Kunnanvaltuusto, kokous 18.6.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 67 Vastaus valtuustoaloitteeseen 1/2018: Suomen sisällissodan muistomerkin rakentamisesta Kirkkonummelle

KIRDno-2018-242

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valtuutettu Markus Myllyniemi jätti ensimmäisenä allekirjoittajana kunnanvaltuuston kokouksessa 29.1.2018 seuraavan aloitteen:

"Suomen sisällissodasta tulee tämän vuoden tammikuussa kuluneeksi 100 vuotta. Tuon sodan aikana syntyneet jakolinjat erottavat kuitenkin edelleen yhteiskuntaamme, eikä tapahtuman yhteinen muistaminen ole vielä nykyaikanakaan helppoa. Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme kunnalta toimia sisällissodan yhteisen muistomerkin rakentamiseksi Kirkkonummelle, jossa sodan kummankin osapuolen uhreja muistettaisiin sekä kunnioitettaisiin. Muistomerkin sijaintipaikan tulisi olla kuntakeskuksen läheisyydessä ja paikassa, jossa ihmiset kohtaisivat sen säännöllisesti.

Keskeiselle paikalle sijoitettu moderni muistomerkki sitoisi yhteen vuoden 1918 traagiset tapahtumat. Se kuvaisi samalla sodan aiheuttamaa molempien osapuolien, Kirkkonummen kaikkien kuntalaisten ja myös kaikkien suomalaisten kokemaa kärsimystä ja olisi voimakas yhtenäisyyden tunnustus.

Sisällissodan muisto voidaan parantaa vain kokoontumalla yhteen ja muistamalla Kirkkonummen useita ihmiskohtaloita vaatineita tapahtumia."

Aloitteen olivat Markus Myllyniemen lisäksi allekirjoittaneet seuraavat valtuutetut: Pekka Jäppinen, Jukka Tammi, Pekka Oksanen, Sanni Jäppinen, Maarit Orko ja Patrik Lundell.

Ehdotus

.

Päätös

Kunnanvaltuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

Valmistelija

Maaret Eloranta, kulttuuritoimen johtaja, maaret.eloranta@kirkkonummi.fi

Perustelut

Muistomerkkihankkeen valmisteluprosessi ja kustannukset

Valtuustoaloitteessa edellytetään

1. kunnalta toimia sisällissodan yhteisen muistomerkin rakentamiseksi Kirkkonummelle, jossa sodan kummankin osapuolen uhreja muistettaisiin sekä kunnioitettaisiin.
2. että muistomerkin sijaintipaikan tulisi olla kuntakeskuksen läheisyydessä ja paikassa, jossa ihmiset kohtaisivat sen säännöllisesti

Kirkkonummen keskustaan sijoitettavan muistomerkkihankkeen suunnittelusta, toteutusvaihtoehdoista ja kustannuksista on vuonna 2006 tehty konsulttiselvitys ” Porkkalan palauttamisen 50-vuotisjuhlamuistomerkin toteutusohjeisto” liittyen aloitteeseen, joka koski Porkkalan vuokra-alueen palautuksen muistomerkkiä. Selvitystä voidaan käyttää myös muiden muistomerkkihankkeiden suunnittelun pohjana Kirkkonummen keskustan alueella.
Oheismateriaalina olevasta selvityksestä käy ilmi, että muistomerkkihakkeen toteutus eri vaiheineen kestää noin 3 vuotta ja vuoden 2006 kustannustasolla hankkeen kuluiksi on arvioitu toteutustavasta riippuen 65 000 – 525 000 € + virkamiestyö + ympäristön rakennuskustannukset. Lisäksi muistomerkin hoitoon tulee osoittaa pysyvä määräraha.

 

Vuoden 1918 muistomerkit Kirkkonummella

Kirkkonummella on 3 historiallista muistomerkkiä, jotka liittyvät vuoteen 1918:
 
1. ”Punaisten hauta” Masalassa.
- Vanhin muistomerkkipaikka
- Yksityiselle maalle 1918 tehty hautaus, 4 punaista jotka kuolivat 26.2.1918 Smedsbyssä punaisten ja valkoisten välisessä taistelussa.
- Pieni muistokivi ja ympäröivät laatoitukset toteutettu todennäköisesti vuoden 1958 jälkeen.
- Teoksessa Hans Brenner: Masala – Maalaiskylästä taajamaksi (s. 120-123) on koottuna haastattelu- ja arkistotietoja haudatuista ja heidän kuolemaansa liittyvistä tapahtumista.
- Vuosittain, erityisesti vappuna eri kansalaisjärjestöt ovat vieneet muistokivelle kukkatervehdyksensä.
- Alue on nykyään kunnan omistuksessa.
- Suomi100-juhlavuoden projektiin liittyen alueelta raivattiin pois kaatuneet puut ja tien varteen laitettiin opaskyltti ”Hautapaikka 1918 Gravställe”.
- Alueen kunnostukseen ja pysyvään hoitoon ei ole osoitettu määrärahoja

2. Sigurdsin taisteluissa 1918 kaatuneiden muistomerkki
- Pystytetty 1918-1819
- Muistomerkkiin on kirjoitettu Sigurdsin taisteluissa 1918 kaatuneiden valkokaartilaisten nimet.
- Muistomerkki sijaitsee yksityisellä maalla
- Muistomerkin hoidosta huolehtii perinneyhdistys yhdessä maaomistajien kanssa.

3. Sigurdsin kaartin muistopatsas Kirkkonummen kirkkomaalla
- Kuvanveistäjä Viktor Janssonin tekemä pronssiveistos
- Paljastettu 1920-luvun lopulla
- Veistos sijaitsi alun perin kirkkomaan ulkopuolella ja jalusta oli toisenlainen
- Veistos evakuoitiin 1944 ja sijoitettiin Porkkalan palautuksen jälkeen eri paikkaan kirkon seinustalle, uudelle jalustalle.

Lisäksi Kirkkonummen hautausmaalla on kahden Kirkkonummella 1918 kuolleen saksalaisen sotilaan haudat.

Riippumatta siitä, käynnistetäänkö aloitteen mukainen uusi muistomerkkihanke, aloitteen ensimmäinen tavoite, että ”sodan kummankin osapuolen uhreja muistettaisiin sekä kunnioitettaisiin” ei toteudu, jos alkuperäisiä historiallisia muistomerkkejä ei hoideta asianmukaisella kunnioituksella.

Valtuustoaloitteen käsittelyyn liittyen on syytä arvioida, millä tavoin alkuperäisten, vuoteen 1918 liittyvien historiallisten muistomerkkien hoito Kirkkonummella toteutetaan sodan molempia osapuolia kunnioittavalla tavalla.  Tämä voidaan tehdä esim. siten, että
- kunta laatii vuoden 1918 historiallisten muistomerkkien kunnostus- ja hoitosuunnitelman yhteistyössä muistomerkkien omistajien ja maanomistajien kanssa.
- vuoden 1918 muistomerkkien hoitoon osoitetaan laadittavan kunnostus- ja hoitosuunnitelman mukaiset määrärahat vuosittain.

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää

1

ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto pitää selostusta muistomerkkihankkeen valmisteluprosessista ja kustannuksista ja oheismateriaalia ”Porkkalan palauttamisen 50-vuotisjuhlamuistomerkin toteutusohjeisto” sekä selostusta vuoden 1918 historiallisista muistomerkeistä riittävänä ja aloitetta loppuunkäsiteltynä

2

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa  

Päätös

Ehdotuksen mukaisesti.

Ehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle,​ että valtuusto pitää selostusta muistomerkkihankkeen valmisteluprosessista ja kustannuksista ja oheismateriaalia ”Porkkalan palauttamisen 50-​vuotisjuhlamuistomerkin toteutusohjeisto” sekä selostusta vuoden 1918 historiallisista muistomerkeistä riittävänä ja aloitetta loppuunkäsiteltynä.

 

Käsittely:

Keskustelun aikana valtuutettu Irja Bergholm teki seuraavan muutosehdotuksen:

Ehdotan että valtuusto päättää 1 kohdan hallituksen ehdotuksen mukaan. Lisätään 2 kohta: kunta laatii vuoden 1918 historiallisten muistomerkkien kunnostus- ja hoitosuunnitelman yhteistyössä muistomerkkien omistajien ja maanomistajien kanssa. - Vuoden 1918 muistomerkkien hoitoon osoitetaan laadittavan kunnostus- ja hoitosuunnitelman mukaiset määrärahat vuosittain.

 

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi että valtuutettu Irja Bergholm oli tehnyt muutosehdotuksen jota oli kannatettu. Muutosehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti, joten puheenjohtaja totesi että muutosehdotuksesta on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että asiasta äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Irja Bergholmin muutosehdotusta äänestävät EI. Jos EI voittaa, kunnanvaltuusto päättää Irja Bergholmin muutosehdotuksen mukaisesti.

Kunnanvaltuusto hyväksyi äänestysjärjestyksen.

Sähköisesti toimitetussa äänestyksessä annettiin 34 JAA -ääntä, 13 EI -ääntä, kaksi tyhjää.

Kunnanhallituksen pohjaehdotus sai enemmän ääniä.

Päätös

Kunnanvaltuusto päätti ehdotuksen mukaisesti.

Äänestystulokset

  • Jaa 34 kpl 69%

    Hans Hedberg, Matti Kaurila, Eja Björkqvist, Elina Utriainen, Mikko Kara, Katarina Helander, Piia Aallonharja, Raija Vahasalo, Pekka Rehn, Pekka Sinisalo, Outi Saloranta-Eriksson, Bodil Lindholm, Anna Aintila, Marjut Frantsi-Lankia, Anneli Granström, Riikka Purra, Kim Männikko, Anni-Mari Syväniemi, Kati Kettunen, Anders Adlercreutz, Kim Åström, Erkki Majanen, Hanna Haikonen, Tony Björk, Noora Piili, Patrik Lundell, Linda Basilier, Antti Salonen, Ulf Kjerin, Pirjo Salmi, Veikko Vanhamäki, Maarit Orko, Timo Haapaniemi, Rita Holopainen

  • Ei 13 kpl 27%

    Pirkko Lehtinen, Pekka Jäppinen, Markus Myllyniemi, Irja Bergholm, Krista Petäjäjärvi, Johanna Fleming, Jukka Tammi, Minna Hakapää, Pekka Oksanen, Tero Suominen, Sanni Jäppinen, Emmi Wehka-Aho, Anna-Mari Toikka

  • Tyhjä 2 kpl 4%

    Saara Huhmarniemi, Reetta Hyvärinen


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus

 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

 

Valitusviranomainen

Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

 

Kunnallisvalituksen perusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

 

- -päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

- -päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

- -päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

 

Valituskirjelmän sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

 

–          päätös, johon haetaan muutosta

–          miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

–          perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

 

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

 

Helsingin hallinto-oikeus

Tuomioistuimet-talo

Radanrakentajantie 5

00520 HELSINKI

 

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069

Telekopio: 029 56 42000

Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

 

Virastoaika: 8.00 - 16.15

 

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

 

Valituksen käsittelyn maksullisuus

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

 

Vahingonkorvausasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

 

Työsopimusasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.