Kunnanvaltuusto, kokous 14.5.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 35 Edesholmen ranta-asemakaavan (hankenro. 24500) hyväksyminen MRL 52 §:n mukaisesti

KIRDno-2017-49

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Hankkeen taustaa

Edesholmenin ranta-asemakaava laadittiin vuosina 2007-2012 ja se hyväksyttiin kunnanvaltuuston päätöksellä 18.6.2012 (§ 66). Korkein hallinto-oikeus kumosi kaavan hyväksymispäätöksen 25.3.2015.

Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten perusteena oli se, että RM-alueella saaren eteläpuolelle osoitetun kolmen rakennusalan ja niihin liittyvien saunarakennusten rakennusalojen sijainti vaaransi luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisesti rajatun luontotyypin (merenrantaniityn) ominaispiirteiden säilymisen saaren etelärannalla.

Maanomistaja uudisti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen hakemuksensa ranta-asemakaavan laatimiseksi ja hanke sisällytettiin kunnanvaltuuston 31.8.2015 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuosille 2016-2020 ja alkavaksi vuonna 2017.

Yhdyskuntatekniikan lautakunta käsitteli ranta-asemakaavaa koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 20.4.2017 (§ 26) ja päätti samassa yhteydessä kaavan vireilletulosta. Ranta-asemakaavasta laadittiin suoraan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus päätti asettaa julkisesti nähtäville kokouksessaan 12.6.2017 (§ 13).

Nähtävilläoloaikana 21.8.-22.9.2017 ranta-asemakaavasta saatiin 15 lausuntoa ja 2 muistutusta.


Suunnittelualueen sijainti

Suunnittelualue sijaitsee Porkkalanniemen itäpuolella, n. 15 km Kirkkonummen kuntakeskuksesta kaakkoon, Bergstadin kylässä. Se muodostuu Edesholmen –nimisestä saaresta ja sillä sijaitsevasta tilasta Edisholm RN:o 1:45. Kaava-alue sisältää myös kaksi saaren pohjoispuolella sijaitsevaa Vedgrundet –nimistä pikkusaarta. Kaava-alueen pinta-ala on  noin 16 hehtaaria ja se käsittää koko saaren ja em. pikkusaaret. Kaava-alueeseen ei kuulu vesialuetta. Saarelta ei ole kiinteää yhteyttä mantereelle. Alue on rakentamaton saaren länsipäässä sijaitsevaa vanhaa saunaa lukuun ottamatta.


Ohjaavat kaavat ja suunnittelutilanne

Suunnittelualue kuuluu Kirkkonummen saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavaan. Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu länsipuoleltaan matkailupalvelujen alueeksi (RM) ja itäpuoleltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilunohjaustarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU).

Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa ja sitä täydentävissä vaihemaakuntakaavoissa alue on ns. valkoista aluetta, johon ei kohdistu maakunnallisia maankäyttövarauksia. Saaren länsipuolinen merialue kuuluu laajaan Kirkkonummen saariston Natura 2000 -luonnonsuojeluverkostoon sisältyvään vesialueeseen, joka ympäröi koko Kirkkonummen eteläisiä mereen työntyviä niemiä.


Ranta-asemakaavan tavoitteet ja vuonna 2012 hyväksytty ranta-asemakaava

Kaavan laatimisen perusteena on Saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa Edesholmenin saareen osoitetun matkailupalvelujen alueen (RM) hyödyntäminen ja sen yksityiskohtaisempi suunnittelu.

Maanomistajan tavoitteet ovat samat kuin vuonna 2012 hyväksytyn ranta-asemakaavan tavoitteet. Saarelle halutaan mahdollistaa korkeatasoisia merellisiä kokous- ja edustustiloja, jotka täyttävät myös kansainvälisten suuryhtiöiden sekä valtiovierailujen asettamat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Kokous- ja edustustilat suunnitellaan enintään noin 20-30 henkilön tilaisuuksia varten. Rakennukset, infrastruktuuri ja muu toiminta alueella suunnitellaan ympärivuotista käyttöä varten.

Kunnan tavoitteena on ollut Kirkkonummen saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan mukainen maankäyttö, joka saavutettiin vuonna 2012 hyväksytyssä ranta-asemakaavassa.

Vuonna 2012 hyväksytyssä ranta-asemakaavassa osoitettiin saareen rakennusoikeutta yhteensä 1400 k-m2, joista 1370 k-m2 sijoittui matkailua palvelevien rakennusten korttelialueelle (RM). Siinä tarkasteltiin myös mahdollisuuksia osoittaa saareen sen käytön edellyttämä kulkuyhteys. Tähän liittyen laadittiin kaavoitusta palveleva liikenneyhteysselvitys ja hyväksytyssä ranta-asemakaavassa määrättiin, että RM-korttelialueelle ei saa myöntää rakennuslupaa, ennen kuin aluehallintoviranomainen on myöntänyt luvan sillan rakentamiseksi saareen. Saareen haettiin kuitenkin jo vuonna 2002 vesilain 2 §:n mukaista lupaa ajosillan toteuttamiseksi ja lupa-asia ratkesi vuonna 2005 lopulta korkeimmassa hallinto-oikeudessa kielteisesti. Uusi lupahakemus tehtiin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuonna 2011 perusteena silloin valmisteilla olleessa ranta-asemakaavassa suunniteltu aikaisempaa tehokkaampi maankäyttö. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi kuitenkin 30.5.2014 hakemuksen sillä perusteella, että ”hankkeesta saatavaa hyötyä ei voida pitää hankkeesta johtuvan yleiselle edulle aiheutuvaan haittaan verrattuna huomattavana.”

Vuonna 2012 hyväksytyssä kaavassa suojeltiin myös saaren eteläosan merenrantaniitty, joka oli määritelty suojelluksi luontotyypiksi Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 22.11.2007. Merenrantaniitty osoitetaan suojelumerkinnällä myös uudelleen laaditussa ranta-asemakaavassa.


Ranta-asemakaavan keskeinen sisältö ja muutokset vuonna 2012 hyväksyttyyn ranta-asemakaavaan

Ranta-asemakaavan kokonaisrakennusoikeus on 1400 k-m2, joka on suuruudeltaan sama kuin vuonna 2012 hyväksytyssä ranta-asemakaavassa. Rakennusalojen sijaintia ja määrää on sen sijaan tarkistettu siten, että saaren koko itäosa kulkuyhteyttä ja rantautumispaikkaa lukuun ottamatta sekä luonnonsuojelulain nojalla rajattu rantaniitty ja sen lähialue sen eteläosassa säilytetään rakentamattomina luontoalueina. Rantaniityn ja korttelialueen väliin on osoitettu suoja-alueeksi lähivirkistysaluetta ja kaksi rantasaunan rakennusalaa ja yksi päärakennuksen rakennusala on poistettu. Rakennusalat on nyt sijoitettu siinä määrin kauas suojeltavasta alueesta, ettei korttelialueen käyttö vaaranna suojelualueen luontoarvojen säilymistä. Myös pääsaaren pohjoispuolella sijaitsevat Vedgrundet nimiset saaret osoitetaan kaavassa luonnonsuojelualueeksi. Lisäksi saaren keskiosan matalan notkoalueen luontoarvojen säilymistä rantaniittyalueen ulkopuolella on varmistettu kaavaan otetulla luo- määräyksellä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeä alue).

Kaavassa on osoitettu aluevarauksia matkailupalvelujen korttelialueille (RM), lähivirkistysalueelle (VL), luonnonsuojelualueille (S-1 ja SL) sekä venevalkama-alueelle (LV). RM-korttelialueen länsiosaan on sijoitettu alueen päärakennus sekä sen läheisyyteen yksi isompi majoitusrakennus, joka tarvittaessa myös toimii kokoustilana. Näiden itä- ja pohjoispuolella on kaksi majoitusrakennusta.

Kunnanvaltuuston 18.6.2012 (§ 66) hyväksymässä ja sittemmin kumoutuneessa ranta-asemakaavassa oli osoitettu yksi matkailu-palvelujen rakennuskortteli (RM), jossa oli 5 erillistä lomarakennusta saunoineen.


Kulkuyhteys saareen

Kiinteistölle 1:45 (Edisholm) on ollut vuodesta 2004 ollut lähtien tieoikeus Stenkullantien ja Edisöntien kautta rantaan asti. Rasiteoikeus on Stenkullantiellä leveydeltään kuusi metriä, siitä eteenpäin Edisöntielle seitsemän metriä ja kymmenen metriä Edisöntieltä rantaan. Kyseinen alue riittää laiturille ja jäteveden tyhjennyspisteelle. Uudessa tietoimituksessa voidaan tarvittaessa aluetta jonkin verran laajentaa kunnollisen kääntöpaikan aikaansaamiseksi tarvittaessa.


Muuta

Alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2005. Vuonna 2008 on laadittu liitesuunnitelmat alueen rakennuskannasta ja vuonna 2011 liikenneyhteysselvitys liikenteellisistä vaihtoehdoista. Lisäksi vuonna 2016 on laadittu selvitys alueen rakennetun ympäristön kehityksestä ja rakennuskannasta.

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty MRL 77 §:n perusteella Uudenmaan ELY-keskuksessa 3.3.2017. MRL 77 § on kumottu 1.5.2017.

Kaavahanke kuuluu kaavoitusohjausmaksun maksuluokkaan III.

Ranta-asemakaavan laatijana toimii DI Henrik Wickström Oy Wixplan Ab:stä.

 

Asiakirjat:
- Edesholmenin ranta-asemakaavan selostus, sisältäen ranta-asemakaavan pienennöksen, piir. nro. 3335
- kaavoittajan vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

 

Käsittely:
Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen poistui kokouksesta käsittelyn jälkeen klo 19.49.

Ehdotus

Esittelijä

Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja, anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

Kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se

1.
hyväksyy tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet Edesholmenin ranta-asemakaavaehdotuksesta (piir. nro 3307) saatuun palautteeseen.

2.
hyväksyy Edesholmenin ranta-asemakaavan (piir. nro 3335) ja lähettää sen edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Kuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, seppo.makinen@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää, että se

1.
hyväksyy tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet Edesholmenin ranta-asemakaavaehdotuksesta (piir. nro 3307) saatuun palautteeseen.

2.
hyväksyy Edesholmenin ranta-asemakaavan (piir. nro 3335) ja lähettää sen edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi

3.

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Ehdotuksen mukaisesti.

Ehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto päättää MRL 52 §:n mukaisesti hyväksyä Edesholmenin ranta-​asemakaavan, piir. nro 3335 mukaisena.

 

Käsittely:

Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen esitteli asiaa ja vastasi valtuutettujen kysymyksiin.

Päätös

Kunnanvaltuusto päätti ehdotuksen mukaisesti.


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus

 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

 

Valitusviranomainen

Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

 

Kunnallisvalituksen perusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

 

- -päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

- -päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

- -päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

 

Valituskirjelmän sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

 

–          päätös, johon haetaan muutosta

–          miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

–          perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

 

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

 

Helsingin hallinto-oikeus

Tuomioistuimet-talo

Radanrakentajantie 5

00520 HELSINKI

 

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069

Telekopio: 029 56 42000

Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

 

Virastoaika: 8.00 - 16.15

 

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

 

Valituksen käsittelyn maksullisuus

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

 

Vahingonkorvausasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

 

Työsopimusasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.