Kunnanvaltuusto, kokous 14.5.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 34 Öfvergårdin ranta-asemakaavan (hanke 25300) hyväksyminen MRL 52 §:n mukaisesti

KIRDno-2018-592

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Anna Hakamäki, kaavoitusarkkitehti, anna.hakamaki@kirkkonummi.fi

Perustelut

Hankkeen käynnistyminen ja tavoitteet

Kaavahanke sisältyy Kirkkonummen kaavoitusohjelmaan 2016 – 2020. Kaavoitusohjelmassa 2017 – 2021 ranta-asemakaavoja ei ole enää nimetty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 20.5.2015 ja ranta-asemakaava tuli vireille 26.6.2015. Kaava-alueen laajennuksen vuoksi päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 15.6.2016.

Ranta-asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnittelualueella toimivan leirikeskuksen laajentaminen ja kehittäminen. Lisäksi alueen kaakkoisosan kiinteistöjä on tavoitteena kehittää Keskon kokous– ja virkistyskäyttöön.

Suunnittelualue

Suunnittelualue sijaitsee Porkkalanniemellä noin 20 kilometrin päässä Kirkkonummen kuntakeskuksesta. Suunnittelualue koko on n. 19 ha. Alueen länsiosa ulottuu Dragesvikenin lahden rantaan ja alueen halki kulkee Västeruddintien yksityistie. Alueella sijaitsevat Helsingin seurakuntayhtymän leirikeskus sekä Kesko Oyj:n kokous- ja vapaa-ajanviettopaikka. Leirikeskuksen toiminnot painottuvat alueen länsiosaan rannan tuntumaan. Rakennusoikeutta alueella on käytetty huoltorakennuksineen yhteensä noin 1100 k-m2. Leirikeskus työllistää muutamia työntekijöitä lähinnä kesäkaudella. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Kaavoitettavan alueen länsipuolella olevalla Porkkalantien kääntöpaikalla on linja-autopysäkki, johon saapuu arkipäivisin yhdeksän linja-autovuoroa (linja 902).

Suunnittelutilanne ja voimassa olevat kaavat

Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja on suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria.

Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmässä (2017) suunnittelualueen koillisosa on esitetty virkistysalueeksi ja Porkkalan niemi on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Alue on merkitty Kirkkonummen saaristo-  ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa pääosin kyläkeskuksen alueeksi (AT).  Kaavamääräyksen mukaan alue varataan kyläasutukselle ja sen tarvitsemille työ- ja palvelutiloille. Suunnittelualueen kaakkoisosa on luonnonsuojelualuetta (SL). Alueen lounaisosaan on osoitettu vesiliikenteen alue (LV). Saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan osoittama laskennallinen rakennusoikeus on tilalle 2:125 kaksi rakennuspaikkaa sekä tiloille 2:8, 2:94 ja 3:34 kullekin yksi rakennuspaikka.

Alueella ei ole voimassa olevia asema- tai ranta-asemakaavoja.

Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet

Ranta-asemakaavaluonnos oli nähtävänä 23.11. – 18.12.2015 ja 4. – 15.1.2016. Luonnoksesta saatiin 8 lausuntoa sekä 4 mielipidettä, joista yhdessä oli useita allekirjoittaneita. Lausuntojen johdosta tarkennettiin mm. aluerajauksia ja täydennettiin kaavamääräyksiä. Mielipiteiden johdosta tarkistettiin majoitusrakennuksen rakennusalaa siten, että rakennus aukeaa poispäin mereltä.

Luonnosvaiheen jälkeen eteläpuoliset kiinteistöt 2:8, 2:94 sekä 3:34 liitettiin Öfvergårdin ranta-asemakaavaan, sillä maanomistajalla on tarve alueen maankäytön järjestämiseen.

Ranta-asemakaavaehdotus oli nähtävänä 6.3 – 7.4.2017. Ehdotuksesta saatiin 8 lausuntoa sekä 4 huomautusta, joista yhdessä oli useita allekirjoittaneita. Lausuntojen perusteella kaavan selvityksiä täydennettiin vesihuoltoselvityksillä. Mitoitusosiota täydennettiin perusteluilla muodostuvan rakennusoikeuden osalta, vaikutusarviota ja perusteluja yleiskaavassa osoitetun veneliikenteen alueen (LV) pois jäämisen osalta. Lisäksi tarkistettiin mm. tulvariskiä, jätevesiä sekä RM-, R-1-, VL-, S- ja MY -alueita koskevia määräyksiä. Maa- ja metsätalousalueet on muutettu MY-alueiksi ja täydennetty aluetta koskevia määräyksiä. Lintuluoto on muutettu S-alueeksi. Korttelin 2 tontin 5 alue muutettiin R-1- korttelin yhteiskäyttöiseksi lähivirkistysalueeksi (VL/yk).

Ranta-asemakaava

Ranta-asemakaavan kokonaisrakennusoikeus on 3520 k-m². Aluetehokkuudeksi muodostuu ea=0,02. Alueen läpi kulkeva yksityistie, Västeruddintie, on merkitty kaavatieksi. 

Seurakunnan leiritoiminnot sijoittuvat kaava-alueen länsiosaan ja ne on osoitettu matkailupalvelujen korttelialueeksi (RM), jonka kokonaisrakennusoikeus on yhteensä 1750 k-m². RM-korttelialueen lounaisosassa on muinaisjäännös (sm). Pohjoiselle ranta-alueelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue (luo) luontoselvityksen mukaisesti. Rannan puustoinen vyöhyke on osoitettu alueen osaksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (s-2) maiseman, näkösuojan ja ekologisen yhteyden säilymiseksi. Västeruddintien varrella on olemassa oleva isännöitsijän asuinrakennus osoitettu erillispientaloksi (AO), jonka kokonaisrakennusoikeus on 150 k-m².

Keskon omistamien kiinteistöjen alue osoitetaan loma-alueeksi (R-1), joka on merkitty yleiseen ja yhteisöjen käyttöön. Tontin 4 päärakennukseen sijoittuvat kokous- ja majoitus- sekä saunatilat noin 20 hengelle. Tontilla 3 on erillinen majoitus- ja saunakokonaisuus. R-1-korttelin käyttöön on osoitettu yhteiskäyttöinen lähivirkistysalue (VL/yk), jolle saa rakentaa enintään 80 k-m² grillikatoksen tai huvimajan.

Alueen kaakkoisosan vanha metsä on osoitettu luontoselvityksen rajauksen mukaisesti suojelualueeksi (S) ja sen pohjoispuolinen metsäalue maa- ja metsätalous alueeksi (MY). Eteläosassa sijaitseva luoto on osoitettu linnuston takia suojelualueeksi (S).

Laaditut selvitykset

Alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna (Faunatica Oy 2011), vesihuoltoselvitys (Vahanen Oy 2011), maisemaselvitys (Tengbom 2015), muinaismuistolain mukainen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 2015), jossa on myös kartoitettu sota- ja kulttuurihistorialliset jäännökset. Edellä mainittuja selvityksiä on päivitetty vuonna 2016 ja 2018 kaava-alueen laajentumisen vuoksi. Lisäksi Keskon alueelle on laadittu vesihuoltoselvitys (2018). 

Muuta

MRL 66 §:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 9.4.2015. 
Kaavahanke kuuluu kaavoitusohjausmaksun maksuluokkaan III.  Kaavoitusohjausmaksun lisäksi maanomistaja vastaa myös kaavan laatimisen muista kustannuksista.
Ranta-asemakaavan laatijana toimiva projektipäällikkö Maarit Suomenkorpi Tengbom Oy:stä on kutsuttu kokoukseen esittelemään kaavaa.
 

Asiakirjat:
- Öfvergårdin ranta-asemakaavan selostus, sisältäen ranta-asemakaavakartan, piir.nro. 3332
- kaavoittajan vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin

 

Käsittely

kaavoitusarkkitehti Anna Hakamäki ja Maarit Suomenkorpi Tengbom Oy:stä olivat läsnä asian käsittelyn ajan klo 18.01 - 18.23.

Ehdotus

Esittelijä

Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

Kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että

1.
se hyväksyy kaavoittajan vastineet Öfvergårdin ranta-asemakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

2.
se hyväksyy Öfvergårdin ranta-asemakaavan, piir.nro 3332 mukaisena, ja lähettää sen edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi MRL:n 52 §:n mukaisesti

Päätös

Kuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Anna Hakamäki, kaavoitusarkkitehti, anna.hakamaki@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää, että

1.
se hyväksyy kaavoittajan vastineet Öfvergårdin ranta-asemakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

2.
se hyväksyy Öfvergårdin ranta-asemakaavan, piir.nro 3332 mukaisena, ja lähettää sen edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi MRL:n 52 §:n mukaisesti

3.

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

Päätös

Ehdotuksen mukaisesti.

Ehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto päättää MRL:n 52 §:n mukaisesti hyväksyä Öfvergårdin ranta-​asemakaavan,​ piir.nro 3332 mukaisena.

 

Käsittely:

Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen esitteli asiaa ja vastasi valtuutettujen kysymyksiin.

Päätös

Kunnanvaltuusto päätti ehdotuksen mukaisesti.


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus

 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

 

Valitusviranomainen

Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

 

Kunnallisvalituksen perusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

 

- -päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

- -päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

- -päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

 

Valituskirjelmän sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

 

–          päätös, johon haetaan muutosta

–          miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

–          perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

 

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

 

Helsingin hallinto-oikeus

Tuomioistuimet-talo

Radanrakentajantie 5

00520 HELSINKI

 

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069

Telekopio: 029 56 42000

Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

 

Virastoaika: 8.00 - 16.15

 

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

 

Valituksen käsittelyn maksullisuus

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

 

Vahingonkorvausasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

 

Työsopimusasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.