Kunnanvaltuusto, kokous 12.11.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 99 Kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle 2019

KIRDno-2017-1275

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Juha Hörkkö, talousjohtaja, juha.horkko@kirkkonummi.fi

Perustelut

Kuntalain (410/2015) 111 §:n määräysten mukaan valtuuston on viimeistään ta­lous­ar­vion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sen­tis­ta sekä muiden verojen prosenteista.

Ve­ro­tus­me­net­te­ly­lain 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa Ve­ro­hal­lin­nol­le vii­meis­tään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tu­lo­ve­ro­pro­sen­tin suuruus. Tuloveroprosentti ilmoitetaan nel­jän­nes­pro­sent­ti­yk­si­kön tarkkuudella.

Ehdotus

Esittelijä

Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnanhallitus päättää

1

ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto vahvistaa vuoden 2019 tu­lo­ve­ro­pro­sen­tik­si 19,50

2

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Ehdotuksen mukaisesti.

Ehdotus

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle,​ että valtuusto vahvistaa vuoden 2019 tuloveroprosentiksi 19,​50.

 

Käsittely:

Käsittelyn aikana valtuutettu Pekka M. Sinisalo jätti seuraavan muutosehdotuksen:

Kunnanjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2019 on 1,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kunnan käyttötalouteen kohdistuu kuitenkin nousupaineita johtuen kunnan kiinteistöjen huonosta kunnosta. mm. perusturvan ja opetus- sekä varhaiskasvatuksen käytössä olevien tilojen osalta. Veron korotuksella pystyisimme kattamaan osan näistä ylityksistä.  Kustannusvaikutukseltaan tuloveroprosentin korotus 0,25%  on n. 2 miljoonaa euroa.
Esitän kunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2019 19,75%.

 

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi että valtuutettu Pekka M. Sinisalo on tehnyt muutosehdotuksen jota on kannatettu. 

Muutosehdotusta kannattivat Hans Hedberg, Tony Björk, Ulf Kjerin, Rita Holopainen ja Patrik Lundell.

Muutosehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti joten puheenjohtaja ehdotti että muutosehdotuksesta äänestetään siten, että ne jotka kannattavat kunnanhallituksen pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Pekka M. Sinisalon muutosehdotusta äänestävät EI.

Kunnanvaltuusto hyväksyi äänestysjärjestyksen.

Sähköisesti toimitetussa äänestyksessä annettiin 16 JAA ääntä ja 35 EI -ääntä.

Pekka M. Sinisalon muutosehdotus sai enemmän ääniä.

 

Päätös

Kunnanvaltuusto päätti vahvistaa vuoden 2019 tuloveroprosentiksi 19,​75.

Äänestystulokset

  • Jaa 16 kpl 31%

    Raija Vahasalo, Anneli Granström, Ulla Seppälä, Anni-Mari Syväniemi, Kim Åström, Matti Kaurila, Piia Aallonharja, Kati Kettunen, Mikko Kara, Pekka Rehn, Erkki Majanen, Hanna Haikonen, Timo Haapaniemi, Carl-Johan Kajanti, Katarina Helander, Veikko Vanhamäki

  • Ei 35 kpl 69%

    Johanna Fleming, Jukka Tammi, Ulf Kjerin, Tony Björk, Ari Harinen, Pekka Sinisalo, Hans Hedberg, Irja Bergholm, Fredrik Pelin, Pekka Oksanen, Kim Männikko, Anna Aintila, Maarit Orko, Outi Saloranta-Eriksson, Eja Björkqvist, Miisa Jeremejew, Pirkko Lehtinen, Anna Kylmänen, Antti Kilappa, Markus Myllyniemi, Rita Holopainen, Elina Utriainen, Tero Suominen, Linda Basilier, Patrik Lundell, Noora Piili, Antti Salonen, Marjut Frantsi-Lankia, Saara Huhmarniemi, Sanni Jäppinen, Anders Adlercreutz, Vesa-Pekka Sainio, Reetta Hyvärinen, Jerri Kämpe-Hellenius, Minna Hakapää


Muutoksenhaku

Kunnallisvalitus
 

Kunnallisvalitusohje kunnanhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle
Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. 
Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Muutosta päätökseen haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen suostumuksella katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun muutoksenhakuaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen.

Kunnallisvalituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
 - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
 - päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
 - päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta,
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

Helsingin hallinto-oikeus
Tuomioistuimet-talo
Radanrakentajantie 5
00520 HELSINKI

Puhelin: 029 56 42000 (vaihde), Asiakaspalvelu/kirjaamo 029 56 42069
Telekopio: 029 56 42000
Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

Virastoaika: 8.00 - 16.15.

Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä.

Valituksen käsittelyn maksullisuus
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla peritään muutoksenhakijalta hallinto-oikeudessa 250 euron käsittelymaksu. Oikeudenkäyntimaksu ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

Vahingonkorvausasiat
Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi vaatimusta, joka koskee vahingonkorvauksen perustetta tai määrää. Toimivaltainen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee vahingonkorvausvaatimuksia koskevat riita-asiat.

Työsopimusasiat
Hallinto-oikeus ei ota tutkittavaksi valitusta, joka koskee päätöksen työsopimuslain vastaisuutta. Yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) käsittelee työsopimuslain tulkintaa koskevat riita-asiat.