Kunnanvaltuusto, kokous 15.12.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 108 Perusturvapalvelujen talousarvion lisämäärärahaesitys vuodelle 2018

KIRDno-2018-115

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Juha Hörkkö, talousjohtaja, juha.horkko@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää

1

ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto päättää

1.1

korottaa perusturvapalveluiden määrärahaa (toimintakate) 3 200 000 eurolla.

1.2

korottaa Apotti ohjelmistohankinnan investointi määrärahaa (toimintakate) 185 000 eurolla

2

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

Kunnanhallitus 5.11.2018 käsittely:

 

Puheenjohtaja Timo Haapaniemi ehdotti, että asia jätetään pöydälle euromääräisten tietojen tarkentumiseksi. Anni-Mari Syväniemi ja Matti Kaurila kannattivat ehdotusta, ja se hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätös

Kunnanhallitus päätti jättää asian pöydälle.

Valmistelija

Esa Lindell, Controller, esa.lindell@kirkkonummi.fi
Jaana Koskela, vt. perusturvajohtaja, jaana.koskela@kirkkonummi.fi
Tapio Salmela, Suunnittelija, tapio.salmela@kirkkonummi.fi
Gun-Lis Wollsten, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö, gun-lis.wollsten@kirkkonummi.fi
Sirkku Pekkarinen-Keto, sosiaalipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö, sirkku.pekkarinen-keto@kirkkonummi.fi
Tuula Malmi-Suominen, sosiaalipalvelupäällikkö, tuula.malmi-suominen@kirkkonummi.fi
Arja Liinavuori, terveyspalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö, arja.liinavuori@kirkkonummi.fi
Kati Kupiainen, perusturvapalveluiden hallintopäällikkö, kati.kupiainen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Yleistä

Perusturvapalveluiden toimialan toimintakatteen kasvun arvioidaan syyskuun to­teu­tu­ma­en­nus­teen mukaan vuonna 2018 olevan 4,5 prosenttia. Perusturvapalveluiden toimialan määrärahojen sitovuus kunnanvaltuustoon nähden ovat erikoissairaanhoidon ja erikseen muun toiminnan toimintakate.

Erikoissairaanhoidon me­not ennustetaan alittavan varatun määrärahan ja ne vähenevät HUS:n seurantajärjestelmän perustuen vuoteen 2017 verrattuna arviolta 2,1 % eli 0,85 milj. euroa. Elokuun ennusteessa alitus oli vain vajaat 0,1 milj. euroa. Muun toiminnan toimintakatteen kasvu tul­ee näillä näkymin olemaan 7,8 prosenttia.

Vuoden 2018 ensimmäisessä osavuosikatsauksessa neljän kuukauden toteuman perusteella ennakoitiin, että perusturvapalvelujen toimintakatteen ylitys on 2,2 miljoonaa euroa ilman erikoissairaanhoitoa. Keskeisimmät ylitykset arvioitiin aiheutuvan lastensuojelun ja ikäihmisten hoivapalveluiden sekä Espoon sairaalapalveluiden ostoista.

 

Määrärahan korotustarpeet

Kuluvan vuoden määrärahan ylitykset aiheutuvat pääosin lakisääteisistä palveluista.

Lastensuojelun ja perhepalveluiden henkilöstöä lisättiin vuodelle 2018 kokonaiskustannusten  ja lastensuojelusijoitusten määrän kasvun hillitsemiseksi. Yhden sijoituksen vuotuiset kustannukset ovat noin 100 000 euroa. Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on 7,8 prosenttia suurempi kuin edeltävänä vuonna, jälkihuollon piirissä 5,4 prosenttia suurempi kuin edeltävänä vuonna ja avohuollon piirissä 2,8 prosenttia suurempi kuin edeltävänä vuonna. Uusien vakanssien lisääminen ole vielä ehtinyt vaikuttaa sijoitusten määrää alentavasti.

Toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen määrärahojen ylitys aiheutuu vammaispalveluiden ja kehitysvammapalveluiden ostoista, kuten itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten siirtyminen asumispalvelujen piiriin. Vammaispalveluiden, sisältäen kehitysvammapalvelut, toimintakatteen osuus toimintakyvyn tukipalveluiden toimintakatteesta on noin 70 prosenttia. Vammaispalveluiden nettokustannusten vuotuinen kasvu on ollut parina viime vuonna noin 8 - 9 prosenttia. Kuluvan vuoden talousarviossa on varauduttu noin 0,3 prosentin kasvuun. Vuoden 2018 talousarviossa vammaispalvelujen määrärahaa leikattiin perusturvalautakunnan budjettiesityksen jälkeen 2,8 milj. euroa. Tämänhetkisen arvion mukaan vammaispalveluiden tulosyksikön nettomenot kasvavat kuluvana vuonna noin 1,4 miljoonaa euroa.

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueella on toteutettu viime vuoden ja kuluvan vuoden aikana merkittävää rakenteellista muutosta. On luotu edellytyksiä ikäihmisten kotona selviytymisen tukemiseen.  Henkilökunnan laajamittaisen koulutuksen (kuntouttava hoitotyö) rinnalla on vahvistettu mm. kotikuntoutusta ja ikäihmisten fysioterapiassa ryhmätoimintaa. Vastaavasti niille ikäihmisille, joiden kotona selviytyminen tuetustikaan ei ole enää mahdollista, on järjestetty entistä nopeammin tehostetun palveluasumisen paikkoja. Ikäihmisten palveluiden tulosalueella on ylittymässä erityisesti kotihoidon vuokratyövoiman käyttöön varatut määrärahat. Erityisesti tähän vaikuttaa lisääntynyt yöaikaisen kotihoidon tarve. Yöaikainen hoito lopetettiin pari vuotta sitten kunnan omana työnä vähäisen tarpeen vuoksi. Palvelu on jouduttu ostamaan ilman riittävää määrärahavarausta. Myös muihin työvuoroihin on jouduttu ostamaan työvoimaa sijaisten huonon saatavuuden vuoksi. Vuoden 2019 talousarvioesitys sisältää kunnan oman yöaikaisen kotihoidon aloittamisen uudelleen kustannusten hillitsemiseksi.

Kesällä 2018 Espoon sairaalan kuntoutusosastojen hintoihin on tehty 8,3 % korotus ja uusi vuorokausihinta on nykyisin 413,55 euroa. Korotuksen myötä Espoon sairaalan loppuvuoden toteumaennustetta on jouduttu korottamaan.

 

Määrärahan korotustarve syyskuun toteutumatietojen pohjalta

Syyskuun toteutumatietojen pohjalta laaditun ennusteen mukaan pe­rus­tur­vapalvelujen toimintakatteen (ilman erikoissairaanhoitoa) määrärahan korotustarve on 3,2 miljoonaa euroa. Tällöin toimintakatteen kasvu edelliseen vuoteen näh­den on 7,8 prosenttia. Ylitykset aiheutuvat lähes kokonaan asiakaspalveluiden ostoista. Keskeisimmät ylitykset aiheutuvat, kuten molemmissa osavuosikatsauksissa todettiin, lastensuojelun ja perhepalveluiden sijaishuollon ostoista, kehitysvammaisten palveluiden ostoista ja Espoon sairaalan hinnankorotuksista.

Syyskuun toteumatietojen pohjalta ennustetaan oman toiminnan net­to­toi­min­ta­me­no­jen (toimintakate) ylityksen jakaantuvan tulosalueittain liitteen "Perusturvapalveluiden nettotoimintamenojen lisämäärärahatarpeen jakaantuminen" mukaisesti.

Investointiosan Apotti ohjelmistohankinnan (projekti 9003) vuoden 2018 määrärahavarauksesta oli jäänyt pois kunnan osuus (noin 185 000 €) sovitusta sijoituksesta Apotti Oy:n vapaan pääoman rahastoon.

Ehdotus

Esittelijä

Jaana Koskela, vt. perusturvajohtaja, jaana.koskela@kirkkonummi.fi

Perusturvajohtaja:

Perusturvalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kun­nan­val­tuus­tol­le, että kunnanvaltuusto päättää korottaa perusturvapalveluiden määrärahaa (toimintakate) 3 200 000 eurolla. Erikoissairaanhoidon syyskuun ennustetilanteen perusteella korotukselle todennäköisesti voidaan saada katetta jopa 850 000 euroa, sillä ennusteen mukaan määrärahat alittuvat kyseisellä summalla.

Lisäksi perusturvalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kun­nan­val­tuus­tol­le, että kunnanvaltuusto päättää korottaa Apotti ohjelmistohankinnan investointi määrärahaa (toimintakate) 185 000 eurolla.

Päätös

Perusturvalautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kun­nan­val­tuus­tol­le, että kunnanvaltuusto päättää korottaa perusturvapalveluiden määrärahaa (toimintakate) 3 200 000 eurolla. Erikoissairaanhoidon syyskuun ennustetilanteen perusteella korotukselle todennäköisesti voidaan saada katetta jopa 850 000 euroa, sillä ennusteen mukaan määrärahat alittuvat kyseisellä summalla.

Lisäksi perusturvalautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kun­nan­val­tuus­tol­le, että kunnanvaltuusto päättää korottaa Apotti ohjelmistohankinnan investointi määrärahaa (toimintakate) 185 000 eurolla.

 

Pöytäkirja tarkastettiin puheenjohtajan ehdotuksen mukaisesti tämän pykälän osalta kokouksessa.

Valmistelija

Juha Hörkkö, talousjohtaja, juha.horkko@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää

1

ehdottaa kunnanvaltuustolle,​ että valtuusto päättää

1.1

korottaa perusturvapalveluiden määrärahaa (toimintakate) 3 500 000 eurolla. Määrärahan korotustarve arvioidaan vielä kunnanvaltuuston kokouksessa 15.12.2018

1.2

korottaa Apotti ohjelmistohankinnan investointi määrärahaa (toimintakate) 185 000 eurolla

2

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

Kunnanhallitus 26.11.2018 käsittely:

Esittelijä muutti pohjaehdotustaan siten, että kohdasta 1.1 poistetaan sana "toimintakate", ja että päätöksen liitteet päivitetään ajankohtaisen tilanteen mukaisiksi. Esittelijä totesi lisäksi, että kunnanvaltuustolle selvitetään lukujen muodostumisen perustelut.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

1

ehdottaa kunnanvaltuustolle,​ että valtuusto päättää

1.1

korottaa perusturvapalveluiden määrärahaa 3 500 000 eurolla. Määrärahan korotustarve arvioidaan vielä kunnanvaltuuston kokouksessa 15.12.2018. Kunnanvaltuustolle selvitetään lukujen muodostumisen perustelut ja liitteet päivitetään ajankohtaisen tilanteen mukaisiksi.

1.2

korottaa Apotti ohjelmistohankinnan investointi määrärahaa (toimintakate) 185 000 eurolla.

2

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

Valmistelija

  • Juha Hörkkö, talousjohtaja, juha.horkko@kirkkonummi.fi

Perustelut

Ajantasainen 14.12.2018 tilanne esitellään kokouksessa.

Ehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle,​ että valtuusto päättää

1

korottaa perusturvapalveluiden määrärahaa 3 500 000 eurolla. Määrärahan korotustarve arvioidaan vielä kunnanvaltuuston kokouksessa 15.12.2018. Kunnanvaltuustolle selvitetään lukujen muodostumisen perustelut ja liitteet päivitetään ajankohtaisen tilanteen mukaisiksi.

2

korottaa Apotti ohjelmistohankinnan investointi määrärahaa (toimintakate) 185 000 eurolla.

 

Käsittely:

Talousjohtaja Juha Hörkkö ja perusturvatoimialan toimialajohtaja Jaana Koskela esittelivät asiaa kokouksessa.

Päätös

Kunnanvaltuusto päätti ehdotuksen mukaisesti.


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus
 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle
Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 
Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

Kunnallisvalituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
 - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
 - päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
 - päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

Helsingin hallinto-oikeus
Tuomioistuimet-talo
Radanrakentajantie 5
00520 HELSINKI

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069
Telekopio: 029 56 42000
Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

Virastoaika: 8.00 - 16.15.

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

Valituksen käsittelyn maksullisuus
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

Vahingonkorvausasiat
Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

Työsopimusasiat
Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.