Kunnanvaltuusto, kokous 12.11.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 97 Tilan JOLKBY 257-437-1-131 raakamaa-alueen hankinta

KIRDno-2017-1292

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Otso Kärkkäinen, Kunnangeodeetti, otso.karkkainen@kirkkonummi.fi

Perustelut

Kirkkonummen kunnan tonttipalvelut on tehnyt tilaan JOLKBY RN:o 1:131, kiinteistötunnus 257-437-1-131, kuuluvasta noin 27,15 ha raakamaa-alueesta maanomistajalle ehdollisen ostotarjouksen. Raakamaa-alue (määräala) on rakentamatonta aluetta ja sijoittuu vuonna 2010 lainvoiman saaneen Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavan alueelle. Osayleiskaavassa määräalan alueelle on osoitettu asuntoalueita (kaavamerkintä A), pientalovaltaista asuntoalueita (AP), palvelujen ja hallinnon alue (P) ja lähivirkistysalueita (VL). Alueen poikki kulkee osayleiskaavassa Vanhalta rantatieltä Killinmäen ja Louhosrinteen kautta Gesterbyhyn linjattu kehäkatu, jonka toteuttaminen on myös alueen rakentamisen edellytyksenä.

Raakamaa-alue sijoittuu kunnanvaltuuston 3.9.2018 (§ 72) hyväksymän kaavoitusohjelman odotuskorissa vuosille 2021-2023 olevan Louhosrinne I:n asemakaavahankkeen alueelle ja kaavoitusohjelman alemmassa odotuskorissa olevan Louhosrinne II:n asemakaavahankkeen alueelle. Kaavoitusohjelman mukaan Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava on Louhosrinne I:n suunnittelun lähtökohtana. Alue tukeutuisi etupäässä kuntakeskuksen palveluihin ja osin myös Jorvaksen alueelle tuleviin palveluihin. Louhosrinne I:n hanke sijoittuu em. kehäkadun lounaispuolelle ja Louhosrinne II:n hanke koillispuolelle.

Osayleiskaavassa on kaavakartalla kullekin rakentamisen alueelle esitetty tavoiteltava rakennusoikeuden (k-m2) määrä vaihteluvälinä (esim. A, 15 000 - 18 000) liitteenä olevan osayleiskaavan karttaotteen mukaisesti. Osayleiskaavan vaihteluvälin alarajan mukaan laskettuna raakamaa-alueen aluetehokkuudeksi saadaan noin 0,19. Aluetehokkuus (ea) lasketaan kaavalla ea = k-m2 / m2, jossa k-m2 on kerrosala ja m2 on maa-alueen pinta-ala. Aluetehokkuuden laskennassa on mukana myös mm. alueen tiet, virkistysalueet ja muut yleiset alueet, jotka laskevat tehokkuutta verrattuna tehokkuustarkasteluun kortteli- tai tonttitasolla. Mainittu aluetehokkuus ea = 0,19 sijoittuu tiiviin pientalovaltaisen asuntoalueen (ea = 0,15-0,20) tehokkuusluokan yläpäähän. Mainitulla aluetehokkuudella tavoiteltava kerrosalan määrä on noin 52 000 k-m2.

Raakamaa-alueesta tarjottu kauppahinta on 1 800 000 euroa, joka on noin 66 300 euroa per hehtaari. Kaupassa myyjälle esitetään jääväksi metsästysoikeus siihen asti, kun kaupan kohteena olevalle alueelle on laadittu ensimmäinen asemakaava. Muutoin kauppa tehdään tavanomaisin kauppaehdoin.

Oheismateriaalina on kartta kunnan maanomistuksesta sekä nykyarvolaskelma, jossa oletuksena on Louhosrinne I:n ja Louhosrinne II:n asemakaavahankkeiden toteuttaminen 15 vuoden kuluessa. Oletuksena on, että kaavataloudellisuus on tutkittu osayleiskaavan laatimisvaiheessa. Laskelmassa on arvioitu raakamaan hankinnalla ja tulevilla tontinmyyntituloilla kunnallistekniikan rakentamisen käyttöön saatavan nettotulon nykyarvo. Laskelmassa saamatta jäämän maankäyttösopimuskorvauksen osuudeksi on arvioitu 60% asemakaavoituksen aiheuttamasta maa-alueen arvonnoususta. Diskonttokorkona on käytetty 2%.

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää

1

ostaa liitteenä oleviin karttoihin merkityn noin 27,15 ha suuruisen raakamaa-alueen, joka on määräala tilasta JOLKBY RN:o 1:131, kiinteistötunnus 257-437-1-131.

2

että kunnanjohtaja oikeutetaan laatimaan kauppakirjan tarkemmat ehdot ja valtuutetaan allekirjoittamaan kauppakirja niin, että kauppakirja on allekirjoitettava neljän kuukauden kuluessa valtuuston lainvoimaisesta ostopäätöksestä.

3

korottaa talousarvion investointiosan hankeryhmän maa- ja vesialueet määrärahaa 1 800 000 eurolla.

 

Kunnanhallitus 29.10.2018 käsittely:  

Reetta Hyvärinen teki seuraavan muutosehdotuksen: "Esitän, että kunta ei toistaiseksi hanki aluetta omistukseensa. Perustelut muutosehdotukselle: Kyseessä on mittava investointi etenkin kunnan haastava taloudellinen tilanne ja tiedetty välttämättömien investointien tarve huomioon ottaen. Alueen toteuttaminen nykyisten suunnitelmien mukaisesti edellyttäisi arvokasta infrarakentamista. Tästä huolimatta alueelle ei ole tehty kaavataloudellisia selvityksiä osayleiskaavoituksen yhteydessä.  Epävarmuutta oheismateriaalina esitettyihin nykyarvolaskemiin lisää se, että tulevissa Louhosrinteen I ja II asemakaavoissa rakennusoikeudet voivat muuttua osayleiskaavasta esitetystä. Kaavan taloudellisia vaikutuksia ei ole mahdollista arvioida esitetyillä tiedoilla riittävällä tarkkuudella. Ehdotettua maanhankintaa perustellaan kaavaratkaisulla, jossa rakentamisen määrä alueelle on ylimitoitettu.  Alueella voimassa oleva vuonna 2010 lainvoimaiseksi tullut osayleiskaava perustuu voimakkaaseen rakentamiseen ja johtaisi erittäin arvokkaan ja kirkkonummelaisille tärkeän Keskusmetsän pirstoutumiseen. Kunnan maanhankinta tulee ohjata alueille, jotka voivat aidosti tukeutua julkiseen liikenteeseen, etenkin raiteisiin. Ennen päätöstä ko. alueen maanhankinnasta tarvitaan alueelta kaavataloudellinen selvitys sekä kunnanvaltuuston elinvoimaohjelmassa päättämä Keskusmetsän yleissuunnitelma. Lisäksi kunnanhallituksen on kuultava alueen asukkaita ja heidän näkemyksiään alueen kehittämisestä ennen päätöksen tekoa". Ehdotusta kannattivat Timo Haapaniemi, Vesa-Pekka Sainio ja Saara Huhmarniemi. Ehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti, joten asiasta oli äänestettävä. Puheenjohtaja totesi äänestysjärjestyksen seuraavasti: pohjaehdotus on JAA ja Hyvärisen muutosehdotus on EI. Pohjaehdotus hyväksyttiin äänin 7-6. Äänestysloki on pöytäkirjan liitteenä. 

 

Ari Harinen teki seuraavan lisäysehdotuksen: "Uudeksi päätöskohdaksi neljä lisätään teksti 'kunnan tulee huolehtia siitä,että maanoston myötä keskuspuiston(metsän) virkistysmahdollisuudet tulee säilyä ja niitä pitää kehittää. Kun tulevaisuudessa alueelle rakennetaan, se tulee toteuttaa siten, että alueelle jää riittävästi tilaa yhteiselle virkistysalueelle akselille Kirkkonummen keskusta-Masala'." Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätös

Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää

1

ostaa liitteenä oleviin karttoihin merkityn noin 27,15 ha suuruisen raakamaa-alueen, joka on määräala tilasta JOLKBY RN:o 1:131, kiinteistötunnus 257-437-1-131.

2

että kunnanjohtaja oikeutetaan laatimaan kauppakirjan tarkemmat ehdot ja valtuutetaan allekirjoittamaan kauppakirja niin, että kauppakirja on allekirjoitettava neljän kuukauden kuluessa valtuuston lainvoimaisesta ostopäätöksestä.

3

korottaa talousarvion investointiosan hankeryhmän maa- ja vesialueet määrärahaa 1 800 000 eurolla ja

4

että kunnan tulee huolehtia siitä, että maanoston myötä keskuspuiston(metsän) virkistysmahdollisuudet tulee säilyä ja niitä pitää kehittää. Kun tulevaisuudessa alueelle rakennetaan, se tulee toteuttaa siten, että alueelle jää riittävästi tilaa yhteiselle virkistysalueelle akselille Kirkkonummen keskusta-Masala.

 

Esteellisyys

Emmi Wehka-Aho

Äänestystulokset

  • Jaa 7 kpl 54%

    Antti Salonen, Hans Hedberg, Pirkko Lehtinen, Ulf Kjerin, Anna Aintila, Ari Harinen, Antti Kilappa

  • Ei 6 kpl 46%

    Anni-Mari Syväniemi, Matti Kaurila, Saara Huhmarniemi, Vesa-Pekka Sainio, Timo Haapaniemi, Reetta Hyvärinen

Valmistelija

  • Otso Kärkkäinen, Kunnangeodeetti, otso.karkkainen@kirkkonummi.fi

Ehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle,​ että kunnanvaltuusto päättää

1

ostaa liitteenä oleviin karttoihin merkityn noin 27,​15 ha suuruisen raakamaa-​alueen,​ joka on määräala tilasta JOLKBY RN:o 1:131,​ kiinteistötunnus 257-​437-​1-​131.

2

että kunnanjohtaja oikeutetaan laatimaan kauppakirjan tarkemmat ehdot ja valtuutetaan allekirjoittamaan kauppakirja niin,​ että kauppakirja on allekirjoitettava neljän kuukauden kuluessa valtuuston lainvoimaisesta ostopäätöksestä.

3

korottaa talousarvion investointiosan hankeryhmän maa-​ ja vesialueet määrärahaa 1 800 000 eurolla ja

4

että kunnan tulee huolehtia siitä,​ että maanoston myötä keskuspuiston(metsän) virkistysmahdollisuudet tulee säilyä ja niitä pitää kehittää. Kun tulevaisuudessa alueelle rakennetaan,​ se tulee toteuttaa siten,​ että alueelle jää riittävästi tilaa yhteiselle virkistysalueelle akselille Kirkkonummen keskusta-​Masala.

 

Käsittely:

Ennen kunnanvaltuuston kokousta jätettiin valtuuston puheenjohtajalle adressi Keskusmetsän säilyttämisen puolesta. Adressin on allekirjoittanut 859 henkilöä, joista kirkkonummelaisia ilmoitti olevansa 458 henkilöä.

 

Kuntatekniikan toimialajohtaja Anna-Kaisa Kauppinen esitteli asiaa valtuutetuille.

 

Keskustelun aikana jätettiin seuraavat muutosehdotukset:

Valtuutettu Kim Åströmin palautusehdotus:

Esitän palautusta seuraavin evästyksin:
1. Laaditaan nykyarvolaskelman herkkyystarkastelu seuraavasti:
- Diskonttauskorko 2%, 4% tai 6% (nyt 2%)
- Kaavoituksen tiheysluku 0.15, 0.19 tai 0.29 (nyt 0.29)
- Kaavan toteutusaikataulu nopea (15v) vs. hidas (25v) (nyt 15v)
- Rakennusoikeuden arvo 250€/m2 tai 350€/m2 (nyt 350)
- Osayleiskaavaan nähden virkistysalueeksi jätetään 0%, 50% tai 100%

2. Laaditaan arvio kunnallistekniikan rakentamiskustannuksista kaavavaiheittain ja lisätään nämä nykyarvolaskelmaan

Perustelut: Maa-alueen hinnoittelu perustuu kaavataloudelliseen arvioon, jossa alueelle on kaavailtu hyvin tiheää rakentamista. Alueen rakentumisesta saatavia tuloja on arvioitu optimistisesti ja vastaavia kustannuksia puolestaan ei ole arvioitu. Jos lisäksi osayleiskaava ei vastaa vallitsevaa tahtotilaa alueen kehittämisestä (tiheä rakentaminen vs. virkistysalue), tulisi kauppahinnan perusteet arvioida uudelleen. Liian korkea kauppahinta vaikuttaisi kielteisesti kunnan muun maahankinnan hintoihin (esim. Killinmäki)

Mikäli maanomistaja myisi alueen muulle taholle, kunnalla on käytettävissään etuosto-oikeus.

 

Valtuutettu Katarina Helanderin muutosehdotus:

Ei osteta - jos nyt ostetaan, olemme sidottuna ikuisesti tällä hinnalla (joka toisi n. 10meuroa 30v sijoituksena tuottaen) - Vaikka nyt ei päätetä ostaa - mahdollisuus ostamiselle jää vielä - ei lopullista, mutta hintaa voidaan hioa.

 

Valtuutettu Saara Huhmarniemen lisäysehdotus:

5. Omistamalla kaavoitettavan maa-alueen kunta voi paremmin ohjata kaavoitusta ja maankäyttöä haluamaansa suuntaan ja turvata, että iso osa Keskusmetsää säilyy koskemattomana. Jotta virkistysalueet voidaan turvata riittävän laajoina hankittavalla maa-alueella, tulevassa kaavoituksessa osayleiskaavan kaavakartan rakentamisen alueita rajataan siten, että virkistysalueiden pinta-ala laajenee. Hankittavalla maa-alalla tavoiteltavan kerrosalan määrä 52 000 k-m2 vähennetään siten, että alueen kerrosalatavoitteena on korkeintaan 26 000 k-m2 aluetehokkuuden pysyessä ennallaan.

 

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi että Kim Åström on tehnyt palautusehdotuksen jota on kannatettu.

Palautusehdotusta kannattivat Ulla Seppälä, Matti Kaurila, Sanni Jäppinen, Hanna Haikonen, Saara Huhmarniemi, Mikko Kara, Maarit Orko, Anna Kylmänen, Katarina Helander, Raija Vahasalo, Anneli Granström, Reetta Hyvärinen, Miisa Jeremejew, Timo Haapaniemi, Erkki Majanen ja Kati Kettunen.

Kim Åströmin palautusehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti, joten puheenjohtaja totesi että palautusehdotuksesta on äänestettävä seuraavasti:

Ne jotka kannattavat asian jatkokäsittelyä, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Kim Åströmin palautusehdotusta äänestävät EI.

Kunnanvaltuusto hyväksyi äänestysjärjestyksen.

Sähköisesti toimitetussa äänestyksessä annettiin 30 JAA -ääntä ja 21 EI -ääntä.

Asian jatkokäsittely sai enemmän ääniä ja valtuusto päätti jatkaa asian käsittelyä.

 

Valtuutettu Saara Huhmarniemen lisäysehdotus.

Lisäysehdotusta kannattivat Sanni Jäppinen, Reetta Hyvärinen, Anna Kylmänen, Miisa Jeremejew ja Maarit Orko.

Keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi että Saara Huhmarniemen lisäysehdotus ei liity päätettävänä olevaan asiaan, joten puheenjohtaja totesi että lisäysehdotusta ei oteta käsiteltäväksi.

 

Valtuutettu Katarina Helander on tehnyt muutosehdotuksen jota on kannatettu.

Muutosehdotusta kannattivat Katarina Helander, Saara Huhmarniemi, Kati Kettunen, Hanna Haikonen, Ulla Seppälä, Matti Kaurila, Kim Åström, Timo Haapaniemi ja Anneli Granström.

Muutosehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti  joten puheenjohtaja totesi että muutosehdotuksesta on äänestettävä seuraavasti:

Ne jotka kannattavat pohjaesitystä, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Katarina Helanderin muutosehdotusta äänestävät EI.

Kunnanvaltuusto hyväksyi äänestysjärjestyksen.

Sähköisesti toimitetussa äänestyksessä annettiin 31 JAA -ääntä ja 20 EI -ääntä.

Kunnanhallituksen pohjaehdotus sai enemmän ääniä.

Päätös

Kunnanvaltuusto päätti ehdotuksen mukaisesti.

Äänestystulokset

  • Jaa 30 kpl 59%

    Hans Hedberg, Outi Saloranta-Eriksson, Johanna Fleming, Anni-Mari Syväniemi, Markus Myllyniemi, Kim Männikko, Ulf Kjerin, Antti Salonen, Pekka Sinisalo, Pirkko Lehtinen, Tony Björk, Marjut Frantsi-Lankia, Patrik Lundell, Minna Hakapää, Linda Basilier, Anders Adlercreutz, Eja Björkqvist, Jukka Tammi, Anna Aintila, Noora Piili, Pekka Oksanen, Tero Suominen, Fredrik Pelin, Irja Bergholm, Ari Harinen, Carl-Johan Kajanti, Elina Utriainen, Jerri Kämpe-Hellenius, Rita Holopainen, Antti Kilappa

  • Ei 21 kpl 41%

    Ulla Seppälä, Raija Vahasalo, Matti Kaurila, Saara Huhmarniemi, Vesa-Pekka Sainio, Kim Åström, Anna Kylmänen, Miisa Jeremejew, Mikko Kara, Piia Aallonharja, Pekka Rehn, Maarit Orko, Sanni Jäppinen, Reetta Hyvärinen, Anneli Granström, Timo Haapaniemi, Hanna Haikonen, Erkki Majanen, Kati Kettunen, Veikko Vanhamäki, Katarina Helander

  • Jaa 31 kpl 61%

    Hans Hedberg, Tony Björk, Johanna Fleming, Ulf Kjerin, Markus Myllyniemi, Antti Kilappa, Anna Aintila, Fredrik Pelin, Kim Männikko, Linda Basilier, Eja Björkqvist, Pekka Sinisalo, Outi Saloranta-Eriksson, Irja Bergholm, Pirkko Lehtinen, Ari Harinen, Jukka Tammi, Patrik Lundell, Antti Salonen, Pekka Oksanen, Carl-Johan Kajanti, Marjut Frantsi-Lankia, Rita Holopainen, Minna Hakapää, Anders Adlercreutz, Tero Suominen, Elina Utriainen, Veikko Vanhamäki, Anni-Mari Syväniemi, Noora Piili, Jerri Kämpe-Hellenius

  • Ei 20 kpl 39%

    Ulla Seppälä, Mikko Kara, Anna Kylmänen, Vesa-Pekka Sainio, Timo Haapaniemi, Saara Huhmarniemi, Kati Kettunen, Matti Kaurila, Hanna Haikonen, Maarit Orko, Raija Vahasalo, Piia Aallonharja, Pekka Rehn, Erkki Majanen, Sanni Jäppinen, Reetta Hyvärinen, Katarina Helander, Anneli Granström, Kim Åström, Miisa Jeremejew


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus
 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle
Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 
Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

Kunnallisvalituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
 - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
 - päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
 - päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

Helsingin hallinto-oikeus
Tuomioistuimet-talo
Radanrakentajantie 5
00520 HELSINKI

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069
Telekopio: 029 56 42000
Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

Virastoaika: 8.00 - 16.15.

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

Valituksen käsittelyn maksullisuus
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

Vahingonkorvausasiat
Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

Työsopimusasiat
Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.