päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

- -päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

 

Valituskirjelmän sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

 

–          päätös, johon haetaan muutosta

–          miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

–          perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

 

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

 

Helsingin hallinto-oikeus

Tuomioistuimet-talo

Radanrakentajantie 5

00520 HELSINKI

 

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069

Telekopio: 029 56 42000

Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

 

Virastoaika: 8.00 - 16.15

 

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

 

Valituksen käsittelyn maksullisuus

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

 

Vahingonkorvausasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

 

Työsopimusasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.

 

 

 

 

 

Käsitellyt asiat