Kunnanhallitus, kokous 6.5.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 162 Vastaus valtuustoaloitteeseen 5/2017 tekojään toteuttamisesta Kirkkonummelle (kv)

KIRDno-2017-1150

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Katja Linnakylä, vapaa-aikatoimen johtaja, katja.linnakyla@kirkkonummi.fi

Perustelut

Kunnanvaltuusto 24.04.2017 § 40
 
Valtuutetut Antti Kilappa ja Ari Harinen jättivät ensimmäisinä allekirjoittajina valtuuston kokouksessa 24.4.2017 seuraavan aloitteen:

"Me valtuutetut ehdotamme, että Kirkkonummen kunta selvittää mahdollisuutta sijoittaa kuntakeskuksen alueelle ulkotelojää. Selvityksessä pitää ottaa huomioon eri mahdollisuudet toteuttaa hanke mm. siirrettävät laitteistot, kaukalot, laajuus, käyttötalous, ympäristöystävällisyys sekä muut kustannukset. Helsingin rautatientorin ja Jyväskylän puistokoulun lähiliikuntapaikan ulkojää ovat hyviä esimerkkejä toteuttaa hanke Kirkkonummelle.

Lapsista ja nuorista n. 80% käyttää vapaa-ajallaan Kirkkonummella jääkenttiä (Valo, selvitys Kirkkonummen liikuntalautakunta 6.11.2014)."

Aloitteen olivat Antti Kilapan ja Ari Harisen lisäksi allekirjoittaneet seuraavat valtuutetut: Jens Sørensen, Jens Gellin, Emmi Wehka-aho, Tero Strand, Pekka Jäppinen, Tero Suominen, Ari Liuhta, Antti Salonen, Eero Lankia, Minna Hakapää, Marjokaisa Piironen, Pirkko Lehtinen, Kaj Nurmi, Mikael Gerkman, Irja Bergholm, Johanna Isomäki-Reik, Patrik Lundell, Anna Aintila, Bodil Lindholm, Gun-Maj Beck, Leila Preisfreund, Anders Adlercreutz, Veikko Vanhamäki, Pekka Rehn, Raija Vahasalo, Jussi Määttä, Rita Holopainen, Kati Kettunen, Ville Salmela, Santtu Vainionpää, Pekka M. Sinisalo, Sanna Hartikainen, Antti-Jussi Manninen, Susan Honka, Tiina Karlsson, Petri Pohjonen, Matti Kaurila, Marjatta Savilahti, Erkki Majanen, Timo Haapaniemi ja Ulf Kjerin.

Päätös
Kunnanvaltuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

Muutoksenhakuohje
Ei muutoksenhakua, kuntalaki § 91
_____

Vapaa-aikajaosto 11.10.2017

Tekojäästä on 24.4.2017 § 40 jätetty valtuustoaloite, jonka on allekirjoittanut 43 valtuutettua. Lisäksi tekojäästä on saapunut myös kuntalaisaloite.

Luistelu on yksi suosituimpia kuntalaisten talviajan liikuntaharrastusmuotoja. Erityisesti lapset ja perheet luistelevat erittäin paljon omaehtoisesti silloin kuin säät sallivat luistinkenttien teon. Viime vuosina jäädytetyn keskusurheilupuiston luistinrata on myös saanut erittäin hyvän suosion. Heikot jäädytysolosuhteet ovat kuitenkin jättäneet luistelukauden hyvin lyhyeksi. Tekojää tarjoaisi mahdollisuuden luisteluun talvisin huomattavasti pidemmälle ajanjaksolle.

Tekojään investointikustannuksia on arvioitu muista kunnista saadun tiedon perusteella kuntatekniikan toimialalla, arvio kustannuksista on 2 milj. Tekojään investointikustannukset riippuvat paljon maa alueesta, jolle se rakennetaan. Lisäksi käyttökustannukset riippuvat talven olosuhteista. Tekojään käyttöönottoa suunniteltaessa on oleellista huomioida käyttökustannukset, sääolosuhteiden vaikutukset, oheispalvelut sekä henkilöstöresurssit.

Käyttökustannuksissa sähkönkulutus on isossa roolissa. Ison (64 x 107 m) tekojään käyttökustannukset ovat edellisen talven esimerkissä 125 000 €.Tässä on mukana koko sähkönkulutus kohteessa, sis. mm. ulkovalaistuksen (kenttä, parkkipaikka), pukuhuoneet ja huoltorakennus. Sähkönkulutus voi käytöstä riippuen, samallakin säällä olla hyvin eri suuruusluokkaa. Näin ollen henkilökunnan ammattitaidolla, jään paksuuden optimoinnilla, jäädytyslaitteiston optimoinnilla sekä eri keleihin reagoinnilla on iso merkitys käyttökustannuksien osalta.

Tekojäätä suunniteltaessa on lisäksi huomioitava jäänhuoltoon tarvittavat koneistot, isoimpana jäänhoitokone (vuokrakustannusarvio n. 2000e/kk, uuden jäänhoitokoneen kustannusarvio n. 150 000e). Lisäksi tulee huomioida henkilöstökulut, vähintään 1 henkilö joka päivä paikalla (aamu + iltavuoro 7 pv/ vko).

Tekojään suunnittelu on esitetty vapaa-aikajaoston 13.9.2017 § 14 tulevien vuosien investointiesityksessä vuodelle 2019 ja toteutus vuosille 2020-2021. Investointipäätöksen lisäksi käyttökustannukset ja henkilöstöresurssit on huomioitava myönnetyissä määrärahoissa vuosittain, mikäli hanke toteutetaan.

 

Ehdotus

Esittelijä

Hannele Kujala, Sivistystoimenjohtaja / Bildningsdirektör, hannele.kujala@kirkkonummi.fi

Vapaa-aikajaosto päättää:

1.
antaa yllä olevan selostuksen vastauksena valtuustoaloitteeseen

2.
esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se merkitsee annetun vastauksen tiedoksi ja pitää vastausta riittävänä ja aloitetta loppuun käsiteltynä.

Keskustelun aikana esittelijä muutti pohjaehdotusta:
Vapaa-aikajaosto päättää pyytää täydentävää lisäselvitystä Kuntatekniikan toimialalle ja sieltä edelleen kunnanhallitukselle käsittelyyn. Selvityksessä tulee huomioida kustannukset ja ylläpitoresurssit sekä kiinteän että siirrettävän laitteiston ja niiden oheistoimintojen osalta.
Puheenjohtaja kannatti esittelijän ehdotusta, ja se hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätös

Vapaa-aikajaosto päätti pyytää täydentävää lisäselvitystä Kuntatekniikan toimialalle ja sieltä edelleen kunnanhallitukselle käsittelyyn. Selvityksessä tulee huomioida kustannukset ja ylläpitoresurssit sekä kiinteän että siirrettävän laitteiston ja niiden oheistoimintojen osalta.

Valmistelija

  • Seppo Savikuja, seppo.savikuja@kirkkonummi.fi
  • Ylva Wahlström, kunnossapitopäällikkö, ylva.wahlstrom@kirkkonummi.fi

Perustelut

Kunnanvaltuustossa 24.4.2017 § 40 jätetyn "tekojää Kirkkonummelle" -valtuustoaloitteen lisäksi on Kantvikin Asukasyhdistys r.y. jättänyt 2.5.2018 esityksen tekojään toteuttamisesta Kantvikin lähiliikuntapuiston rakentamisen yhteydessä.

Kuntatekniikalla on puitesopimus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n kanssa. Kuntatekniikkapäällikkö on hyväksynyt FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n tekemän puitesopimuksen mukaisen tarjouksen tekojään elinkaarikustannusselvityksen tekemisestä. Konsulttityön tekemistä on ohjannut ohjausryhmä, jossa on ollut edustus liikuntapalveluista ja kuntatekniikasta.

Elinkaarikustannusselvityksessä  on huomioitu valtuustoaloitteessa esitetty siirrettävä Helsingin Rautatieaseman kaltainen ulkotekojää, kiinteä Jyväskylän Puistokoulun lähiliikunta-alueen kokoinen ulkotekojää, sekä kiinteä jalkapallokentän kokoinen ulkotekojää.

Selvityksen mukaan tekojääkenttä kannattaa sijoittaa niin että se saavuttaa mahdollisimman suuren kävijämäärän.Tekojäästä kerätyn lämmön hyödyntämiseksi tekojää on suositeltavaa sijoittaa lähelle lämpöenergiaa tarvitsevaa rakennusta tai lämmitettyä tekonurmea.

Edullisimmat elinkaarikustannukset neliömetriä tekojäätä kohden ovat suurimmalla jalkapallokentän kokoisella ulkotekojäällä. Siirrettävän ulkotekojään elinkaarikustannukset neliömetriä tekojäätä kohden ovat korkeimmat.

Siirrettävällä tekojäällä ylläpitokustannukset muodostuvat korkeiksi järjestelmän vuosittaisesta purusta ja kokoamisesta aiheutuvien kustannuksien johdosta. Lisäksi järjestelmän purkaminen, kasaaminen ja siirto aiheuttavat rasitusta järjestelmän eri osiin nostaen ylläpitokustannuksia. Siirrettävän tekojään etuna on mahdollisuus sijoittaa järjestelmä eri alueille eri vuosina.

Kiinteän jalkapallokentän kokoisen ulkotekojään investointikustannusta nostaa merkittävästi laskelmassa huomioitu 220 bruttoneliön huoltorakennus, johon on sijoitettu teknisten tilojen lisäksi puku- ja varastotilaa.

Elinkaarikustannusselvityksessä on huomioitu eri vaihtoehtojen investointikustannukset, sekä ylläpito ja käyttökustannukset 30-vuoden ajalta. Tutkitut vaihtoehdot vastaavat erilaiseen käyttötarpeeseen, eivätkä siten ole suoraan vertailukelpoisia keskenään. Isolla jalkapallokentän kokoisella ulkotekojäällä voidaan toteuttaa monipuolisesti jääliikuntaa ja urheilua. Siirrettävällä tekojäällä rajoitutaan vapaaluisteluun.

Elinkaarikustannukset eri vaihtoehdoille ovat seuraavat:

a) Siirrettävä 1 600 m2 ulkotekojää 4 miljoonaa euroa, b) kiinteä 2 200 m2 ulkotekojää 3 miljoonaa euroa,  c) kiinteä 8 000 m2 ulkotekojää 9 miljoonaa euroa.

Suunnittelu ja rakennuttaminen ovat kustannuksiltaan eri vaihtoehdoissa seuraavat:  a) 700 000 euroa  b)  800 000 euroa c) 3 400 000 euroa.

Vaihtoehto c  sisältää lisäksi  220 bruttoneliön huoltorakennuksen, kustannuksiltaan  1 milj. euroa. Penemmille kentille ei rakenneta erillisiä rakennuksia, vaan tekniikalle hyödynnetään konttiratkaisuja.

Kiinteän tekojään yhteydessä suositellaan tutkimaan mahdollisuutta hyödyntää jätelämpöä esimerkiksi lähellä sijaitsevan rakennuksen tai lämmitetyn tekonurmen lämmitykseen. Kiinteän jalkapallokentän kokoisen ulkotekojään toteuttamisessa tekonurmi uusitaan kaksi kertaa tarkastelujaksolla ( 30 vuotta) . 

Esityslistan liitteenä on FCG  Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n ulkotekojään elinkaarikustannuksia koskeva selvitys 30.11.2018.

Todettakoon, että kunnan vuoden 2019 talousarviossa on varattu 15 000 euron määräraha siirrettävän ulkotekojään  suunnitteluun.

 

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Tarmo Aarnio, kunnanjohtaja, tarmo.aarnio@kirkkonummi.fi

Kunnahallitus päättää:

1

antaa yllä olevan selostuksen vastauksena valtuustoaloitteeseen ja Kantvikin Asukasyhdistys ry:n tekemään esitykseen.

2

esittää kunnanvaltuustolle, että se merkitsee annetun vastauksen tiedoksi ja pitää vastausta riittävänä ja aloitetta loppuun käsiteltynä.

 

Päätös

Ehdotuksen  mukaisesti. 


Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto

Päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 136 §:n mukaan hakea muutosta.