Kunnanvaltuusto, kokous 14.5.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 37 Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hyväksyminen

KIRDno-2017-305

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Perustelut

§66 Kuntatekniikan lautakunta 23.11.2017
Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, ohjelman hyväksyminen (kh, kv)

 

Käsittely
Esittelijän pyynnöstä asia poistettiin listalta ja siirrettiin käsiteltäväksi seuraavaan kuntatekniikan lautakunnan kokoukseen.

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto

Päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 136 §:n mukaan hakea muutosta.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Johdanto

Arkkitehtuuripolitiikan tarkoituksena on tukea hyvän rakennetun ympäristön syntyä, kehittämistä ja säilyttämistä. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (lyhennettynä apoli tai a-poli) on luonteeltaan rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin strateginen kehittämisohjelma. Tavoitteena on edistää käytäntöjä, joilla tähdätään järkevästi ja kestävästi uudistuvan, ajallisesti kerroksellisen ja laadultaan korkeatasoisen rakennetun ympäristön muodostamiseen siten, että vahvistetaan taajamien ja kyläalueiden paikallisidentiteettiä kunnan strategioiden ja periaatteiden mukaisesti.

Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on jatkumoa valtakunnalliselle, maakunnallisille ja eri kunnissa laadituille apoleille. Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, joka oli samalla ensimmäinen, hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 1998. Tämän jälkeen 2000-luvulla useat eri läänit, maakunnat ja kaupungit ryhtyivät laatimaan omia paikallisia arkkitehtuuripoliittisia ohjelmiaan.

Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatiminen on kunnan kaavoitusohjelman mukainen hanke. Työ käynnistyi vuoden 2013 alussa. Ohjelman luonnos oli käsittelyssä 20.8.2015 ja 14.9.2015 sekä uudestaan 16.2.2017 ja 27.3.2017 jolloin se päätettiin asettaa nähtäville ja pyytää siitä lausunnot ja palautetta.

 

Osahankkeet

Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman asiakenttä on laaja ja se koskettaa jokaista kuntalaista ja kunnassa toimijaa. Tästä syystä ohjelman laatiminen jaettiin eri osahankkeisiin, jotka suunnattiin eri kohderyhmille ja niillä haettiin sisältöä ohjelman eri osa-alueisiin (ks. arkkitehtuuripoliittisen ohjelman prosessikaavio ohjelman liitteessä 2). Osahankkeita olivat:

- aloitusseminaari

- paikkatietokysely

- arkkitehtuurikasvatushanke ja

- toimenpidetyöpajat.

Osahankkeiden sisältö kuvataan tarkemmin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman liitteessä 2.

 

Sisältö

Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa esitetään linjauksena Kirkkonummen rakennetun ympäristön kehittämisen ja rakentamisen pääperiaatteet, rakentamiseen liittyvät painopisteet ja toimintatavat sekä kaupunkimaisen ympäristön ja maalaisympäristön tunnuspiirteitä.

Tavoitteena on tukea kaupunkimaisen ympäristön syntymistä Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 esitetyille kasvuvyöhykkeille, ns. Kaupunki-Kirkkonummelle, sekä vaalia muuta Kirkkonummea, ns. Maaseutu-Kirkkonummea, maalaisympäristönä.

Arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan sisältyy edellämainittuja linjauksia tukevat konkreettiset toimenpiteet, joiden tarkoitus on edistää ohjelman toteutumista. Toimenpiteitä on kaikkiaan seitsemän kappaletta.  

Ohjelmaan sisältyvässä liitteessä 1 luodaan katsaus siihen millaisia jälkiä eri aikakaudet ovat jättäneet Kirkkonummen tämänhetkiseen rakennettuun ympäristöön, esitellään tilannekuva kunnan rakennetusta ympäristöstä sekä kuvataan niitä muutosvoimia, jotka vaikuttavat Kirkkonummen rakennetun ympäristön kehittymiseen tulevaisuudessa. Liitteessä 1 kerrotaan lisäksi Kaupunki-Kirkkonummen eri taajamien tunnusomaisista piirteistä sekä Maaseutu-Kirkkonummen eri alueiden – Järvi-Kirkkonummen ja Rannikko-Kirkkonummen – ominaisluonteista.

Liitteessä 2 kuvaillaan, miten Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on syntynyt: sen prosessia, eri osahankkeita, vuorovaikutusta ja päätöksentekoa.

Liite 3 sisältää arkkitehtuurikasvatushankkeen toimintamallin, jonka on laatinut Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo.

 

Vuorovaikutus, tiedottaminen ja luonnoksen jälkeen tehdyt muutokset

Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laadintaprosessi on ollut yhtä tärkeä kuin itse ohjelman sisältö. Ohjelman tavoitteena on tehdä samalla tunnetuksi rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista merkitystä jokaisen kirkkonummelaisen elämässä. Kuntalaiset myös sitoutuvat ohjelman toteutukseen voidessaan osallistua sen laadintaan.

Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatimisessa on siksi panostettu vuorovaikutuksen ja tiedottamisen määrään sekä käytetty mahdollisimman erilaisia vuorovaikutuksen ja tiedottamisen tapoja. Osahankkeisiin on sisältynyt mm. seminaari, paikkatietokyselyjä, luentoja, ohjattuja kävelyjä, pienoismallien tekoa, valokuvaamista ja työpajoja. Arkkitehtuuripoliittisesta ohjelmasta ja prosessin eri vaiheista on tiedotettu eri osapuolille ja kutsuttu heitä vaikuttamaan ohjelman sisältöön internet-sivuilla, tiedotustilaisuuksilla, tiedotteilla, sähköpostijakelulla ja kirjeitse.

Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma, mutta siitä huolimatta ohjelmaluonnos pidettiin julkisesti nähtävillä 2.5 - 2.6.2017. Nähtävillä olon aikana pyydettiin lausunnot noin 100 taholta ja järjestettiin lisäksi asukastilaisuus palautteen saamiseksi tavanomaisen kaavoituskäytännön mukaisesti. Kirjallista palautetta tuli 15 kappaletta, joista 14 oli lausuntoja ja 1 mielipide. Lisäksi asukastilaisuuteen toukokuussa 2017 osallistui 16 osallista. Saadun palautteen perusteella on ohjelmaan tehty tarkistuksia ja lisäyksiä. Ohjelmaan on myös lisätty luonnoksen valmistelun jälkeen saatua uutta tietoa mm. muiden valmistelussa olleiden hankkeiden johtopäätöksistä.

Kunnanhallitus päätti 27.3.2017 (§ 108), että erillistä rakentamisneuvottelukuntaa ei perusteta ja että ohjelman jatkotyössä on selkeämmin otettava esille ohjelman suhde kaa­voi­tuk­seen myös haja-asutusalueilla. Ohjelman tarkoitushan ei ole estää maa­seu­tu- ja haja-asutusrakentamista siltä osin, kun se on mahdollista yleis­kaa­vo­jen ja rakennusjärjestyksen perusteella. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti on ohjelmaa tarkistettu ja täydennetty em. päätöksiä selventävillä teksteillä sen eri osioissa.

 

Päätöksenteko

Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on luonteeltaan kunnan strateginen ohjelma, joten se on perusteltua hyväksyä kunnanvaltuustossa. Näin se saa myös mahdollisimman paljon vaikuttavuutta.

Arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa on esitelty kuntatekniikan lautakunnalle, kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuuston puheenjohtajistolle 25.1.2018.

Arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä valmistellaan erilliset päätösesitykset itse ohjelman hyväksymisen jälkeen.

Esityslistan liitteet:

- Kotina Kirkkonummi, Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2017, ehdotus kuntakehitysjaostolle 15.2.2018

- Yhteenveto arkkitehtuuripoliittisen ohjelman luonnoksesta saadusta palautteesta.

Ehdotus

Esittelijä

Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

Kuntatekniikan lautakunta päättää hyväksyä Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja esittää edelleen kuntakehitysjaostolle, että

1
se hyväksyy Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja lähettää sen edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

2
se esittää edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, että Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteiden yksityiskohdista päätetään kunnanhallituksessa arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hyväksymisen jälkeen

 

Käsittely

Käsittelyn aikana jäsen Matti Kaurila ehdotti seuraavaa muutosta Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tekstiin sivulle 5 kohtaan 1 Prosentti taiteelle :
Kunta varaa määrärahan hankekohtaisesti erikseen päätettäessä maankäyttösopimusten korvauksista sekä julkisten rakennusten ja alueiden rakentamisen määrärahoista taiteen tuottamiseksi julkiseen rakennukseen tai suunnittelualueelle kunnan määrittämiin paikkoihin sekä sisä- että ulkotiloihin.
Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuntatekniikan lautakunta valtuutti esittelijän tekemään teknisiä korjauksia evästysten pohjalta.

Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen.

Päätös

Kuntatekniikan lautakunta päätti

1
hyväksyä Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja esittää edelleen kuntakehitysjaostolle, että se hyväksyy Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja lähettää sen edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

2
esittää edelleen kuntakehitysjaostolle, että se esittää edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, että Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteiden yksityiskohdista päätetään kunnanhallituksessa arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hyväksymisen jälkeen

3
yksimielisesti muuttaa Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tekstin sivulle 5 kohtaan 1 Prosentti taiteelle kuulumaan seuraavasti:
Kunta varaa määrärahan hankekohtaisesti erikseen päätettäessä maankäyttösopimusten korvauksista sekä julkisten rakennusten ja alueiden rakentamisen määrärahoista taiteen tuottamiseksi julkiseen rakennukseen tai suunnittelualueelle kunnan määrittämiin paikkoihin sekä sisä- että ulkotiloihin.

4
valtuuttaa esittelijän tekemään teknisiä korjauksia evästysten pohjalta.

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Arkkitehtuuripolitiikan tarkoituksena on tukea hyvän rakennetun ympäristön syntyä, kehittämistä ja säilyttämistä. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on luonteeltaan rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin strateginen kehittämisohjelma. Tavoitteena on edistää käytäntöjä, joilla tähdätään järkevästi ja kestävästi uudistuvan, ajallisesti kerroksellisen ja laadultaan korkeatasoisen rakennetun ympäristön muodostamiseen siten, että vahvistetaan taajamien ja kyläalueiden paikallisidentiteettiä kunnan strategioiden ja periaatteiden mukaisesti.

 

Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa esitetään linjauksena Kirkkonummen rakennetun ympäristön kehittämisen ja rakentamisen pääperiaatteet, rakentamiseen liittyvät painopisteet ja toimintatavat sekä kaupunkimaisen ympäristön ja maalaisympäristön tunnuspiirteitä. Tavoitteena on tukea kaupunkimaisen ympäristön syntymistä Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 esitetyille kasvuvyöhykkeille, ns. Kaupunki-Kirkkonummelle, sekä vaalia muuta Kirkkonummea, ns. Maaseutu-Kirkkonummea, maalaisympäristönä. Arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan sisältyy edellä mainittuja linjauksia tukevat konkreettiset toimenpiteet, joiden tarkoitus on edistää ohjelman toteutumista. Toimenpiteitä on kaikkiaan seitsemän kappaletta.

 

Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatiminen on kunnan kaavoitusohjelman mukainen hanke. Työ käynnistyi vuoden 2013 alussa. Ohjelman luonnos oli käsittelyssä 20.8.2015 ja 14.9.2015 sekä uudestaan 16.2.2017 ja 27.3.2017 jolloin se päätettiin asettaa nähtäville ja pyytää siitä lausunnot ja palautetta. Kuntatekniikan lautakunta on hyväksynyt arkkitehtuuripoliittisen ohjelman 15.2.2018 § 16, ja esittää sitä edelleen kuntakehitysjaoston, kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi kuntatekniikan lautakunta esittää, että arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteiden yksityiskohdista päätetään kunnanhallituksessa ohjelman hyväksymisen jälkeen.

 

Esityslistan liitteenä on Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman 2017 ehdotus ”Kotina Kirkkonummi” sekä yhteenveto arkkitehtuuripoliittisen ohjelman luonnoksesta saadusta palautteesta.

Ehdotus

Esittelijä

Risto Nikunlaakso, risto.nikunlaakso@kirkkonummi.fi

Kuntakehitysjaosto päättää:

1
hyväksyä Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja lähettää sen edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

2
esittää edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, että Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteiden yksityiskohdista päätetään kunnanhallituksessa arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hyväksymisen jälkeen

Käsittely

Markus Myllyniemi esitti seuraavat muutosehdotukset, jota puheenjohtaja kannatti:

Kappale arkkitehtuuripoliittisen ohjelman sivulla 38: "Pääkaupunkiin liittyy aina tietty mahtipontisuus, kun vallanpitäjät haluavat esitellä valtaansa. Se näkyy rakennetun ympäristön selkeinä tiloina, muotoina ja linjoina sekä tiettynä kunnioittavana etäisyytenä sekä rakennusten kesken että rakennusten ja ihmisten välillä"  tulisi muuttaa muotoon, joka ei olisi yhtä mahtipontinen poistamalla lauseen "kun vallanpitäjät haluavat esitellä valtaansa".

Linjaus arkkitehtuuripoliittisen ohjelman sivulla 48: "Matka Pääkaupunkiin on joskus niin pitkä, että on helpompaa turvautua naapurikuntiin ja niiden palveluihin. Sisämaassa ollaankin pitkälti omillaan eikä samassa veneessä – paitsi sisämaakaupungin sisällä" antaa nykyisyydellään kuvan, ettei kuntaa kehitettäisi sen strategian mukaisesti yhdessä - tillsammans vaan pikemminkin kahtena erillisenä yksikkönä. Se tulisi muuttaa muotoon, joka korostaa koko kunnan yhtenäisyyttä ja kehittämistä yhdessä poistamalla lause: "Sisämaassa ollaankin pitkälti omillaan eikä samassa veneessä – paitsi sisämaakaupungin sisällä" antaa nykyisyydellään kuvan, ettei kuntaa kehitettäisi sen strategian mukaisesti yhdessä - tillsammans vaan pikemminkin kahtena erillisenä yksikkönä."

Puheenjohtaja teki seuraavan lisäysehdotuksen päätökseen, jota kannattivat Kati Kettunen, Markus Myllyniemi ja Bodil Lindholm:

Lisäys: Poliittista päätöksentekoa edellyttää etenkin toimenpideohjelman kohdat 1 ja 7. Jotta arkkitehtuuripolittiinen ohjelma tulee mahdollisimman nopeasti näkyväksi kuntakuvassa, pyytää kuntakehitysjaosto,että taidemääräraha osoitetaan jo lähiaikoina toteuttavaan hankkeeseen esimerkiksi ympäristötaiteeseen.

Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko kannatetut muutos- ja lisäysehdotukset hyväksyä yksimielisesti.

Kuntakehitysjaosto päätti hyväksyä ehdotukset yksimielisesti.

Päätös

Kuntakehitysjaosto päätti:

1

Kuntakehitysjaosto hyväksyi yksimielisesti Markus Myllyniemen ja puheenjohtajan tekemät muutos- ja lisäysehdotukset:

  • Kappaleesta arkkitehtuuripoliittisen ohjelman sivulla 38: "Pääkaupunkiin liittyy aina tietty mahtipontisuus, kun vallanpitäjät haluavat esitellä valtaansa. Se näkyy rakennetun ympäristön selkeinä tiloina, muotoina ja linjoina sekä tiettynä kunnioittavana etäisyytenä sekä rakennusten kesken että rakennusten ja ihmisten välillä" poistetaan lause "kun vallanpitäjät haluavat esitellä valtaansa".
  • Linjaus arkkitehtuuripoliittisen ohjelman sivulla 48: "Matka Pääkaupunkiin on joskus niin pitkä, että on helpompaa turvautua naapurikuntiin ja niiden palveluihin. Sisämaassa ollaankin pitkälti omillaan eikä samassa veneessä – paitsi sisämaakaupungin sisällä" poistetaan lause: "Sisämaassa ollaankin pitkälti omillaan eikä samassa veneessä – paitsi sisämaakaupungin sisällä".

sekä muilta osin liitteenä olevan Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja lähettää sen edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

2
esittää edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, että Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteiden yksityiskohdista päätetään kunnanhallituksessa arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hyväksymisen jälkeen

 

Lisäksi kuntakehitysjaosto esittää, että poliittista päätöksentekoa edellyttää etenkin toimenpideohjelman kohdat 1 ja 7. Jotta arkkitehtuuripolittiinen ohjelma tulee mahdollisimman nopeasti näkyväksi kuntakuvassa, pyytää kuntakehitysjaosto, että taidemääräraha osoitetaan jo lähiaikoina toteuttavaan hankkeeseen esimerkiksi ympäristötaiteeseen.

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto

1

hyväksyy Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman

2

hyväksyy, että Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteiden yksityiskohdista päätetään kuntatekniikan lautakunnassa tai kunnanhallituksessa arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hyväksymisen jälkeen.

 

Kunnanhallitus 16.4.2018 käsittely: 

Timo Haapaniemi teki seuraavan muutosehdotuksen: sivun 18 lause "Maalaisympäristössä rakentaminen keskitetään kyliin" muotoillaan muotoon "Maalaisympäristössä rakentaminen keskitetään pääosin kyliin" ja sivnu 32

lause "Hajarakentamista metsäalueille sekä rannikko- ja saaristovyöhykkeelle vältetään" muutetaan muotoon "Hajarakentamista metsäalueille sekä rannikko- ja saaristovyöhykkeelle ohjataan erityisen tarkasti". Matti Kaurila kannatti ehdotusta ja se hyväksyttiin yksimielisesti. 

Saara Huhmarniemi teki seuraavan muutosehdotuksen: sivun 5 kohta 6) "Asukaspalautejärjestelmä: kunta kerää säännöllisesti palautetta eri keinoin erityisesti uusien asuinalueiden asukkailta suunnittelun ja toteutuksen kehittämiseksi" muutetaan muotoon "Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen: asukkaat otetaan mukaan ideoimaan ja kehittämään jo alueiden suunnittelun alkaessa. Kunta kerää säännöllisesti palautetta eri keinoin asuinalueiden asukkailta suunnittelun ja toteutuksen kehittämiseksi". Timo Haapaniemi, Pekka M. Sinisalo, Reetta Hyvärinen, Antti Salonen ja Katarina Helander kannattivat ehdotusta ja se hyväksyttiin yksimielisesti. 

Lisäksi kunnanhallitus evästi valmistelijoita tiivistelmän laatimisesta ja historiatekstin tarkistamisesta ennen asian viemistä kunnanvaltuuston päätettäväksi.

 

Päätös

Kunnanhallitus päätti

1

ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman

2

ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy, että Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteiden yksityiskohdista päätetään kuntatekniikan lautakunnassa tai kunnanhallituksessa arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hyväksymisen jälkeen ja

3

että ohjelmaan tehdään seuraavat tekstimuutokset:

- sivun 18 lause "Maalaisympäristössä rakentaminen keskitetään kyliin" muotoillaan muotoon "Maalaisympäristössä rakentaminen keskitetään pääosin kyliin" 

- sivun 32 lause "Hajarakentamista metsäalueille sekä rannikko- ja saaristovyöhykkeelle vältetään" muutetaan muotoon "Hajarakentamista metsäalueille sekä rannikko- ja saaristovyöhykkeelle ohjataan erityisen tarkasti"

- sivun 5 kohta 6) "Asukaspalautejärjestelmä: kunta kerää säännöllisesti palautetta eri keinoin erityisesti uusien asuinalueiden asukkailta suunnittelun ja toteutuksen kehittämiseksi" muutetaan muotoon "Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen: asukkaat otetaan mukaan ideoimaan ja kehittämään jo alueiden suunnittelun alkaessa. Kunta kerää säännöllisesti palautetta eri keinoin asuinalueiden asukkailta suunnittelun ja toteutuksen kehittämiseksi"

4

että ohjelmaan liitetään tiivistelmä ja historiateksti tarkistetaan ennen asian viemistä kunnanvaltuuston päätettäväksi.

 

Ehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto

1

hyväksyy Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman

2

hyväksyy,​ että Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteiden yksityiskohdista päätetään kuntatekniikan lautakunnassa tai kunnanhallituksessa arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hyväksymisen jälkeen.

 

Käsittely:

Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen esitteli asiaa ja vastasi valtuutettujen kysymyksiin.

 

Keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutos- ja lisäysehdotukset:

Valtuutettu Piia Aallonharjan muutosehdotus:  

Sivu 38, viimeinen kappale poistetaan: "Hyvä hallitsija kuitenkin palvelee alaisiaan monin eri tavoin ja jakaa joskus suosiotaan jollain sellaisilla erityispalveluilla tai tapahtumilla, joita he eivät muualta löydä."

Sivu 40, 2 viimeistä kappaletta: "Kun naapureilla on hyvät välit, raja ei erota niitä toisistaan vaan yhdistää. Rajan yli voidaan käydä kauppaa ja rajan yli käydään töissä. Rajan yli vieraillaan, sukuloidaan ja harrastetaan. Aika asettaa kuitenkin tälle liikkumiselle rajat, sillä aika on rajallista. Masalassa on käynnissä tällä hetkellä Kirkkonummen rakentamisen suurin kasvu. Rajansa kuitenkin kaikella, kasvullakin. " Pois lauseet: "Aika asettaa kuitenkin tälle liikkumiselle rajat, sillä aika on rajallista." ja "Rajansa kuitenkin kaikella, kasvullakin. " 

 

Valtuutettu Kim Åströmin lisäysehdotus:

Sivulle 5: Kohtaan "3) Kestävämpää kehitystä" loppuun lisätään lause "Kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota rakennusten kosteustekniseen toimintavarmuuteen koko elinkaaren yli."

Sivulle 14 kohtaan "Ekologisesti kestävän rakentamisen edistämistä" loppuun lisätään sama lause.

 

Valtuutettu Anni-Mari Syväniemen lisäys- ja muutosehdotus:

Lisäys ja muutos sivulle 4: Kohtaan "tunnuspiirteet", toinen piirre... "Kirkkonummelle rakennetaan maalaisympäristöä, joka sisältää... · kyliä ja kulttuurimaisemia LISÄYS KOLMANNEKSI PALLUKAKSI * viihtyisiä pientaloalueita · monimuotoista ja luonnonläheistä rakentamista sekä MUUTOS maatalouselinkeinojen MUUTETAAN MAASEUTUELINKEINOJEN rakennuksia

 

Valtuutettu Katarina Helanderin muutosehdotus: 

"Tästä huolimatta Sundsberg ja Sarvvik tulevat edelleen pysymään Kivenlahden vaatimattomampana maalaisserkkuna ainakin siihen saakka, kunnes raideyhteyttä mahdollisesti jatketaan Kivenlahdesta Sundsbergiin Kirkkonummen puolelle" --> poistetaan sana vaatimattomampana

Katarina Helander Sivu 40: Ei siis ihme, että erityisesti Masalassa ollaan tietoisia omista rajoista. Korttelit ovat selvästi sulkeu tuvia katuihin nähden ja nurkat merkittyjä. Kartanonranta, joka vielä mielletään osaksi Masalaa eikä Sundsbergiä, erottuu avoimen peltoalueen keskellä geometrisilla, selkeillä ja teräväreunaisilla muodoillaan. --> poistetaan: Kartanonranta, joka vielä mielletään osaksi Masalaa eikä Sundsbergiä, erottuu avoimen peltoalueen keskellä geometrisilla, selkeillä ja teräväreunaisilla muodoillaan.

KUVAT sivuilla 41 ja 47 --> Kartanonranta --> Sundsbergin Kartanonranta

Kaikki Kartanonrantaa käsittelvä osuus / teksti siirretään Sundsberg / Sarfvik osioon.

 

Valtuutettu Minna Hakapään muutosehdotus:

Sivu 4, tunnuspiirteet: tiivistä ja korkeaa muutetaan tiiviimpää ja korkeampaa, sekä sivu 16 ensimmäinen kappale, otsikkoon ja varsinaiseen kappaleeseen samat muutokset. 

 

Valtuutettu Reetta Hyvärisen muutosehdotus:

Strategian linjassa: Lisäys sivu 5 kohta 3: Julkisessa rakentamisessa kunta suosii vähähiilisiä ratkaisuja.

 

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi että valtuutetut Piia Aallonharja, Kim Åström, Anni-Mari Syväniemi, Katarina Helander, Minna Hakapää ja Reetta Hyvärinen ovat tehneet muutos- ja lisäysehdotuksia joita on kannatettu.

Kunnanvaltuusto hyväksyi Aallonharjan, Helanderin, Hakapään ja Hyvärisen muutosehdotukset sekä Åströmin ja  Syväniemen lisäysehdotukset yksimielisesti.

Anni-Mari Syväniemen muutosehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti, joten puheenjohtaja totesi että muutosehdotuksesta on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että asiasta äänestetään sähköisesti siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Anni-Mari Syväniemen muutosehdotusta äänestävät EI. Jos EI voittaa, kunnanvaltuusto päättää Anni-Mari Syväniemen muutosehdotuksen mukaisesti.

Kunnanvaltuusto hyväksyi äänestysjärjestyksen.

Sähköisesti toimitetussa äänestyksessä annettiin 17 JAA -ääntä ja 30 EI -ääntä, yksi poissa. Anders Adlercreutzin, Minna Hakapään ja Anni-Mari Syväniemen äänestykset eivät kirjautuneet sähköisesti järjestelmään, joten he ilmoittivat EI -äänensä suullisesti sihteerille. Näin ollen annettiin yhteensä 17 JAA -ääntä ja 33 EI ääntä, yksi poissa.

Anni-Mari Syväniemen muutosehdotus oli voittanut ehdotus.

Päätös

Kunnanvaltuusto päätti

1

hyväksyä Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seuraavilla muutoksilla:

- Sivu 4, lisäys ja muutos: kohtaan "tunnuspiirteet", toinen piirre... "Kirkkonummelle rakennetaan maalaisympäristöä, joka sisältää... · kyliä ja kulttuurimaisemia LISÄYS KOLMANNEKSI PALLUKAKSI * viihtyisiä pientaloalueita · monimuotoista ja luonnonläheistä rakentamista sekä  -maatalouselinkeinojen MUUTETAAN MAASEUTUELINKEINOJEN rakennuksia

- Sivu 4, tunnuspiirteet: tiivistä ja korkeaa muutetaan tiiviimpää ja korkeampaa, sekä sivu 16 ensimmäinen kappale, otsikkoon ja varsinaiseen kappaleeseen samat muutokset. 

- Sivu 5: Kohtaan "3) Kestävämpää kehitystä" loppuun lisätään lause "Kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota rakennusten kosteustekniseen toimintavarmuuteen koko elinkaaren yli."

- Sivu 5 kohta 3: Lisäys: Strategian linjassa: Julkisessa rakentamisessa kunta suosii vähähiilisiä ratkaisuja.

- Sivu14, kohtaan "Ekologisesti kestävän rakentamisen edistämistä" loppuun lisätään sama lause.

- Sivu 38, viimeinen kappale poistetaan: "Hyvä hallitsija kuitenkin palvelee alaisiaan monin eri tavoin ja jakaa joskus suosiotaan jollain sellaisilla erityispalveluilla tai tapahtumilla, joita he eivät muualta löydä."

- Sivu 40, 2 viimeistä kappaletta: "Kun naapureilla on hyvät välit, raja ei erota niitä toisistaan vaan yhdistää. Rajan yli voidaan käydä kauppaa ja rajan yli käydään töissä. Rajan yli vieraillaan, sukuloidaan ja harrastetaan. Aika asettaa kuitenkin tälle liikkumiselle rajat, sillä aika on rajallista. Masalassa on käynnissä tällä hetkellä Kirkkonummen rakentamisen suurin kasvu. Rajansa kuitenkin kaikella, kasvullakin. " Pois lauseet: "Aika asettaa kuitenkin tälle liikkumiselle rajat, sillä aika on rajallista." ja "Rajansa kuitenkin kaikella, kasvullakin. " 

- Sivu 40: Ei siis ihme, että erityisesti Masalassa ollaan tietoisia omista rajoista. Korttelit ovat selvästi sulkeu tuvia katuihin nähden ja nurkat merkittyjä. Kartanonranta, joka vielä mielletään osaksi Masalaa eikä Sundsbergiä, erottuu avoimen peltoalueen keskellä geometrisilla, selkeillä ja teräväreunaisilla muodoillaan. --> poistetaan: Kartanonranta, joka vielä mielletään osaksi Masalaa eikä Sundsbergiä, erottuu avoimen peltoalueen keskellä geometrisilla, selkeillä ja teräväreunaisilla muodoillaan.

- Sivut 41 ja 47, KUVAT:  --> Kartanonranta --> Sundsbergin Kartanonranta

- Kaikki Kartanonrantaa käsittelvä osuus / teksti siirretään Sundsberg / Sarfvik osioon.

- Sivu 46, lauseesta: "Tästä huolimatta Sundsberg ja Sarvvik tulevat edelleen pysymään Kivenlahden vaatimattomampana maalaisserkkuna ainakin siihen saakka, kunnes raideyhteyttä mahdollisesti jatketaan Kivenlahdesta Sundsbergiin Kirkkonummen puolelle" --> poistetaan sana vaatimattomampana

2

että Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteiden yksityiskohdista päätetään kuntatekniikan lautakunnassa tai kunnanhallituksessa arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hyväksymisen jälkeen.

 

Äänestystulokset

  • Jaa 17 kpl 36%

    Johanna Fleming, Jukka Tammi, Pekka Jäppinen, Sanni Jäppinen, Anneli Granström, Maarit Orko, Elina Utriainen, Ari Harinen, Tero Suominen, Anna-Mari Toikka, Noora Piili, Antti Kilappa, Irja Bergholm, Krista Petäjäjärvi, Saara Huhmarniemi, Outi Saloranta-Eriksson, Reetta Hyvärinen

  • Ei 30 kpl 64%

    Hans Hedberg, Kim Åström, Matti Kaurila, Kati Kettunen, Mikko Kara, Ulla Seppälä, Anna Aintila, Eja Björkqvist, Pekka Sinisalo, Tony Björk, Antti Salonen, Piia Aallonharja, Veikko Vanhamäki, Hanna Haikonen, Raija Keihänen-Ekstam, Marjut Frantsi-Lankia, Jerri Kämpe-Hellenius, Riikka Purra, Timo Haapaniemi, Carl-Johan Kajanti, Katarina Helander, Pirkko Lehtinen, Erkki Majanen, Patrik Lundell, Ulf Kjerin, Linda Basilier, Rita Holopainen, Raija Vahasalo, Petri Ronkainen, Pekka Rehn


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus

 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

 

Valitusviranomainen

Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

 

Kunnallisvalituksen perusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

 

- -päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

- -päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

- -päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

 

Valituskirjelmän sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

 

–          päätös, johon haetaan muutosta

–          miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

–          perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

 

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

 

Helsingin hallinto-oikeus

Tuomioistuimet-talo

Radanrakentajantie 5

00520 HELSINKI

 

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069

Telekopio: 029 56 42000

Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

 

Virastoaika: 8.00 - 16.15

 

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

 

Valituksen käsittelyn maksullisuus

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

 

Vahingonkorvausasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

 

Työsopimusasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.