Kunnanvaltuusto, kokous 13.11.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 75 Vastaus valtuustoaloitteeseen nro 8/2011: Aktivoituminen uusiutuvan energian suhteen

KIRDno-2017-1247

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Risto Nikunlaakso, risto.nikunlaakso@kirkkonummi.fi

Perustelut

Valtuustoaloite nro 8/2011: Aktivoituminen uusiutuvan energian suhteen

Allekirjoittaneet valtuutetut jättivät valtuuston kokouksessa 20.6.2011 seuraavan aloitteen ja toivovat, että kunnanhallitus ryhtyy toimenpiteisiin uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi:

Kirkkonummella on suuret resurssit ja mahdollisuudet aktivoitua uusiutuvan energian alalla. Kuten kunnan hankinnoissa on havaittu, kunta on fossiilisten polttoaineiden suurkäyttäjä. Monilla suurista öljyä käyttävistä kiinteistöistä on erittäin hyvät resurssit siirtyä uusiutuvaan energiaan. Kunnan tulisi aktivoitua ja toimia esikuvana kuntalaisille. Suomen valtio tukee uusiutuvaan energiaan siirtyviä kuntia, ja myös korkea öljyn hinta pitäisi nähdä uhkana, joka vaikuttaa negatiivisesti kunnan talouteen. Kunnan selvityksissä tulee tarkastella kaikkia fossiilisia polttoaineita käyttäviä kiinteistöjä ja harkita vahvasti uusiutuvaan energiaan siirtymistä. Uusiutuva energia ei ole ainoastaan lämpöä, vaan se luo myös työpaikkoja kuntaan, esim. Sjökullaan rakennettava uusi koulu voitaisiin lämmittää ostetulla paikallisella energialla (lämpöyrittäjä), ja täten kunta välttyy kalliilta investoinnilta lämpölaitokseen. Toinen esimerkki on Volsin alue, jossa kunta omistaa suuria kiinteistöjä.

 

Aloitteen olivat allekirjoittaneet: Ulf Kjerin, Hans Hedberg, Pia Hautamäki, Aapeli Savola, Minna Hakapää, Gun-Maj Beck, Pekka Borg, Ari Harinen, Pirkko Lehtinen, Rita Holopainen, Marjut Frantsi-Lankia, Stefan Gustafsson, Pekka M. Sinisalo, Antti Salonen, Corinna Tammenmaa, Patrik Lundell, Anni-Mari Syväniemi, Ville Salmela, Hanna-Kaisa Mettälä, Marjokaisa Piironen, Mikael Gerkman, Irja Bergholm, Hari Hujanen, Minna Pirttijärvi, Pekka Jäppinen, Janne Miilukangas, Eero Hirvonen, Eero Lankia ja Johan Karlsson.

 

Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen

Kirkkonummen kunta on ollut mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa vuodesta 2002 lähtien. Sopimuksessa pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kirkkonummi saavutti tavoitteensa 7 % energiansäästön vuonna 2012. Liittyminen energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2017-2025 on valmisteilla.

Ehdotus

Esittelijä

Risto Nikunlaakso, risto.nikunlaakso@kirkkonummi.fi

Kuntakehitysjaosto päättää

 

1

antaa seuraavan selvityksen vastineena valtuustoaloitteisiin:

Kirkkonummella on tarve koko kunnan tasolla koordinoituun ilmastotyön tehostamiseen. Jäsenyys Hinku-foorumissa voi tukea kuntaa ilmastotyön tavoitteiden saavuttamisessa. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan vielä edellytyksiä hakea Hinku-jäsenyyttä. Merkittävimmin kasvihuonekaasupäästöihin voidaan vaikuttaa maankäytön suunnitteluun ja liikenteeseen kohdistuvin keinoin. Hiilineutraalisuuden tavoittelu edellyttää myös valmiutta merkittäviin päästöjä vähentäviin investointeihin. Kunnan ensin laadittava ilmastopoliittinen ohjelma, jonka yhteydessä mm. selvitetään mitä toimenpiteitä Hinku- kriteeristön edellyttämä 80 % päästövähennystavoitteen täyttäminen Kirkkonummella edellyttää.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on huomioitava ja sisällytettävä valmisteilla olevaan kuntastrategiaan. Ilmastopoliittisen ohjelman valmisteluun ja toteuttamiseen tulisi myös osoittaa tarvittavat määrärahat tulevien vuosien talousarvioissa.

Mahdollisuudet fossiilisten energialähteiden käytön vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen tarkastellaan ilmastopoliittisen ohjelman valmistelun yhteydessä ja osana energiatehokkuussopimuksen toteuttamista.

 

2

lähettää sen edelleen kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

 

Käsittely

Kuntakehitysjaosto keskusteli aiheesta ja keskustelun aikana Markus Myllyniemi esitti seuraavan muutosehdotuksen:

Kuntakehitysjaosto katsoo, että HINKU-kuntiin liittyminen tukee itsessään kunnan aktivoitumista uusiutuvien energiamuotojen käytössä ja tukee kunnan ilmastopoliittisen ohjelman laatimista. Koskien HINKU-kuntiin liittyvää jaoston päätöstä, kuntakehitysjaosto katsoo valtuustoaloitteen tulleen käsitellyksi edellisen § 34 päätöksen yhteydessä ja lähettää aloitteen käsiteltäväksi edelleen kunnanhallitukseen.

Päätös

Kuntakehitysjaosto päätti yksimielisesti muutosehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Ulla Gahmberg, kunnansihteeri, ulla.gahmberg@kirkkonummi.fi

Perustelut

Kuntakehitysjaosto käsitteli asiaa kokouksessaan 17.10.2017 § 35 ja antoi kunnanhallitukselle seuraavan vastauksen: Kirkkonummen kunta on ollut mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa vuodesta 2002 lähtien. Sopimuksessa pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kirkkonummi saavutti tavoitteensa 7 % energiansäästön vuonna 2012. Liittyminen energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2017-2025 on valmisteilla.

 

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää

1

ehdottaa kunnanvaltuustolle että valtuusto

1.1

merkitsee tiedokseen kuntakehitysjaoston vastauksen valtuustoaloitteeseen

1.2

pitää vastausta riittävänä ja aloitetta loppuunkäsiteltynä

2

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa

Päätös

Kunnanhallitus päätti

1

ehdottaa kunnanvaltuustolle että valtuusto

1.1

merkitsee tiedokseen kuntakehitysjaoston vastauksen valtuustoaloitteeseen

1.2

pitää vastausta riittävänä ja aloitetta loppuunkäsiteltynä

2

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa

Ehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle että valtuusto merkitsee tiedokseen kuntakehitysjaoston vastauksen valtuustoaloitteeseen ja pitää vastausta riittävänä ja aloitetta loppuunkäsiteltynä

Päätös

Ehdotuksen mukaan.


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus

 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

 

Valitusviranomainen

Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

 

Kunnallisvalituksen perusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

 

- -päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

- -päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

- -päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

 

Valituskirjelmän sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

 

–          päätös, johon haetaan muutosta

–          miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

–          perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

 

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

 

Helsingin hallinto-oikeus

Tuomioistuimet-talo

Radanrakentajantie 5

00520 HELSINKI

 

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069

Telekopio: 029 56 42000

Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

 

Virastoaika: 8.00 - 16.15

 

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

 

Valituksen käsittelyn maksullisuus

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

 

Vahingonkorvausasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

 

Työsopimusasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.

 

 

 

 

 

Käsitellyt asiat