Kunnanvaltuusto, kokous 13.11.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 76 Vastaus valtuustoaloitteeseen nro 6/2017: Terveyskeskuksen lääkärinvastaanotto

KIRDno-2017-1116

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Arja Liinavuori, terveyspalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö, arja.liinavuori@kirkkonummi.fi

Perustelut

Vastaus valtuustoaloitteeseen nro 6/2017: Terveyskeskuksen lääkärinvastaanotto (Kunnanvaltuusto 24.04.2017 § 41)

Valtuustoaloite

Valtuustoaloitteessa 6/2017 on esitetty huoli terveyskeskuksen lääkärivastaanotosta – erityisesti keskustan terveyskeskuksen päivystyksestä, joka hoitaa myös muita kiireellisiä potilaita. Aloitteessa todetaan valtuutettujen vastaanottaneen palautetta monelta kuntalaiselta liian pitkistä odotusajoista päivystyksen lääkärin vastaanotolle. Aloitteessa esitetään, että kunnan tulee selvittää päivystyksen palvelutarve ja päivystykseen tulee osoittaa riittävästi lääkäreitä. Aloitteen mukaan tarvittaessa tulisi palkata lisää lääkäreitä turvaamaan kuntalaisten lääkäripalvelut.

 

Vastaus

Terveyspalvelujen vastaanottotoiminnassa kiireellistä hoitoa on saatavilla jokaisena päivänä klo 8.00-20.00. Muina aikoina kiireellisestä hoidosta vastaa Jorvin sairaalan yhteispäivystys. Kirkkonummen terveyskeskuksessa järjestettävässä kiireellisessä hoidossa on käytettävissä laboratorio- ja kuvantamispalvelut arkisin virka-aikana. Muina aikoina voidaan tehdä vain ns. pikatestejä (esimerkiksi tulehdusarvot).

Arkipäivisin kiireellisessä hoidossa on kaksi-kolme terveyskeskuslääkäriä sekä vähintään kolme sairaanhoitajaa. Muina aikoina kiireellisessä hoidossa on yksi lääkäri ja kaksi sairaanhoitajaa. Perjantai-iltaisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä lääkäriresurssista vastaa vuokratyöyritys ja muina aikoina toiminta on järjestetty kokonaan omana toimintana.

Kiireellisen hoidon saatavuutta mitataan säännöllisesti ja mittausten perusteella keskimääräinen odotusaika kiireelliseen hoitoon on noin yksi tunti. Vaihteluväli odotusajoissa on yhdestä minuutista neljään tuntiin. Henkilöstöresurssit on suunniteltu mittausten perusteella siten, että kiireellisimpinä ajankohtina (maanantaisin ja perjantaisin) on myös henkilöstöä käytettävissä eniten. Kiireellisen hoidon kysynnässä eri ajankohtina on kuitenkin paljon vaihtelua, joten kaikkiin ruuhkatilanteisiin ei pystytä valmistautumaan ennalta.

Lääkärivakansseja ei ole lähivuosina saatu lisää väestön kasvusta huolimatta, lukuun ottamatta kuluvaa vuotta, jolloin sairaalatoiminnassa aiemmin olleet kaksi lääkärin vakanssia jäivät kuntaan. Tätä resurssia käytetään osittain vastaanottotyöhön, osittain ikäihmisille kotiin tarjottavien palveluiden parissa tapahtuvaan työhön ja osittain palveluiden kehittämistyöhön. Mikäli nykyisiä lääkäriresursseja vastaanottotoiminnan sisällä siirretään enemmän kiireelliseen hoitoon, se on pois ajanvarauksella tapahtuvasta omalääkäritoiminnasta. Ajanvarausaikojen riittämättömyys vuorostaan johtaa kiireellisen hoidon kysynnän kasvuun. Mikäli lääkäriresursseja halutaan vahvistaa, tulisi lisäys kohdistaa ensisijaisesti päiväaikaiseen ajanvarauksella tapahtuvaan vastaanottotoimintaan.

Osa lääkärien työpanoksesta tarvitaan tavanomaisen vastaanottotoiminnan ja kiireellisen hoidon lisäksi lakisääteisiin toimintoihin (esimerkiksi lastenneuvola- ja kouluterveydenhuolto), kuntoutustoimintaan ja ikäihmisten palveluihin.

Lääkäriresurssit on pyritty mitoittamaan siten, että omalääkärille pääsee mahdollisimman hyvin. Tässä on kuitenkin alueellisia eroja mm. väestön erilaisesta palveluntarpeesta johtuen. Keskimääräinen odotusaika (ns. T3 eli kolmas vapaa aika) kiireettömään hoitoon on ollut keskustassa 20, Masalassa 12 ja Veikkolassa 11 päivää. Mikäli omalääkärille ei ole mahdollisuutta saada ns. puolikiireellisessä tapauksessa aikaa, ohjataan potilaat kiireelliseen vastanottoon keskustaan. Tämä valitettavasti ajoittain ruuhkauttaa keskustan kiireellisen vastaanoton. Palvelun tarjoaminen myös ns. puolikiireellisille potilaille keskustan kiireellisessä vastaanotossa on kuitenkin nähty tärkeänä palveluna kuntalaisille.

Viime aikoina haasteita kiireelliseen hoidon sujuvuuteen viikonloppujen osalta on lisäksi tuonut lääkäriresursseja tuottavan vuokratyöyrityksen vaihtuminen, minkä vuoksi kiireellisessä hoidossa on ollut paljon uusia päivystäjiä. Yhteistyötä näiltä osin ollaan kehittämässä. Pitkällä aikavälillä lääkärivuokratyövoiman käyttö viikonloppuisin on osoittautunut perustelluksi.

Jokaiselle kiireelliseen hoitoon saapuvalle potilaalle tehdään hoidon tarpeen ja hoidon kiireellisyyden arvio. Kiireellisyysluokituksessa on neljä eri astetta ja kiireellisimpinä hoidettavien ryhmään kuuluvat esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktiepäilyt, rintakivut sekä isot haavat. Lievimpään ryhmään kuuluvat esimerkiksi sairasloman jatkoa tarvitsevat potilaat, joilla on lieväoireinen hengitystieinfektio. Kiireellisimpään ryhmään kuuluvat potilaat otetaan hoitoon välittömästi ja he menevät myös matalammalla kiireellisyysluokituksella hoitoon otettujen potilaiden ohi. Tämä voi ajoittain pidentää odotusaikoja, mikä saattaa ymmärrettävästi tuntua yksittäisen asiakkaan kohdalla kohtuuttomalta.

Kirkkonummen kunnassa lääkärien ja hoitajien vastaanottotoimintaa on kehitetty systemaattisesti usean vuoden ajan palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Kehittämisessä on hyödynnetty saatua palautetta ja lean-kehittämisen periaatteita. Kuluvan vuoden aikana hoidon tarpeen arviointikäytäntöjä on muutettu ja hoitajavastaanottojen määrää sekä kiireellisessä hoidossa että pitkäaikaissairauksien seurannassa on lisätty. Tämä on osaltaan parantanut pääsyä lääkärinvastaanotolle kiireellisessä hoidossa. Lisäksi loka-marraskuun 2017 aikana on alkamassa suorafysioterapiavastaanotto. Sen arvioidaan osaltaan helpottavan lääkäripalvelujen saatavuutta kiireellisessä hoidossa, kun myös fysioterapeutille voidaan ohjata suoraan ne potilaat, joiden katsotaan hyötyvän parhaiten fysioterapeutin ammattitaidosta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kiireellisen hoidon luonteeseen kuluu vaihteleva ja osittain ennalta arvaamaton kysynnän vaihtelu, mikä aiheuttaa ajoittain palvelun ruuhkautumista. Resurssit pyritään optimoimaan mittausten perusteella arvioituun kysyntään nähden parhaalla mahdollisella tavalla. Kustannustehokkuuden kannalta ei ole myöskään tarkoituksenmukaista resursoida liikaa kiireellistä hoitoa satunnaisia ennalta arvioimattomia ruuhkahuippuja varten. Hoidon kiireellisyyden arvioinnin avulla huolehditaan joka tapauksessa siitä, että jokainen saa lääketieteellisesti perustellun hoidon riittävän nopeasti.

 

Oheismateriaali:

- Kunnanvaltuuston valmistelutoimikunnan päätös 24.5.2017 § 25: Valtuustoaloite nro 6/2017: Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto.

- Valtuustoaloite nro 6/2017

Ehdotus

Esittelijä

Jaana Koskela, toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö, jaana.koskela@kirkkonummi.fi

Perusturvajohtaja:


Perusturvalautakunta päättää


1. antaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle selostusosan mukaisen vastauksen vastauksena Ulf Kjerinin, Gun-Maj Beckin ym. 24.4.2017 jättämään valtuustoaloitteeseen terveyskeskuksen lääkärivastaanotosta.
2. esittää, että kunnanvaltuusto toteaa aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi.

Päätös

Perusturvalautakunta päätti

 

1

antaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle selostusosan mukaisen vastauksen vastauksena Ulf Kjerinin, Gun-Maj Beckin ym. 24.4.2017 jättämään valtuustoaloitteeseen terveyskeskuksen lääkärivastaanotosta.

 

2

esittää, että kunnanvaltuusto toteaa aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi.

 

 

Pöytäkirjan liitteet:

Liite 5/5.10.2017, Kunnanvaltuuston valmistelutoimikunnan päätös 24.5.2017 § 25: Valtuustoaloite nro 6/2017: Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto

Liite 6/5.10.2017, Valtuustoaloite 6/2017

 

Valmistelija

Kati Kupiainen, perusturvapalveluiden hallintopäällikkö, kati.kupiainen@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää

1

antaa kunnanvaltuustolle selostusosan mukaisen vastauksen vastauksena Ulf Kjerinin, Gun-Maj Beckin ym. 24.4.2017 jättämään valtuustoaloitteeseen terveyskeskuksen lääkärivastaanotosta.

2

ehdottaa, että kunnanvaltuusto pitää vastausta riittävänä ja aloitetta loppuun käsiteltynä

3

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa

 

Kunnanhallitus 6.11.2017 käsittely: 

Perusturvajohtaja Liisa Ståhle oli kokouksessa läsnä asian käsittelyn ajan. Käsittelyn aikana todettiin että perusturvan selostusosassa olevaa laboratorio- ja kuvantamispalveluita koskevaa vastausta tulee tarkentaa valtuustolle menevään vastaukseen. 

Päätös

Kunnanhallitus päätti 

1

todeta, että perusturva tarkentaa laboratorio- ja kuvantamispalveluita koskevaa vastausta valtuustolle menevään vastaukseen

2

antaa kunnanvaltuustolle selostusosan mukaisen vastauksen, jota on tarkennettu edellisen päätöskohdan mukaisesti, vastauksena Ulf Kjerinin, Gun-Maj Beckin ym. 24.4.2017 jättämään valtuustoaloitteeseen terveyskeskuksen lääkärivastaanotosta

2

ehdottaa, että kunnanvaltuusto pitää tarkistettua vastausta riittävänä ja aloitetta loppuun käsiteltynä

3

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

Perustelut

Perusturvajohtaja on tarkentanut perusturvalautakunnan selostusosassa olevaa vastausta laboratorio- ja kuvantamispalveluiden osalta vastauksena valtuustolle seuraavasti:

Sosiaali- ja terveyskeskuksen (Virkatie1) yhteydessä toimivat HU:n laboratorio ja  kuvantaminen. Ko. toimintojen aukioloajat ovat ovat seuraavat:

  • HUS-lab on avoinna ma-to klo 7.15-14.00 ja pe 7.15-13.00 sekä ennen arkipyhää 7.15-13.00. He aloittavat siis jo hyvissä ajoin ennen virka-aikaa, mutta myös lopettavat ennen sen päättymistä.

  • HUS-kuvantaminen on avoinna ma-to klo 8.00 – 15.30 ja pe klo 8.00 – 14.00. Ma-to aukioloaika vastaa terveyskeskuksen normaalin vastaanottotoiminnan aukioloaikaa, perjantaisin palvelu sulkeutuu tuntia aikaisemmin.

Ehdotus

Kunnanhallitus

1

antaa kunnanvaltuustolle selostusosan mukaisen vastauksen, jota on tarkennettu laboratorio- ja kuvantamispalveluiden osalta, vastauksena Ulf Kjerinin, Gun-Maj Beckin ym. 24.4.2017 jättämään valtuustoaloitteeseen terveyskeskuksen lääkärivastaanotosta

2

ehdottaa, että kunnanvaltuusto pitää tarkistettua vastausta riittävänä ja aloitetta loppuun käsiteltynä

 

 

KÄSITTELY

Valtuutettu Marjut Frantsi-Lankia poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 21.11 ja varavaltuutettu Kari Hujanen vastaavasti klo 21.12.

Päätös

Ehdotuksen mukaan.


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus

 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

 

Valitusviranomainen

Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

 

Kunnallisvalituksen perusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

 

- -päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,

- -päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

- -päätös on muuten lainvastainen.

 

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

 

Valituskirjelmän sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

 

–          päätös, johon haetaan muutosta

–          miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

–          perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

 

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

 

Helsingin hallinto-oikeus

Tuomioistuimet-talo

Radanrakentajantie 5

00520 HELSINKI

 

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069

Telekopio: 029 56 42000

Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

 

Virastoaika: 8.00 - 16.15

 

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

 

Valituksen käsittelyn maksullisuus

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

 

Vahingonkorvausasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

 

Työsopimusasiat

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.

 

 

 

 

 

Käsitellyt asiat